|
|
| Pääsivu | Webmail | Usein kysyttyä | WWW-sivut | Tietoliikenne | Ihmiset | Koneet | Garbo | Luokat | Oppaat |
|
|
Pikaopas: Mutt 1.01Johdanto. Mutt on pieni mutta tehokas tekstipohjainen sähköpostin käsittelyohjelma, joka on saatavana kaikkiin UNIX-koneisiin. Muttilla on mahdollista paitsi lähettää, vastaanottaa ja arkistoida sähköposteja, myös mm. mahdollista luoda omia osoitealiaksia. Tietoa muttin käytöstä ja kehityksestä löytyy muttin kotisivuilta osoitteesta www.mutt.org. Aloitus ja lopetus. Mutt käynnistyy kirjoittamalla komentoriville mutt ja siitä poistutaan komennolla q. Muttin käskyt ovat yksikirjaimisia, mahdollisuuksien mukaan ne ovat lyhenteitä englanninkielisistä käskysanoista. Käskykirjaimen jälkeen ei tarvitse painaa return-näppäintä, vaan käsky aktivoituu välittömästi. Käskyt, jotka tarvitsevat osoitteen tai jonkun muun argumentin, pyytävät sitä komentorivillä. Tällöin komentorivi täytyy päättää return-näppäimen painallukseen. Perusnäyttö. Ylimmällä rivillä on tiivistetty käskyvalikko, joka ei sisällä kaikkia käskyjä, sekä help-toiminto. Käskyvalikon alapuolella on luettelo postilaatikossa olevista sanomista. Luettelo muodostaa valikon (sanomavalikko, index). Käsiteltävä sanoma valitaan osoittimella, joka muttissa on käänteisväripalkki (ks. kuva alla). Näytön alareunassa on käytössä olevan kansion polku ja viestivalikossa olevien viestien lukumäärä.
Sanomavalikossa ensimmäisenä vasemmalla on viestin järjestysnumero. Seuraavana vasemmalta katsottuna on tilasarake, joka on kahden merkin mittainen koodi. Ensimmäinen merkki ilmoittaa viestin muuttuvan tilan (temporary status) ja ja toinen pysyvän tilan (permanent status). Tilakoodit selviävät alla olevasta tilakooditaulukosta:
Sanoma voidaan myös merkitä jotain ryhmätoimintaa varten komennolla t (tag). Kaikki merkityt sanomat voidaan esimerkiksi tuhota tai kopioida yhtäaikaa Jos sanoma on merkitty (tagged), tilasarakkeen oikealla puolella on * -merkki. Ryhmätoiminto suoritetaan lisäämällä puolipiste (;) komennon eteen, esim ;d (delete). Viestit saadaan merkitsemättömiksi komennolla ctrl-t. Tilasarakkeen jälkeen on viestin lähetyspäivä, lähettäjän nimi (tai jos nimi ei selviä viestin otsikkotiedoista, postiosoite), viestin pituus riveinä ja viimeisenä viestin aihe. Viestien alla olevassa vastaväripalkissa kerrotaan sovelluksen nimi ja sijainti, viestien lukumäärä ja niiden yhteiskoko. Aivan näytön alimmalla rivillä sijaitsee komentorivi. Viestin valitseminen. Viesti valitaan siirtämällä osoitin viestin kohdalle joko nuolinäppäimillä (?, ?) tai vastaavilla kirjainkomennoilla (j, k, J, K). Tuhottavaksi merkityn viestin voi valita vain kirjainkomennolla (J, K). Jos sanomia on enemmän kuin näytölle sopii yhdellä kerralla, sanomavalikko on jaettu sivuihin (24 rivin päätenäytöllä yhdelle sivulle mahtuu 20 viestiä). Sivulta toiselle pääsee joko etenemällä viesti kerrallaan tai sivu kerrallaan näppäimillä (? ja ?). Sanoman voi valita myös antamalla sen numeron (päätettävä painamalla return-näppäintä). Ensimmäisen viestin voi valita myös merkkikomennolla = ja viimeisen viestin merkkikomennolla *. Viestin lukeminen. Osoittimella valitun viestin luku käynnistyy painamalla välilyöntiä (spc) tai return-näppäintä. Mutt syöttää luettavan viestin muttin sisäänrakennetulle sivuttajalle. Välilyönnillä viestissä liikutaan eteenpäin sivu kerrallaan ja sivutusohjelman päästyä viestin loppuun se näyttää suoraan seuraavan viestin. Käytyään kaikki viestivalikon viestit läpi välilyönti-näppäin palauttaa perusnäytön. Return-näppäimellä taas viestissä edetään rivi kerrallaan ja viestin lopussa takaisin perusnäyttöön pääsee käskyllä i (index). Viestin lähettäminen. Uuden viestin lähettäminen tapahtuu näppäinkomennolla m. Mutt kysyy ensin vastaanottajan osoitteen (To:-otsikko). Jos vastaanottajia on useita, osoitteet annetaan pilkuilla erotettuina. Jos vastaanottaja on saman koneen käyttäjä kuin lähettäjä, osoitteeksi käy käyttäjätunnus ilman koneen nimeä ja domain-osaa. Esim. Vaasan yliopiston sisällä osoitteeksi riittää opiskeljanro. Seuraavaksi ohjelma kysyy sanoman aiheen (Subject: -otsikko) ja viimeisenä otsikkotietona mahdolliset kopion vastaanottajat (Cc: -otsikko). Ellei sanomalle anneta aihetta, mutt varmistaa, että sanoma halutaan lähettää otsikottomana. Otsikkotietojen jälkeen mutt käynnistää valitun tekstieditorin (yliopiston koneissa oletuksena emacs). Kun sanoma on valmis ja editointi on päättynyt, painetaan control-näppäin (ctrl) pohjaan ja painetaan peräkkäin x- ja c-näppäimiä (huom. pidä ctrl pohjassa koko ajan!). Sen jälkeen mutt kysyy, tallennetaanko viesti väliaikaiseen hakemistoon, johon vastataan myöntävästi eli y. Tämän jälkeen mutt näyttää sanomalähetysvalikon, josta voi mm. vielä editoida otsikkotietoja, liittää viestiin tiedostoja tai keskeyttää sanoman lähetystoiminnan. Sanoma lähetetään eteenpäin komennolla y.
Sanomaan vastaaminen. Valittuun sanomaan vastaaminen tapahtuu joko käskyllä r (reply) tai käskyllä g (group reply). Näiden käskyjen ero on siinä, että r lähettää vastauksen vain sanoman lähettäjälle, g lähettää vastauksen myös alkuperäisen sanoman kaikille vastaanottajille. Alkuperäisen viestin saa vastauksen osaksi vastaamalla y (yes) kysymykseen Include message in reply (y/n)? Vastauksen kirjoittaminen ja lähettäminen tapahtuu samalla tavalla kuin uuden sanoman lähetyksessä. Käskyllä L (list-reply) vastataan sähköpostilistalle. Sanoman lähettäminen edelleen. Sanoman lähettäminen eteenpäin tapahtuu käskyllä f. Lähettäminen ja editointi tapahtuu samalla tavalla kuin uuden sanoman lähettäminen. Käskyllä b (bounce) sanoman voi lähettää eteenpäin siten, että vastaanottajasta sanoma näyttää tulleen suoraan alkuperäiseltä lähettäjältä. Viestien tallettaminen. Saapuneet viestit voi tallettaa esimerkiksi aiheen tai lähettäjän mukaan kansioihin. Kansiot (folder) ovat tiedostoja erityisessä kansiohakemistossa (oletus: Mail kotihakemistossa). Muttissa kansioihin viitataan usein lyhennysnimillä, joissa = korvaa hakemistopolun kansiohakemistoon. Kansiosta toiseen liikutaan komennolla c (change folder), jonka jälkeen listan olemassa olevista kansioista näkee komennolla ?. Jos esimerkiksi olet käyttänyt välillä jotain muuta postiohjelmaa kuin muttia, ovat luetut viestit luultavasti siirtyneet johonkin toiseen kansioon kuin muttin käyttämään Mailiin. Kansiota vaihtamalla voi lukea muiden postiohjelmien käyttämiä kansioita myös muttilla (esim. Pinellä mail-kansio). Viestin talletus tapahtuu s-käskyllä. s-käsky tallettaa valitun viestin ja ;s kaikki merkityt viestit kansioon, jonka oletusnimi on sama kuin (ensimmäisen merkityn) viestin lähettäjän käyttäjätunnus. Jos siis valitun viestin lähettäjä on esimerkiksi ccmima@uta.fi, niin oletuksena se talletetaan kansioon =ccmima. Kansion nimen voi luonnollisesti muuttaa ennen nimen hyväksymistä. Talletettu viesti merkitään tuhottavaksi, jos talletus onnistui. Kansioita ei pidä koskaan käsitellä muilla työkaluilla kuin postin lukemiseen tarkoitetuilla ohjelmilla. Aliakset. Muttilla on myös mahdollista tehdä ns. aliaksia. Jokin osoite voidaan tallettaa halutulle, uudelle nimelle, joka on viestiä lähetettäessä helppo muistaa. Aliaksen luonti aloitetaan komennolla a. Ensin ohjelma kysyy jotain uutta nimeä, jolle osoite talletetaan (Alias as:). Tämän nimen kannattaa olla helposti muistettava, muuten aliaksesta ei ole juuri hyötyä. Sen jälkeen ohjelma pyytää sähköpostiosoitetta (Address:) ja sen henkilön, kenelle alias laaditaan, nimeä (Personal name:). Kun kaikki tiedot on syötetty, ohjelma varmistaa vielä tietojen oikeellisuuden (Accept? ([y]/n):). Osoitteista. Internet-postiosoite koostuu paikallisesta osasta (local part) ja domain-osasta (domain part). Paikallisen ja domain-osan välissä on @-merkki. Jos domain-osa puuttuu, osoite viittaa paikalliseen koneeseen ja silloin osoitteessakaan ei saa olla @-merkkiä. Paikallinen osa on tavallisesti sama kuin käyttäjätunnus, mutta voi olla myös paikallinen alias, käytön kannalta tunnuksella ja aliaksella ei ole mitään eroa. Domain-osa koostuu vähintään kahdesta pisteellä toisistaan erottuvasta domain-nimestä. Domain-nimet ovat rekisteröityjä alueellisia tai hallinnollisia yksiköitä. Osoitteessa domainit kasvavat vasemmalta oikealle. Suurin (viimeinen, oikeanpuoleisin) domain on joko valtio tai hallinnollinen yksikkö, pienin domain on yleensä kone tai koneryväs.
|