Jo opiskelunsa aikana Pia oli saanut kokemusta mm. opettamisesta ja lehtimiehen työstä. Lehtimiehen työhön Pia ajautui puolivahingossa jo ensimmäisenä yliopistovuotenaan. Aikaisempaa kokemusta lehtityöstä hänellä ei ollut, mutta se ei haitannut. Pohjalainen halusi tukea viestinnän opiskelua Vaasassa tarjoamalla joillekin opiskelijoista arvokasta työkokemusta.

Pian työt ovat olleet kausiluontoisia. Onpa hän ollut aina välillä työtönkin; tosin pisimmillään vain viisi kuukautta. Työvoimatoimistossa ei tiedetty mihin lokeroon laittaa viestintätieteilijä, mutta Vaasan yrityselämälle on linja tuttu. Tosin koulutuksesta ei työhaastatteluissa juuri kysytty. Monen lyhyemmän työkeikan jälkeen Pia sitten pääsi määräaikaiseen työsuhteeseen Pohjalaiseen, missä on tälläkin hetkellä.

Lehtimiehen työstä Pia pitää. Se on monipuolista, eikä työ ole pelkkää kirjoittamista. Omia juttuideoitakin pääsee toteuttamaan hyvin. Lehtihommat ovat Pian mielestä niin hauskoja, että niitä voisi tehdä vaikka eläkeikään asti. Jos ei työsuhdetta jatketa, on taas edessä mietinnän paikka. Jatkotutkinto on poissuljettu vaihtoehto, mutta jonkin toisen alan tutkinto ei Pialle ole mikään mahdottomuus. Esimerkiksi pätevöityminen suomenkielen opettajaksi voisi hänen mukaansa olla kiinnostava vaihtoehto.

Työtä siis riittää

Jutun alku

Sisällys