Konkurssin ennustaminen
Teija Laitinen
Luentorunko
- Mikä on konkurssi?
- Konkurssi juridisena ilmiönä
- Konkurssi taloudellisena ilmiönä
1.3 Konkurssinennustamistutkimuksen historia
- Konkurssien syyt
- Konkurssien oireet suomalaisissa yrityksissä
- Toiminnassa
- Tunnusluvuissa
- Metodit ja lähestymistavat konkurssinennustamistutkimuksessa
- Human Information Processing
- Erotteluanalyysi
- Eloonjäämisanalyysi
- Rekursiivinen osittaminen
- Hermoverkot
- Caseja yritysten konkursseista
1. MIKÄ ON KONKURSSI?
1.1 Konkurssi juridisena ilmiönä
"KONKURSSI ON MENETTELY, JOSSA VELKOJAT TUOMIOISTUIMEN MYÖTÄ-VAIKUTUKSELLA JAKAVAT VELLALISEN VARALLISUUDEN YHDELLÄ KERTAA SAATAVIENSA SUHTEESSA"
- Tunnusmerkit:
- velallinen on ylivelkainen tai maksukyvytön
- velallinen itse tai velkoja hakee konkurssia
- velkojan hakiessa konkurssia saatava on selvä ja
riidaton sekä maksettavaksi erääntynyt
- tuomioistuin tutkii edellytykset ja vahvistaa konkurssin alkaneeksi
- velkojien ehdotus pesänhoitajaksi
- rauennut konkurssi eli "köyhänkonkurssi":
velallisella konkurssihetkellä niin vähän varoja, etteivät ne riitä edes konkurssikuluihin
>>> konkurssi raukeaa varojen puutteessa
- syntyy, kun
- konkurssia on onnistuttu lykkäämään niin pitkälle, ettei varoja ole jäljellä
- varoja ei ole ollut alun perinkään
- varallisuus on kokonaan hukattu tai
- siirretty toisiin nimiin
- velkojan kannalta huono myös ulosotossa todettu varattomuus
>>> velkojan kannalta molemmat yhtä huonoja!
1.1 Konkurssi taloudellisena ilmiönä
- vireillepannut konkurssit 1991 – 2001
- toimivat yritykset 1993 - 1999
- taloudelliset menetykset: verotulot, sijoitukset, työpaikat, palkat, omat varat
- Konkurssinennustamistutkimuksen historia
- Ensimmäinen tutkimussuuntaus
- alkoi 1930: suuri lama
- pääongelma: luokitella joukko konkurssi- ja toimivia yrityksiä kahteen erilliseen joukkoon
- päätavoite: tehdä em. jako niin virheettömästi kuin mahdollista
- tarve tutkimukseen alkoi käytännöllisistä lähtökohdista
- ensimmäiset ennustavat muuttujat (predictors) olivat taloudelliset tunnusluvut ja niiden trendit
- Ramser ja Foster 1931
- Fitzpatrick 1932
- Winakor ja Smith 1935
- Merwin 1945
II. Toinen tutkimussuuntaus
alkoi 1966 Beaverin tutkimuksesta:
profiilianalyysi tunnusluvuista konkurssi- ja niiden vastinpariyrityksissä
79 vastinpariyritystä, 5 vuoden ajanjaksolta
30 tunnuslukua
keskiarvojen vertailu
>>> yhden muuttujan analyysi (univariate analysis)
- yritys likvidien varojen varasto
- tulos: huomattavia eroja tunnuslukujen arvoissa toimivien ja konkurssiyritysten välillä
- Altman 1968:
monen muuttujan analyysi (multivariate analysis)
- tekniikka, jolla usean muuttujan sisältämä informaatio voidaan yhdistää yhdeksi kuvaavaksi luvuksi
- tekniikasta tuli konkurssinennustamisessa eniten käytetty menetelmä
- ja II- suuntausten aikana luotiin peruselementit ja –käsitteet konkurssinennustamistutkimuk-sessa:
- Tyyppi I virhe, Tyyppi II virhe
- Vastinparimenetelmä
- Ennustamistarkkuus
- Estimointi- ja validointiotos
- Tilastollinen menetelmä
- Eli I-suuntauksen aikana syntyi idea, II-suuntauksen aikana viitekehys ja lähestymistapa
III. Kolmas tutkimussuuntaus
- Ensimmäinen lähestymistapa
- ei-taloudelliset muuttujat :
- Booth 1983
- Whittred & Zimmer 1984
- Peel, Peel, Pope 1986
- Keasey & Watson 1987
- Betts & Belhoul 1987
- Toinen lähestymistapa
- erilaisia tilastollisia kysymyksiä
- menetelmien olettamusten rikkominen: Karels Prakash 1987
- tilastollisen otoksen vaikutus: Zmijevski 1987
>>> mikään näkökulma ei lisännyt ennustetark-kuutta
- Kolmas lähestymistapa
- taloudellisten tunnuslukujen muokkaaminen
- inflaatiolaskenta: GPL, CC ja HC: Bazley 1972, Norton 1976, Skogsvik 1990
- leasingvaikutus: Altman, Haldeman & Narayanan 1977, Elam 1975, Lawrence & Bear 1986 (nyk. kapitalisointisuositus)
- Neljäs lähestymistapa
- alkoi 1980-luvulla, kun luotonantajien käyttäytyminen tuli tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi
- HIP eli human information processing eli inhimillinen päätöksentekoprosessi
2. Konkurssien syyt
- syitä koskevaa tutkimusta ei ole tehty paljon
- mahdollisia syitä on listannut mm. Argenti (1976)
- Liikkeenjohto
- huonoa liikkeenjohtoa on usein pidetty konkurssin pääsyynä
- Argenti listaa viisi liikkeenjohdon rakenteellista heikkoutta
- Itsevaltias toimitusjohtaja
- dominoi kollegoita johtamisen sijaan
- tekee päätöksiä huolimatta niiden kohtaamasta vastarinnasta ja vihamielisyydestä
- ei salli keskustelua
- ei halua kuulla neuvoja
- kuitenkin: Henry Ford, Walt Disney?
- ero johtajan ja autokraatin välillä?
- Osallistumaton hallitus
- hallituksella ei ole tietoa siitä, miten yrityksellä menee
- yritys kokonaisuutena ei kiinnosta, vaan ne pikkuasiat, jotka ovat itseä lähellä
- johdon tietojen ja taitojen kapea-alaisuus
- koskee johtoa ja vanhempia toimihenkilöitä
- esim. insinööreistä koostuva yritys, jonka koko hallitus koostuu insinööreistä
- jos tj:llä ei ole laajaa osaamisaluetta, yritys on haavoittuvaisempi kuin päinvastaisessa tapauksessa
- heikko talousjohtaja
- erikoistapaus johdon tietojen ja taitojen kapea-alaisuudesta
- johtaa riittämättömään taloudelliseen valvontaan
- keskijohdon vähäisyys
- jokainen johtaja on vastuussa omalle johtajalleen
- kenelle toimitusjohtaja on vastuussa?
- aikaisemmin osakkeenomistajille, entä nykyään?
- Laskentatoimen tuottama informaatio
- konkurssiyrityksissä laskentatoimen tuottama informaatio on usein puutteellista, kuten
- heikko budjettivalvonta
- heikko kassavirtojen ennustejärjestelmä
- heikko kustannuslaskentajärjestelmä
- useita erilaisia kustannuksia eri toiminnoille, vaikea hallita
- kustannuslukuja ei tuoteta
- heikko omaisuuden arvonmääritysjärjestelmä
- väärä omaisuuden arvostaminen, esim. R&D, inflaatio
- ehkä enemmänkin oire kuin syy, "creative accounting"
- Muutokset ympäristössä
- voi olla hidas, kuten populaation kehitystrendit rauhanaikana tai äkillinen, kuten öljyn hinnan muutos 1973
- viisi pääryhmää:
- kilpailutilanteen muutokset
- ulkomaisen halpatuonnin syntyminen
- kahden kilpailijan yhdistyminen
- kilpailijan uusi tuoteryhmä
- uusi kilpailija
- poliittinen muutos
- uusia velvollisuuksia, veroja tai lainsäädäntöä
- muutoksia poliittisissa asenteissa yrityksiä kohtaan
- taloudellinen muutos
- päävaluutan devalvaatio
- kansainvälinen rahoituskriisi
- taloudelliset suhdanteet
- inflaatio
- korkokannan muutokset
- muutokset yhteiskunnassa
- asenne työntekoa kohtaan
- osallistuminen, työtyytyväisyys
- muutokset elintavoissa
- tietyn populaation ikä/rotu
- asenteet saastumista ja kuluttajansuojaa kohtaan
- muutokset teknologiassa
- valmiudet vastata muutokseen
4. Yhteiskunnan asettamat rajoitteet
- ammattiyhdistysliike
- kuluttajansuoja-organisaatiot
- kansalliset hallitukset
5. Hallitsematon kasvu
- kun yritys kasvaa nopeammin kuin sen sisäinen kassavirta kasvaa, on sen lainattava rahaa: g> i
- johto voi aliarvioida määrän, joka yrityksen on lainattava tai ajan, joka kuluu lainojen järjestämiseen
- yritys kasvattaa liikevaihtoaan tai markkinaosuuttaan voiton kustannuksella, mikä johtaa korkeaan velkaisuuteen
- Suuri projekti
- yritys käynnistää projektin, jossa kustannukset ja aika on aliarvioitu ja/tai tulot yliarvioitu
- fuusio, eriyttämisohjelma, laajentumisohjelma, uuden tuotteen lanseeraus, tutkimusohjelma tms.
- pienelle yritykselle suuri projekti voi olla esim. uuden tehtaan rakentaminen
- Liiallinen velkaantuminen
- lainoilla kiinteät korot
- osingot eli oman pääoman kustannukset riippuvat voitosta
- optimaalinen velkaisuusaste?
- korkean velkaisuuden edut ja riskit?
- Normaalit liikeriskit
- tavarantoimittajan lakko
- asiakas siirtyy kilpailijalle
- tulipalo varastossa
- media tuomitsee tuotteen virheellisesti
- johtaja jättää yrityksen