Kauppatieteellinen jatkokoulutusopas 2002-2004 Sisällys Yleistä Tieteellinen yhteistyö Vaasan yliopistossa kauppatieteellisellä alalla suoritettavat jatkotutkinnot Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Opiskeluoikeuden hakeminen Ilmoittautuminen Opiskelusta Vaasan yliopistossa Julkaiseminen Vaasan yliopiston julkaisusarjoissa Jatkotutkinnot Jatko-opintojen opetussuunnitelmat Vaasan tiedekirjasto Tritonia Kansainväliset yhteydet ja opiskelu ulkomailla Apurahat Opintotuki Liitteet Asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista Kauppatieteellisiä opintoja koskevat määräykset Vaasan yliopiston opintojohtosääntö   Yleistä Vaasan yliopistossa on neljä tiedekuntaa: kauppatieteellinen, teknillinen, hallintotieteiden ja humanistinen tiedekunta. Kaikissa tiedekunnissa voi suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot sekä jatkotutkintoina lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntien tehtävistä määrätään yliopiston hallintosäännössä. Tiedekunnan hallintoa johtavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Kauppatieteellisen alan opintoja voi Vaasan yliopistossa suorittaa sekä kauppatieteellisessä tiedekunnassa että teknillisessä tiedekunnassa. Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaanina toimii markkinoinnin professori Martti Laaksonen ja teknillisen tiedekunnan dekaanina talousmatematiikan professori Ilkka Virtanen. Jatko-opintojen ohjaajina toimivat tiedekunnan laitosten/oppiaineiden professorit.   Tohtoreiden intressialueet Kauppatieteellinen tiedekunta Ltt: johtaminen ja organisaatiot Prof. Vesa Suutari puh. 324 8247 kansainvälinen henkilöstöjohtaminen kansainvälisen johdon kehittäminen, globaalit työurat kansainvälinen johtajuus ja osaamisen siirtäminen vertaileva johtamistutkimus johtajuus, persoonallisuus, luovuus Prof. Henrik Gahmberg puh. 324 8279 monikulttuuriset organisaatiot ja projektit narratiivinen johtajuus organisaatiokulttuurit strateginen johtaminen Prof. Vesa Routamaa puh. (06) 324 8246 johtajuus, persoonallisuus, luovuus johdon työ ja organisaatiokäyttäytyminen organisaatiotutkimus yrittäjyys Prof. Elina Varamäki puh. 429 1924 Pk-yrityksen kasvu ja kasvun hallinta Verkostoituminen Yritystoiminnan jatkuvuus Prof. Jukka Vesalainen puh. 324 8244 yrittäjyys verkostoituminen pienyrityksen johtaminen Prof. (ma) Maria Järlström puh. 324 8292 persoonallisuus työurat johtajuus Prof. (ma) Riitta Viitala puh. 324 8291 henkilöstöjohtaminen osaamisen johtaminen johtajuus Ltt: laskentatoimi Prof. Paavo Yli-Olli puh. 324 8270 yrityksen tilinpäätösanalyysi yrityksen rahoitus ja rahoitusmarkkinat yritysten yksityistäminen Itä-Euroopassa Prof. Timo Salmi puh. 324 8274 yrityksen tilinpäätösanalyysi laskentatoimen ja rahoituksen kvantitatiiviset tutkimusperiaatteet budjetoinnin kvantitatiiviset menetelmät tutkielmatyöskentelyn ja jatkotutkintojen organisointi Prof. Erkki K. Laitinen puh. 324 8275 suorituskyvyn mittaaminen toimintolaskenta yrityksen tilinpäätösanalyysi yrityksen kannattavuus, kasvu ja rahoitus sisäinen laskentatoimi konkurssin ennustaminen Prof. Teija Laitinen puh. 324 8536 tilinpäätösanalyysi konkurssin ennustaminen tilintarkastus corporate governance Prof. Jussi Nikkinen puh. 324 8541 rahoitusmarkkinat johdannaismarkkinat yrityksen rahoitus Prof. Petri Sahlström puh. 324 8268 rahoitusmarkkinat yrityksen rahoitus johdannaismarkkinat Lehtori Olavi Tuovila puh. 324 8537 rahoitus, noise trading operatiivinen laskentatoimi Ltt: markkinointi Prof. Martti Laaksonen puh. 324 8286 kuluttajakäyttäytyminen vähittäiskauppa ja sen dynamiikka yritysten ja tuotteiden menestyminen design-orientoituneiden toimialojen erityisongelmat Prof. Jorma Larimo puh. 324 8253 yritysten kansainvälistyminen ulkomainen tuotannollinen investointikäyttäytyminen joint venturet ja strategiset allianssit investoinneissa menestyminen ja divestointikäyttäytyminen Prof. Pirjo Laaksonen puh. 324 8285 kuluttajakäyttäytyminen markkinointiviestintä Prof. (ma) Harri Luomala puh. 324 8508 kulutuksen emotionaaliset ilmiöt kulutusympäristöjen kokeminen kuluttamisen psykologia yleensä Prof. (ma) Asta Salmi puh. 324 8252 liikesuhdeverkostojen dynamiikka liiketoiminnan sosiaaliset verkostot teollinen markkinointi ja ostotoiminta yritysostot Venäjän ja Itä-Euroopan markkinat Yliassistentti Philip Lewis puh. 324 8211 customer satisfaction energy and utilities marketing internet and marketing Kansantaloustiede Tutkija Juuso Vataja puh. 324 8504 kansainvälinen talous avoimen talouden makroteoria Talousoikeus Prof. Juha Tolonen puh. 324 8506 kansainvälisen kaupan oikeuskysymykset sopimusoikeus ympäristöoikeus Prof. Asko Lehtonen puh. 324 8507 vero-oikeus informaatio- ja tietotekniikkaoikeus taloudellinen rikollisuus ulosotto- ja konkurssioikeus Teknillinen tiedekunta Talousmatematiikka Prof. Ilkka Virtanen puh. 324 8256 investointisuunnittelun matemaattiset mallit laskentatoimen  ja rahoituksen kvalitatiiviset mallit dynaamiset mallit taloustieteissä tilinpäätös ja tunnuslukuanalyysi Lehtori Matti Laaksonen puh. 324 8269 dynaamiset systeemit kaaos operaatioanalyysi Tilastotiede Prof. Seppo Pynnönen rahoitusmarkkinat portfolioteoria tilastolliset monimuuttujamenetelmät Lehtori Pentti Suomela puh. 324 8559 todennäköisyyslaskennan sovellutukset Matematiikka Yliopistonlehtori Marko Moisio puh. 324 8562 algebrallinen koodaus algebrallinen lukuteoria aritmeettinen geometria Lehtori (ma) Juha Vuolle-Apiala puh. 324 8563 stokastiikka diffuusioprosessit probabilistinen potentiaaliteoria Prof. Seppo Hassi puh. 234 8558 operaattoriteoria spektraaliteoria differentiaaliyhtälöiden reuna-arvo-ongelmat Fysiikka Yliopistonlehtori Erkki Lähderanta puh.  324 8692 suprajohtajuus magnetismi kiinteän olomuodon fysiikka puolijohteet Tietotekniikka Prof. Matti Linna puh. 324 8438 algoritmit käyttöliittymät graafinen tietojenkäsittely multimedia automaattien teoria ja formaaliset kielet Prof. (ma) Kimmo Salmenjoki puh. 324 8442 tietokannat web-ohjelmointi client/server järjestelmät mobiiliteknologiat Prof. (ma) Merja Wanne puh.  324 8445 algoritmit tiedon haku tiedon mallinnus laskennallinen geometria tietojärjestelmän suunnittelu Prof. (ma) Riku Jäntti puh.  324 8695 radioresurssien hallinta solukko ja ad hoc -verkot tiedonsiirron laatu (QoS) systeemiteoria Tuotantotalous Prof. Josu Takala puh. 324 8448 strategia, tuotannonohjaus, yritysverkot, logistiikka, laadunvarmistus luotettavuus ja käyttövarmuus (teknis-taloudellinen merkitys) sähkö- ja automaatiotekniikka (sovellukset ja vaikutukset) Yliopistonlehtori Tauno Kekäle puh. 324 8433 laatujohtaminen tuotekehitys oppiminen Vaasan yliopiston henkilökunnan yhteystiedot löytyvät yliopiston www-sivuilta osoitteesta: http://lipas.uwasa.fi/luettelot/index-fi.html. Sähköpostia voi lähettää seuraavaan tapaan: etunimi.sukunimi @uwasa.fi. Osoitteessa ei saa esiintyä mm. sellaisia kirjaimia kuten ä, ö, å, é tms. Periaatteena on, että käytetään englanninkielistä kirjaimistoa. Esim. jos haluat lähettää kuvitellulle Yrjö Mäkelälle sähköpostia, kirjoitat:yrjo.makela@uwasa.fi. Jatko-opintoihin liittyvissä erilaisissa käytännön kysymyksissä yhteyshenkilönä kauppatieteellisellä alalla toimii opintosihteeri Anne Ekman, puh. (06) 324 8214.     Tieteellinen yhteistyö Kauppatieteellisen alan koulutusyksiköiden välille on perustettu yhteisiä jatkokoulutusohjelmia, joita ovat kauppatieteellisen alan valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KATAJA), kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) ja tietojärjestelmätieteen valtakunnallinen tutkijankoulutusohjelma. Vaasan yliopiston talousoikeuden laitos osallistuu lisäksi oikeustieteellisen alan tutkijakouluun (OMY). Kauppatieteellisten koulutusyksiköiden yhteistyön keskeiseksi tehtäväksi on noussut aktiivisten jatko-opiskelijoiden tukeminen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisen nopeuttamiseksi. Tutkijankoulutuksen tehostajana toimii KATAJA-ohjelma eli kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma. KATAJA koordinoi kauppatieteisiin perustettuja tutkijakouluja, joita ovat: The Finnish Center for Service and Relationship Management The Finnish Graduate School of International Business The Finnish Graduate School of Marketing The Graduate School of Finance ja Financial Accounting The Graduate School of Management and Information Systems Studies Johdon laskentatoimen tohtorikoulutusohjelma DOCMAC KATAJAn valtakunnalliset ohjaus- ja opetustilaisuudet täydentävät ja tukevat kauppatieteellisten koulutusyksiköiden omaa jatkokoulutusta ja tutkijakoulujen toimintaa. KATAJAn kurssit hyväksytään kaikkien koulutusyksiköiden jatko-opintoihin. Tarkempaa tietoa KATAJAsta löytyy internet osoitteesta http://www.hkkk.fi/katajaw/. Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) on maan kaikkien kansantaloustieteen laitosten yhteistyöorganisaatio. Se mahdollistaa kansainvälisen tason mukaisen systemaattisen, syvällisen ja monipuolisen tutkijankoulutuksen opiskelijan varsinaisesta korkeakoulupaikkakunnasta riippumatta. KAVAn kursseille ja seminaareihin on oikeutettu osallistumaan jokainen, joka on hyväksytty suorittamaan kansantaloustieteen jatko-opintoja jossakin korkeakoulussa. Myös muiden tieteenalojen jatko-opiskelijat voivat osallistua yksittäisiin tilaisuuksiin, mikäli heidän lähtötasonsa kansantaloustieteessä on riittävä. Tietoja KAVAn kurssitarjonnasta ja yhteyshenkilöistä saa KAVAn www-sivuilta osoitteesta http://www.helsinki.fi/valttdk/fppe/. Tietojärjestelmätieteen jatkokoulutusohjelma on valtakunnallinnen yhteistoimintaorganisaatio, jonka jäseneksi on hyväksytty kaikki tietojärjestelmien alueella jatko-opintoja suorittavat. Tutkijankoulutusohjelma järjestää vuosittain n. 6–8 valtakunnallista koulutustilaisuutta sekä erilaisia luentotilaisuuksia, joissa luennoitsijoina on toiminut kotimaisia ja ulkomaisia alan johtavia tutkijoita. Lisätietoja ohjelmasta, ks. http://www.tucs.abo.fi. Oikeustieteen tutkijakoulu OMY on opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoittama valtakunnallinen tutkijakoulu, johon kuuluu yksitoista oikeustieteen koulutusalan tutkimusyksikköä. Tutkijakoulun avulla organisoidaan valtakunnallisesti oikeustieteen jatkokoulutusta. Tutkijakoulun oma ohjelmatarjonta keskittyy metodiseminaarien järjestämiseen, erilaisiin workshoppeihin ja oikeustieteen jatkokoulutuspäiviin. Lisätietoja tutkijakoulusta, ks. http://omy.utu.fi/.     Vaasan yliopistossa kauppatieteellisellä alalla suoritettavat jatkotutkinnot Vaasan yliopistossa on mahdollista suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto kauppatieteellisessä tiedekunnassa ja teknillisessä tiedekunnassa. Näistä säädetään asetuksessa kauppatieteellisistä tutkinnoista (A 139/95), asetuksessa filosofian tohtorin tutkinnosta (A 1279/91) sekä kauppatieteellisen alan tutkintosäännössä ja tutkintoja koskevissa määräyksissä. Jatkotutkintojen pääaineena voivat olla kauppatieteellisen tiedekunnan  vahvistamien määräysten mukaan  seuraavat: Kauppatieteellinen tiedekunta liiketaloustiede:  johtaminen ja organisaatiot liiketaloustiede: laskentatoimi ja rahoitus kansantaloustiede liiketaloustiede: markkinointi talousoikeus Teknillinen tiedekunta tietotekniikka tuotantotalous talousmatematiikka tilastotiede   Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on kauppatieteiden maisterin tutkinto tai asetuksen 402/77 mukainen ekonomin tutkinto tai ennen vuotta 1978 voimassa olleiden määräysten mukainen kauppatieteiden kandidaatin tai muun vastaavan koulutuksen taso. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää muun koulutuksen osalta, että tiedekunta toteaa sen antavan riittävät valmiudet kauppatieteellisen jatkokoulutukseen. Oikeus suorittaa filosofian tohtorin tutkinto on henkilöllä, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa vastaavan tutkinnon taikka jolla tiedekunta toteaa muuten olevan riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opintokelpoisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota perustutkintoon sisältyvän pro gradu -tutkielman arvosanaan, pääaineen opintomenestykseen, tutkimusaihepiirin soveltuvuuteen suhteessa käytettävissä oleviin ohjausresursseihin sekä muihin mahdollisiin tutkimusvalmiutta osoittaviin suorituksiin. Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää, että pääaineen laitos puoltaa jatko-opinto-oikeuden myöntämistä sekä hyväksyy alustavan opinto- ja tutkimussuunnitelman. Jatkokoulutuksen perustana on kauppatieteiden maisterin tutkinto, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden pääaineen syventävien opintojen alalla. Jatko-opinto-oikeus voidaan myöntää myös muun kuin perustutkinnon pääaineen alalla. Tällöin edellytetään, että opiskelija täydentää pääaineen opintojaan syventävien opintojen tasolle pääaineen laitoksen määräämällä tavalla. Täydentävät opinnot sisällytetään jatko-opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan siten, ettei tutkinnon kokonaislaajuus kasva merkittävästi. Opinnot voidaan liittää jatko-opintosuunnitelmaan sivuaineen asemesta. Pääaineen laitoksen antamassa jatko-opintokelpoisuutta koskevassa lausunnossa esitetään alustava suunnitelma vaadittavien pääainetta täydentävien  opintojen laajuudesta. Pääaineen laitos hyväksyy opiskelijan tekemän esityksen perusteella henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, joka sisältää esityksen täydennysopinnoista. Muun kuin kauppatieteellisen alan perustutkinnon suorittaneet voivat hakeutua jatko-opiskelijaksi joko filosofian tohtorin tutkintoon tai kauppatieteiden tohtorin tutkintoon. Filosofian tohtorin tutkinnon pohjana voi olla mikä tahansa korkeakoulututkinto, mikäli hakijalla on jatko-opintokelpoisuus pääaineessa. Filosofian tohtorin tutkintoon otettu opiskelija ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. Mikäli hakija haluaa kuitenkin suorittaa kauppatieteiden tohtorin tutkinnon, tulee hänen täydentää opintojaan liiketaloustieteissä ja kansantaloustieteessä sekä jatko-tutkinnon pääaineessa, jos hakijalla ei ole siinä syventävien opintojen tasoisia opintoja. Kauppatieteellisten täydennysopintojen laajuus tulee olla vähintään 20 opintoviikkoa siten, että niihin sisältyy opintoja kaikista liiketaloustieteen oppiaineista ja kansantaloustieteestä. Vaadittavien opintojaksojen ei tarvitse olla oppiaineiden peruskursseja, vaan opinnot suunnitellaan siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat myös jatko-opintojen tutkimusaihetta. Pääaineen laitoksen antamassa jatko-opintokelpoisuutta koskevassa lausunnossa esitetään alustava suunnitelma vaadittavien pääainetta täydentävien opintojen laajuudesta, mikäli hakijalla ei ole syventävien opintojen tasoisia opintoja haetussa pääaineessa. Lausunnossa otetaan kantaa myös hakijalta edellytettäviin liiketaloustieteen ja kansantaloustieteen täydennysopintoihin. Opiskelijan tulee esittää jatko-opintosuunnitelma pääaineen laitoksen hyväksyttäväksi.     Opiskeluoikeuden hakeminen Jatko-opinto-oikeutta haetaan erityisellä hakulomakkeella, joka osoitetaan tiedekunnalle ja jätetään yliopiston opintotoimistoon. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine ja siihen liitetään oikeaksi todistettu jäljennös perustutkinnon todistuksesta ja todistus muista opintosuorituksista, joihin hakija haluaa vedota sekä tarvittaessa tarkempi selvitys aikaisempien opintojen sisällöstä. Hakijan tulee olla yhteydessä pääaineen laitokseen opinto- ja tutkimussuunnitelman laatimista varten. Vaasan yliopisto on mukana valtakunnallisissa Graduate School -tutkijankoulutusohjelmissa. Tutkijankoulutusohjelmat asettavat omat valintakriteerinsä ja organisoivat oman hakuprosessinsa. Tutkijankoulutusohjelmiin hakevien on kuitenkin haettava jatko-opinto-oikeutta myös jostakin kyseessä olevassa Graduate School-ohjelmassa mukanaolevasta korkeakoulusta. Jatko-opinto-oikeutta haettaessa ei ole erityistä hakuaikaa, vaan hakemuksia käsitellään koko lukuvuoden ajan.     Ilmoittautuminen Jatko-opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoittauduttava yliopiston opiskelijaksi lukuvuosittain. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi harjoittaa opintoja yliopistossa. Mikäli opiskelija ei ilmoittaudu lainkaan hänet poistetaan opiskelijaluettelosta. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatko-opiskeljalle vapaaehtoista. Ylioppilaskuntaan kuuluva jatko-opiskelija voi käyttäää YTHS:n palveluja, mutta hänellä ei ole oikeutta matka-alennuksiin eikä ateriatukeen.     Opiskelusta Vaasan yliopistossa Yliopiston lukuvuosi on jaettu syys- ja kevätlukukauteen. Jatko-opiskelija voi valita mm. jatko-opintojensa sivuaineopintoihin opintoja perustutkinnon opetussuunnitelmista ja tämän vuoksi on syytä ottaa selvää perustutkinto-opetuksen järjestelyyn liittyvistä aikatauluista (ks. Kauppatieteellisen alan opinto-opas). Opintojen suorittamisesta ja arvostelusta säädetään yliopistolaissa ja -asetuksessa sekä Vaasan yliopiston opintojohtosäännössä. Myös tutkintoasetukset ja alakohtaiset tutkintomääräykset sisältävät määräyksiä opintojen suorittamisesta ja arvostelusta. Jatko-opintoihin liittyvien opintojaksojen suorittamisesta tulee sopia erikseen joko tutkimustyön ohjaajan kanssa tai opintojaksosta vastuussa olevan opettajan kanssa. Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytystä opintosuorituksesta voidaan lisäksi antaa arvosana viisiportaisen asteikon mukaan, jossa 5 = erinomainen, 4 = erittäin hyvä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä ja 1 = välttävä. Ennen lukuvuotta 1997/98 käytössä olleen kolmeportaisen arvosteluasteikon mukaiset arvosanojen numeeriset arvot muutetaan viisiportaista asteikkoa vastaaviksi siten, että arvosana T=1, H=3 ja E=5. Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön voi pyytää oikaisua arvostelun tehneeltä opettajalta. Oikaisupäätökseen voi hakea muutosta muutoksenhaku- ja tutkintolautakunnalta, jonka yliopiston hallitus asettaa. Tenttitulokset ilmoitetaan 30 päivän kuluessa tenttipäivästä. Tenttien arvosteluperusteet ovat julkisia, ja opiskelija voi kysyä arvosteluperusteiden soveltamisesta omaan tenttisuoritukseensa tentin korjaajalta. Kirjalliset tai muuten tallennetut opintosuoritukset säilytetään laitoksilla vähintään kuuden kuukauden ajan. Opiskelija voi laitoksella tutustua omaan vastauspaperiinsa ja hankkia siitä kopion. Tulokset (hyväksyttyjen nimet ja arvostelu sekä hylättyjen määrä) ovat nähtävillä tentti-ilmoitustauluilla. Tenttitulokset ja muut opintosuoritukset kirjataan atk-rekisteriin.   Opintosuoritusten hyväksilukeminen Tutkintoon voidaan lukea hyväksi muualla suoritettuja opintoja kahdella tavalla: 1) tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla ja 2) tutkintoon sisällytetään muualla suoritettuja opintoja. Opiskelija voi liittää muualla suoritetut jatko-opintoihin sisältyvät opinnot osaksi tutkintoaan, mikäli niitä ei ole käytetty muun tutkinnon suorituksiin. Opintojaksojen hyväksymisestä opiskelijan henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan tulee sopia pääaineen laitoksella tai opintojaksosta vastuussa olevan opettajan kanssa. Opiskelijan tulee esittää todistus suoritetuista opinnoista sekä selvitys opintojen sisällöstä, laajuudesta ja tasosta. Valtakunnallisten jatkokoulutusohjelmien järjestämät opintojaksot hyväksytään kaikkien mukana olevien yliopistoyksiköiden jatko-opintoihin. Suoritetut opinnot on kuitenkin hyväksytettävä osaksi jatko-opintosuunnitelmaa pääaineen laitoksella.     Julkaiseminen Vaasan yliopiston julkaisusarjoissa Vaasan yliopiston julkaisutoiminnasta huolehtii julkaisutoimikunta. Julkaisusarjojen toimitussihteerinä toimii julkaisusihteeri Tarja Salo. Julkaisutoimikunta on vahvistanut ohjeet julkaisemisesta Vaasan yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet löytyvät www-osoitteesta http://lipas.uwasa.fi/julkaisu/julkohje.html. Vaasan yliopisto julkaisee neljää tieteellistä sarjaa. A. Acta Wasaensia on tarkoitettu kansainväliselle lukijakunnalle kirjoitettujen Vaasassa tehtyjen perustutkimusten julkaisemiseen. B. Vaasan yliopiston julkaisuja – Proceedings of the University of Vaasa sisältää kolme osasarjaa: 1. Tutkimuksia – Research Papers sisältää pääasiassa kotimaiselle lukijakunnalle tarkoitettuja tutkimuksia tai selvityksiä perus- tai soveltavan tutkimuksen alalta; 2. Selvityksiä ja raportteja – Reports, jossa on mahdollista julkaista erilaisia selvityksiä, raportteja, mietintöjä ja konferenssijulkaisuja; 3. Opetusmonisteita – The Teaching Aid Series sisältää korkeakoulutasolle kirjoitettua opetusmateriaalia; Lisäksi Levón-instituutilla on oma julkaisusarja, jossa julkaistaan lähinnä laitoksen palvelututkimuksia.     Jatkotutkinnot Kauppatieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa; perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä tieteellistä ajattelua; sekä saavuttaa kyvyn tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen päätutkintona on kauppatieteiden tohtorin tutkinto, johon voidaan edetä lisensiaattitutkinnon kautta. Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Filosofian tohtorin tutkintoon otettu opiskelija ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa.   Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Jatkokoulutuksen päätutkintona on kauppatieteiden tohtorin tutkinto, johon voidaan edetä lisensiaattitutkinnon kautta. Kauppatieteiden tohtorin tutkintoon tähtäävä täyspäiväopiskelu kestää noin neljän lukuvuoden ajan (noin 160 opintoviikkoa). Kauppatieteellisissä tiedekunnissa voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto, jonka suorittamisessa noudatetaan kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamista koskevia määräyksiä. Kauppatieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa, tutkimusalaansa ja osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä tieteellistä ajattelua, sekä saavuttaa kyvyn tuottaa itsenäistä uutta tieteellistä tietoa. Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, joihin sisältyy vähintään 40 opintoviikon laajuiset tutkimustyötä tukevat opinnot. Opinnot koostuvat yleistieteellisistä opinnoista, pääaine- ja sivuaineopinnoista sekä valinnaisista opinnoista, joiden laajuudet määräytyvät oppiainekohtaisissa jatko-opintojen opetussuunnitelmissa; syvennettävä tietojaan väitöskirjan ohjaajan määräämällä tavalla ja osallistuttava mahdollisesti järjestettävään tieteelliseen opetukseen; laadittava tutkinnon opinnäytteenä väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Väitöskirja Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän osuus on niissä selvästi osoitettavissa. Väitöskirjaksi aiottua teosta jätetään kolme täydellistä kappaletta tiedekunnalle. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla tiedekunnan ulkopuolelta. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana. Esitarkastajien lausunto julkaisuluvan myöntämisestä ei voi olla ehdollinen. Esitarkastajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten toimitetaan väitöskirjan tekijälle. Tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Kun julkaisulupa  on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja jonkun tiedekunnan professorin tai apulaisprofessorin kustokseksi väitöstilaisuuteen. Väittelijä ja dekaani sopivat väitöstilaisuuden ajankohdan. Väitöstilaisuutta koskevat ohjeet ovat liitteenä. Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle 75  kappaletta väitöskirjaansa tai kun väitöskirja koostuu erillisistä julkaisuista – yhteenvetoa. Erillisistä julkaisuista koostuvan väitöskirjan osalta tiedekuntaneuvosto määrää erikseen kuinka monta kappaletta täydellistä kaikki julkaisut sisältävää väitöskirjaa on tiedekunnalle annettava. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti saatavana vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta. Mikäli tutkimus julkaistaan Vaasan yliopiston Acta Wasaensia tai Tutkimuksia-sarjassa, julkaisuohjeita voi pyytää sarjan toimitussihteeriltä. Kauppatieteellisten tiedekuntien erillisiä kirjoitusohjeita tutkielman tekijöille saa tiedekuntien toimistosihteeriltä tai amanuensseilta. Väitöskirjaan liitetään erillinen nimilehti, josta käy ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi  tiedekunnan suostumuksella. Julkisen tarkastuksen tapahduttua on tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän neljän viikon kuluessa annettava kirjallinen lausuntonsa väitöskirjatutkimuksesta. Lausunnon tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä vastaako se tarkoitustaan sekä myös väitöskirjan puolustuksesta. Väitöskirjan tekijälle on varattava mahdollisuus antaa neljän viikon kuluessa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta. Päätöksen väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sekä myös arvosanasta, joka annetaan hyväksytystä väitöskirjasta, tekee tiedekuntaneuvosto. Oppiaineen professorilla ja vastaväittäjällä on oikeus olla läsnä tiedekuntaneuvoston kokouksessa vaikka he eivät olisikaan tiedekuntaneuvoston jäseniä. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Arvosteluun tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannosta.   Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan on tutkinnon suorittamiseksi   suoritettava tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, joihin sisältyy vähintään 40 opintoviikon laajuiset tutkimustyötä tukevat opinnot. Opinnot koostuvat yleistieteellisistä opinnoista, pääaine- ja sivuaineopinnoista sekä valinnaisista opinnoista, joiden laajuudet määräytyvät oppiainekohtaisissa jatko-opintojen opetussuunnitelmissa; laadittava tutkinnon opinnäytteenä lisensiaatintutkimus, jonka tiedekunta hyväksyy. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen täyspäiväisesti kestää noin kaksi ja puoli lukuvuotta (noin 100 opintoviikkoa). Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät kauppatieteellisen alan tutkintoasetuksesta sekä tutkintoja koskevista määräyksistä.   Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa tutkimusalan hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimukseksi aiottu työ jätetään tiedekuntaan kolmena täydellisenä kappaleena. Tutkimukseen on liitettävä erillinen tiivistelmä. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joista vähintään yksi on tiedekunnan ulkopuolelta. Tarkastajien määräämisen jälkeen oppiaineen edustaja sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön seikoista. Tutkimus tarkastetaan julkisesti asianomaisen aineen seminaarissa. Julkista tarkastusta varten lisensiaatintutkimusta on pidettävä saatavilla vähintään 10 päivän ajan ennen julkista tarkastustilaisuutta. Tutkimusta jätetään yliopiston kansliaan 30 kappaletta. Lopullisen päätöksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvostelusta tekee tiedekuntaneuvosto tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Tarkastajien tulee antaa perusteltu kirjallinen lausunto lisensiaatintutkimuksesta neljän viikon kuluessa lopullisen tutkimuksen jättämisestä tarkastajalle. Ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Arvosteluun tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannosta.   Todistukset Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta todistuksen. Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan opiskelijan aikaisempi korkeakoulututkinto, tutkinnon pääaine ja pääaineen arvostelu, lisensiaatintutkimuksen aihe sekä siitä annettu arvolause. Lisäksi mainitaan mahdollinen sivuaine arvosanoineen. Pää- ja sivuaineen arvostelussa käytetään asteikkoa: erinomaiset, erittäin hyvät, hyvät, tyydyttävät tai välttävät tiedot. Tohtorin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan opiskelijan aikaisempi korkeakoulututkinto, väitöskirjan nimi ja siitä annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja kuuluu. Jos tohtorin tutkinto suoritetaan ilman lisensiaattivaihetta mainitaan lisäksi pääaineen arvosana.     Jatko-opintojen opetussuunnitelmat Tiedekuntaneuvosto vahvistaa vuosittain pääaineittaiset jatko-opintosuunnitelmat, jotka ovat pohjana jatko-opiskelijan yksityiskohtaisemmille suunnitelmille. Jatko-opintosuunnitelmasta on syytä neuvotella laitoksella ohjaajan kanssa jo hakuvaiheessa. Jatkotutkintoja koskevia määräyksiä sisältyy kauppatieteellisen alan tutkintoasetukseen ja Vaasan yliopiston opintojohtosääntöön sekä kauppatieteellisessä tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja ja opiskelua koskeviin määräyksiin. Laitokset järjestävät säännöllisesti jatko-opintoseminaaritilaisuuksia. Osallistumalla oman tutkimustyön ohella valtakunnallisiin jatkokoulutustilaisuuksiin ja kansainvälisiin konferensseihin jatko-opiskelija voi täydentää opintosuunnitelmaansa. Tietoa jatkokoulutustilaisuuksista ja konferensseista saa ainelaitokselta ja tutkimusta ohjaavalta professorilta. Ohjaajan kanssa voi myös sopia näiden sisällyttämisestä jatko-opintoihin.   Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta järjestää Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö (6 ov) opintojakson tiedekunnassa jatko-opintojaan aloittaville. Tarkemmat tiedot opintojakson järjestämisajankohdasta ilmoitetaan laitosten ilmoitustauluilla sekä läsnäoleviksi ilmoittautuneille jatko-opiskelijoille erikseen toimitettavissa tiedotteissa. Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö (KATI.401)(6 ov) Opintojakso on tarkoitettu jatko-opintojaan aloittavalle, ja se suoritetaan ennen tieteenala- ja ainekohtaisia opintojaksoja ja opinnäytetyön tekemistä. Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö -opintojakson pyrkimyksenä on kehittää osallistujan valmiuksia tieteelliseen tutkimustyöhön, luoda pohja oman tutkimusaiheen määrittelylle, metodisille ja menetelmällisille valinnoille sekä tarjota tieteellistä yleissivistystä. Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan alkava jatko-opiskelija tuntee tiedeyhteisön toimintaa ohjaavat filosofiset periaatteet, tutkimuksen etenemisvaiheet ja menetelmät sekä osaa soveltaa opintojaksolla käsitellyt asiat omaan opinnäytetyöhönsä. Opintojakson hyväksytyn suorittamisen edellytyksenä on, että osallistuja osallistuu aktiivisesti luentotyyppiseen opetukseen, läpäisee kirjatentin ja esittää hyväksyttävän tutkimussuunnitelman. Opintojakso arvostellaan asteikolla 1–5. Opintojakso koostuu lähikoulutuksena toteutettavista luentopäivistä, kirjallisuuskuulustelusta ja opintojakson päätteeksi järjestettävästä seminaaripäivästä, jolloin tarkastellaan luentojaksojen välillä osallistujan valmistelemaa tutkimussuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelman kehittelyä jatketaan aihepiiri- ja ainekohtaisessa ohjauksessa. Opintojakson lopuksi järjestettävässä kirjallisuustentissä arvioidaan erityisesti tieteenfilosofista lukeneisuutta ja yleissivistystä. Tentittävä kirjallisuus: Davis, Gordon B. & Parker, Clyde A. (1979), Writing the Doctoral Dissertation – a Systematic Approach, Barron’s Educational Series, Inc., Woodbury (tai luennoilla jaettava tiivistelmä kirjasta) Niskanen, Vesa A. (Toim.) (1994), Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä, Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Yliopistopaino, Helsinki. Haaparanta, L. & Niiniluoto, I. (1993). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Hakapaino Oy, Helsinki. Popper, Karl R. (1995), Arvauksia ja kumoamisia – tieteellisen tiedon kasvu, Gaudeamus, Helsinki (luku 10). + luennoilla jaettava materiaali Muu oheiskirjallisuus luennoitsijan ilmoituksen mukaan. Liiketaloustiede: Johtaminen ja organisaatiot (100 ov) I Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) A) Yleistieteelliset opinnot (10 ov) 1. Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö  (6 ov) Ks.  kuvaus edellä. Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö -opintojen jälkeen esitetään aiheanalyysi ja tutkimussuunnitelma ohjaavalle professorille sekä laitoksen tohtoriohjelman seminaarissa. 2. Täydentäviä menetelmäopintoja KATAJAn tai muilla kursseilla (min 4 ov) B) Pääaineopinnot (20 ov) 1. Johtamisen  ja organisaatioiden historia (2,5 ov) Tavoite: Syventää ja laajentaa opiskelijan tietoja johtamisen ja organisaation historiallisesta kehityksestä ja teoriasta. Opintosuoritukset: Opintojakso “Johtamisen ja organisaation klassikot“ (HAL.340) workshop, 20 h tai tenttimällä erikseen sovittava kirjallisuus. 2. Johtamisen  ja organisaatioiden teoria (2,5 ov) Tavoite: Syventää ja laajentaa opiskelijan tietoja johtamisen ja organisaatioiden teoriasta. Opintosuoritukset:Kirjatentti: ROBBINS, S.P. Organizational Behavior. 6th edition. Prentice-Hall Int. 1993. 728 s. tai vastaava teos. 3. Johtaminen ja organisaatiot: tieteellinen kirjoittaminen (5 ov) Sisältö: Kurssin aikana kukin opiskelija valmistelee vähintään Discussion Papers -tasoisen tieteellisen artikkelin. Opintojakso toteutetaan workshop-tyyppisesti. Kirjallisuus: 1. DAFT, R.L. Why I recommended that your manuscript be rejected and what you can do about it. In: Cummings, L.L.& Frost, P.J. (Eds.). Publishing in the Organizational Sciences. Thousand Oaks, CA: Sage. 1995. s. 164–182. 2. BOWER, S. Peer review under fire. Science News. 1991. 139, s.394–395. 3. KERR, S., TOLLIVER, J. & PETREE, D. Manuscript characteristics which influence acceptance for management and social science journals. Academy of Management Journal 1977. 20, s. 132–141. 4. NORD, W.R. Looking at ourselves as we look at others: An exploration of the publication system for organization research. In: Cummings, L.L. & Frost, P.J. (Eds.). Publishing in the Organizational Sciences 1995. Thousand Oaks, CA: Sage. s. 64–78. Opintosuoritukset:  Artikkelin kirjoittaminen, josta ilmenee kirjallisuuden ja workshop-alustusten soveltaminen sekä aktiivinen osallistuminen workshopiin. 4. Johtamisen ja organisaatioiden viimeaikaiset teoria- ja tutkimussuuntaukset (5 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija johtamisen ja organisaatioiden viimeaikaiseen kehitykseen ja tutkimustuloksiin. Opintosuoritukset: Tutkimusanalyysi-workshop – 2–3 alan väitöskirjan ja lisensiaatin työn sekä Johtamisen laitoksen tutkimuspaperikokoelman workshop-tyyppinen analyysi, esittely ja muiden esitysten aktiivinen arviointi. 5. Johtamisen ja organisaatioiden viimeaikaiset teoriasuuntaukset ja erikoistumisalat (5 ov) Tavoite: Syventää opiskelijan tietämystä joltakin tutkimusalueensa kannalta keskeiseltä johtamisen ja organisaation osa-alueelta (esim. organisaatiokäyttäytyminen, strateginen johtaminen, kansainvälinen johtaminen, yrittäjyys, pk-yritysten johtaminen). Opintosuoritukset: Tentti ja/tai essee jostakin seuraavista aihealueista (kolme kirjaa) a)  Organizational Behavior  – Leadership  – Human Resource Management  – Creative Management  – Organizational Structuring b)  Strategic Management c)  Entrepreneurship & SME Management d)  International Management Sopimuksen mukaan kolme esim. seuraavista: 1. Clark, E., Clark, M. & Campbell, D., (Eds.) Impact of Leadership, CCL, Creensboro 1992, 559 s. 2.   Hesselbein, F., Goldsmith, M., Bechard, R. (Eds.), The Leader of the Future, Jossey-Bass Publ., San Francisco, 1996. 319 s. 3. STOREY, J. (Ed.). New Perspective on Human Resource Management. Routledge 1989. 183 s. tai vastaava uudempi teos. 4.  Cleland, D., Strategic  Management of Teams, Wiley, New York ym. 1996, 292 s. 5. MINTZBERG & QUINN. Strategy Process: Concepts and Context. 3rd ed. Prentice-Hall Int. 1992. 459 s. 6. STOREY, D.J. Understanding the Small Business Sector. London: Routledge 1994. 329 s. 7. SEXTON, D.L. & KASARDA, J.D. (Eds). The State of Art of Entrepreneurship. Boston: PWS-Kent 1992. 596 s. 8. SEGALL-DASEN-BERRY-POORTINGA. Human Behavior in Global Perspective - An Introduction to Cross-Cultural Psychology. Allyn & Bacon In. Stud. Ed. 1990. 448 s. 9. TYSON, S., LAWRENCE, P., POIRSON, P., MANZOLINI, L. & VICENTE, C.S. Human Resource Management in Europe. London: Kogan Page 1993. 350 s. Edellä mainittuja kohtia voidaan osittain tai kokonaan korvata suorittamalla johtamisen ja organisaation (pääsääntöisesti syventäviä) opintojaksoja, ks. Vaasan yliopisto, Kauppatieteellisen alan opinto-opas tai KATAJAn kursseja. 6. Osallistuminen jatko-opintoseminaareihin C)   Sivuaineopinnot  (10–15 ov) Tavoite: Antaa opiskelijalle hänen tutkimusalaansa liittyen tarpeellinen näkökulman laajennus ja tutkimusongelman käsittelylle tarpeellista syventävää tietoa. Perehdyttää opiskelija muidenkin taloustieteiden ja opiskelijan tutkimustavoitteiden kannalta mahdollisesti muiden merkityksellisten tieteiden tutkimusdoktriiniin ja metodologiaan. Opetus- ja suoritustavat: Suoritus tapahtuu pääsääntöisesti suorittamalla olemassa olevia opintojaksoja (luentosarjoja ja/tai kirjatenttejä). Opinnoista on aina sovittava etukäteen sekä johtamisen ja organisaation että asianomaisen sivuaineen edustajan kanssa. Aiemmat vastaavat suoritukset voidaan sisällyttää sivuaineeseen. II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov) kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 60 ov. Tavoite: Tutkimustyön tavoitteena on harjaannuttaa itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja tutkintoasetuksen mukaisten valmiuksien osoittamiseen. Tutkimusseminaarin tarkoituksena on antaa opiskelijalle ohjausta tutkimustyössä, mahdollisuus esittää tutkimuksensa osaongelmia seminaarin osanottajien keskusteltavaksi, antaa mahdollisuus keskusteluun oman tieteenalan ongelmista alustusten pohjalta, antaa virikkeitä luovaan ajatteluun sekä sosiaalistaa opiskelija tieteelliseen yhteisöön. Opetus: Tutkimustyöseminaari Suoritustavat: Tutkimusseminaarissa kukin jatko-opiskelija esittää: 1. tutkimusaihetta käsittelevän työpaperin 2. oman tutkimusalueen metodologiaa ja metodiikkaa käsittelevän työpaperin 3. tutkimussuunnitelman (edistymisraportti väh. kaksi kertaa) 4. tutkimustyön 1. version 5. tutkimustyön. Tutkinnon suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista tutkimusseminaariin (väh. 80% läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun). Tutkimusseminaarit järjestetään erikseen ilmoitettavina puolipäiväseminaareina pari kertaa lukukaudessa sekä yhtenä kahden päivän intensiivitilaisuutena kevätlukukaudella. Tilaisuuksista ilmoitetaan postitse tai sähköpostitse syyslukukauden alussa työsuunnitelmansa jättäneille jatko-opiskelijaksi kirjoittautuneille. Liiketaloustiede: Laskentatoimi ja rahoitus Laskentatoimen ja rahoituksen jatko-opiskelijoiden tulee osallistua laskentatoimen jatko-opintojen ohjausseminaareihin, joiden tarkemman ajankohdan laitos ilmoittaa erikseen. Laskentatoimen ja rahoituksen tieteellisiä opintojaksoja voit harjoittaa joko yleisen laskentatoimen, yrityksen rahoituksen tai yritysanalyysin jatkokoulutusohjelmassa. Ohjelma ei ole sidottu perustutkinnossa suoritettuun laskentatoimen linjaan. Jatko-opintojen www-sivu: http://lipas.uwasa.fi/ktt/lasktoim/tohtorix.php3.   I  Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) Yleistieteelliset opinnot, 15 ov 1. Yleinen tieteen teoria (3 ov) Tavoite: Perehdyttää yleiseen tieteenteoriaan sekä yhteiskunta- ja taloustieteiden filosofis-metodologisiin perusteisiin. Suoritustavat: Kirjatentti tai kirjallinen työ. Kirjallisuus: 1. ILKKA NIINILUOTO: Johdatus tieteen filosofiaan: käsitteen ja teorian muodostus. 314 s. 2. ILKKA NIINILUOTO: Tieteellinen päättely ja selittäminen. 416 s. 3. RYAN – SCAPENS – THEOBALD: Research Methods and Methodology in  Finance and Accounting. 208 s. – UUSITALO, H. Tiede, tutkimus ja  tutkielma. Johdatus Tutkielman maailmaan. – LAUGHLIN, R. (1995) Methodological themes. Empirical research in accounting: alternative approaches and a case for “middle-range” thinking. Accounting, Auditing & Accountability Journal, Vol 8, No 1, 63–87. 2. Matematiikan täydennystä (3 ov) Opintojakso Dynaamiset systeemit (MAT.301), ellei opintojakso ole kuulunut perustutkinnon opintoihin tai sopimuksen mukaan toinen kirjoista T.M. APOSTOL (1968). Calculus. Volume I. 666 s. T.M. APOSTOL (1969). Calculus. Volume II. 673 s. tai opintojakso Matematiikkaa taloustieteiden tutkijoille (MAT.406) Opettaja: professori Ilkka Virtanen  (talousmatematiikka) 3. Tilastotieteen täydennystä (3 ov) BERRIE G. WETHERILL: Intermediate Statistical Methods. Chapman and Hall 1981 tai vastaava teos sopimuksen mukaan. Mikäli opintojakso Matemaattinen tilastotiede (TIL.111) ei ole kuulunut perustutkinnon opintoihin, sitä voi käyttää em. teoksen suorituksena. Opettaja:  Professori Seppo Pynnönen (tilastotiede) 4. Ekonometrian täydennystä (3 ov) WILLIAM H. GREENE (2000). Econometric Analysis, fourth edition (tai uudempi). Prentice Hall, New Jersey. Opettaja: Professori  Seppo Pynnönen (tilastotiede) 5a. Oppihistoriaa: yritys, yhteiskunta ja taloustiede (3 ov) Opettaja: Professori Tarmo Koskinen (taloussosiologia) Kolme teosta aihealueelta. Kirjoista pyydetään ennen suoritusta sopimaan opettajan kanssa. Esimerkkiteoksia: 1. ANDREW COX & NOEL O’SULLIVAN (eds.): The Corporate State: Corporatism and the State Tradition in Western Europe. Aldershot: Edward Elgar, 1988, 226 s. 2. JOSEPH A. SCHUMPETER: Essays on Entrepreneurs, Innovations, Business Cycles and Evolution of Capitalism. Ed. by CLEMENCE, R.V., New Brunswick: Transaction 1989, 341 s. 3. STEIN RINGEN: The Possibility of Politics: A Study in the Political Economy of the Welfare State. Oxford: Clarendon Press 1987, 303 s. 4. LESZEK NOWAK: Property and Power. Towards a Non-Marxian Historical Materialism. D. Reidel Publ. Co. 1983, 378 s. 5. R. SWEDBERG (ed.): Entrepreneurship: The Social Science View. Oxford University Press 2000. 5b.  Vaihtoehtoinen yritysanalyysin jatkokoulutusohjelmassa. Menetelmätieteiden lisätäydennystä 3 ov. Opettaja: menetelmätieteiden opettajat Yksityiskohdat sopimuksen mukaan. Kohdat 1 ja 5a/b voidaan korvata opintojaksolla Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö (6 ov), ks. sivu 15. Laskentatoimen ja rahoituksen pääaineopinnot, 15 ov Laskentatoimen ja rahoituksen ongelmia ja menetelmiä, osat I–IV (neljästä osasta valitaan kolme) Osa I (5 ov), LAS401 Opintosuoritus: GSFFA:n (Graduate School of Finance and Financial Analysis) järjestämä opintojakso Corporate Finance tai Työpapereita pohjautuen teokseen Copeland-Weston: Financial Theory and Corporate Policy, 1988, Third Edition. Työpaperit vastaanottaa professori Paavo Yli-Olli. Osa II (5 ov), LAS402 Opintosuoritus: GSFFA:n järjestämä opintojakso Financial Statement Analysis tai Työpapereita pohjautuen teokseen GEORGE FOSTER: Financial Statement Analysis, Second Edition. 625 s., 1986 tai BILL REES: Financial Analysis, 1995, päivitettynä alan uudemmalla tutkimustyöllä. Työpaperit vastaanottaa professori Timo Salmi. Edellytyksenä tälle vaihtoehdolle on hyväksyttävä, jatko-opintojen ohjausseminaarissa esitetty tutkimussuunnitelma. Osa III  (5 ov), LAS403 Opettaja: Professori Teija Laitinen 1. W.J. BEAVER (1989): Financial Reporting: An Accounting Revolution. Second Edition. Prentice-Hall, Inc. tai 2. A.R. BELKAOUI (1992): Accounting Theory. Third Edition. Academic Press Limited. 3. R.L. WATTS – J.L. ZIMMERMAN (1986): Positive Accounting Theory. Prentice-Hall, Inc. (osittain) Osa IV   (5 ov), LAS412 Opettaja: Professori Erkki K. Laitinen 1. W.J. BRUNS & R.S. KAPLAN (eds.), (1987): Accounting and Management, 374 s. (osittain). 2. A.BHIMANI & A. HOPWOOD (1996): Management Accounting European Perspectives. Oxford University Press. 3. ASHTON, D. & HOPPER, T. & SCAPENS, A. (eds.) (1995) Issues in Management Accounting, 2nd ed. London. Prentice Hall. 4. MACINTOSH, N.B. (1994) Management Accounting And Control Systems. An Organizational and Behavioral Approach. Chicherter. WILEY. Seuraavat artikkelit: – KEATING, P. (1995) A Framework for Classifying and Evaluating the Theoretical Contributions of Case Research in Management Accounting. Journal of Management Accounting Research, Vol 7, Fall, 66–86. – SCAPENS, R. (1994) Never mind the Gap: Towards an Institutional Perspective on Management Accounting Practice. Management Accounting Research, 5, 301–321. – COVALEVISKI, M.A. & DIRSMITH, M.W. & SAJAY, S. (1996) Managerial Accounting Research: The Contributions of Organizational and Sociological Theories. Journal of Management Accounting Research, Vol 8, Fall 1–35. – SHIELDS, M. (1997) Research in Management Accounting by North Americans in the 1990s. Journal of Management Accounting Research, Vol 7, Fall. – MORGAN, G. & WILLMOT, H. (1993) The “New” Accounting Research: On Making Accounting More Visible. Accounting, Auditing & Accountability Journal, Vol 6, No 1, 3–36. Opintosuoritus: Kukin osa suoritetaan erikseen.   Yrityksen taloustieteen sivuaineopinnot Seuraavista opintojaksoista valittava vähintään 10 ov. (Jos suoritettu perustutkinnossa, täydennetään vaihtoehtoisilla.) Mikrotalous I (KAN.118), 5 ov Mikrotalous II (KAN.304), 5 ov Yrityksen ja toimialan teoria (KAN.123), 2 ov Mikrotalouden teoria, 4 ov Mikrotalouden teoria, 4 ov Opettaja: lehtori Olavi Tuovila (laskentatoimi) Tavoite: Tutustuttaa lukija matematiikan käyttöön soveltavassa mielessä taloustieteessä. Kurssi edellyttää aikaisempaa osaamista sekä taloustieteen että matematiikan osalta. Sisältö: Mikrotalouden teorian esittely käyttäen matemaattista lähestymistapaa. Pääaiheet ovat kulutuskäyttäytyminen, yrityksen teoria, markkinatasapaino, kilpailutilanteet, hyvinvointiekonomia sekä dynaaminen optimointi. Vaadittavat suoritukset: JAMES M. HENDERSON & RICHARD E. QUANDT (1980): Microeconomic Theory, A Mathematical Approach. Suoritustavat: Vaihtoehtoisesti tentti tai kirjallinen työ. Edeltävät opinnot: Ekonomin tutkinto. Vaihtoehtoiset opinnot: Empiirisen tutkimuksen perusteet (KAN.111) Makrotalous I (KAN.116) Makrotalous II (KAN.303) Julkinen talous (KAN.129) Organisaation kehittäminen (HAL.106) Laskentatointa ja rahoitusta sivuaineenaan opiskeleville suositellaan seuraavia opintojaksoja: Yrityksen kasvu ja rahoitus (LAS.313) Sisäinen laskentatoimi (LAS.132) Theory of Corporate Finance  (LAS.146) Theory of Investments (LAS.147) Budjetointi ja lineaarinen optimointi (LAS.111) Tunnuslukuanalyysin teoreettiset perusteet (LAS.311) Yrityksen investointi- ja rahoituspäätökset (LAS.312) Perustutkinnon rakenteen ja valitun tutkimussuuntauksen mukaan määräytyviä opintoja ohjaajan suosituksen mukaan.   II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov) kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on kaikkiaan 60 ov. Tutkimustyöskentelyyn sisältyvät myös jatko-opintojen ohjausseminaarit raportteineen, kurssi Managing Doctoral Research, laskentatoimen valtakunnallinen tohtoritutoriaali sekä ohjelmasta riippuen GSFFA:n Research Workshop. Aiheanalyysi ja tutkimussuunnitelma (5 ov) Luentosarja: GSFFA:n järjestämä opintojakso  Managing Doctoral Research Tavoite: Tutkimuksenteon periaatteiden ja käytännön perustietämyksen hankkiminen ja tieteellisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Opettaja:  professori Timo Salmi, Vaasan yliopisto Tutkimuksenteon periaatteiden ja käytännön perustietämyksen hankkimiseksi ohjaaja voi tarvittaessa edellyttää kertauksena osallistumista perustutkinnon luentosarjaan “Johdatus laskentatoimen tutkielmatyöskentelyyn“. Tarvittavien perustietojen hankkimiseksi suositellaan osallistumista Graduate School of Finance and Financial Accounting ohjelman kurssiin Managing Doctoral Research, joka järjestetään yhteistyössä SHH:n ja HKKK:n kanssa. Tarkemmin http://lipas.uwasa.fi/~ts/opas/intd.html Vaihtoehtoisesti tarvittavat tiedot voi hankkia ohjaajan kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla. Kirjallisuutta: 1. DAVIS, Gordon B. & PARKER, Clyde A. (1997): Writing the Doctoral Dissertation. A Systematic Approach. Second edition. Barron’s Educational Series, Inc. First edition 1979. 2. RYAN, Bob & SCAPENS, Robert W. & THEOBALD, Michael. Research Method and Methodology in Finance and Accounting. Academic Press Inc., Harcourt Brace Jovanovich, London 1992. 3. UUSITALO, Hannu (1991). Tiede, tutkimus ja tutkielma: johdatus tutkielman maailmaan. WSOY. 4. SALMI, T. Laskentatoimen ja rahoituksen kvantitatiivinen tutkimusprosessi ja kytkeytyminen lähioppialoihin. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 1/86. Lisäkirjallisuutta tutkimussuunnasta riippuen sopimuksen mukaan. Case tutkimusta tekevien osalta http://lipas.uwasa.fi/~ts/opas/intd/intd310.html Lisäksi suositellaan: 5. STERNBERG, D. How to Complete and Survive a Doctoral Dissertation. New York: St Martin’s Press, 1981. 6. GOTHONI, Rene (1996). How to Survive in Academia. Yliopistopaino. Helsinki University Press. (Myös suomeksi: Oletko neuvoton. Lohdutuksen sanoja opinnäytteen laatijalle) Opintosuoritus: Oman tutkimusaiheen analyysipaperin laatiminen ja esittäminen laskentatoimen jatkokoulutusseminaarissa. The Graduate School of Finance and  Financial Accounting The structure of the Ph.D. exam The Graduate Scool of Finance and Financial Accounting offers a Ph.D. exam which includes the following moments: Coursework, 40 credits Depending on the selected programme (Programme of Finance or Programme of Financial Accounting), 40 credits should be obtained so that both the requirements of the programme, as well as the requirements of the school/university at which the student is registered, are fulfilled. A student who is accepted to a programme should, within one months time from the acceptance, present to the programme commitee member of the student’s own school an acceptable study plan describing the courses planned for the exam. An accepted plan must be consistent with the requirements of 1) the school/university at which the student is registered, and 2) the selected programme. The decision to accept a study plan is made by the programme commitee member in question, who also decides upon potential deviations from mandatory moments of the programme (compensatory courses). Research work, 120 credits Includes thesis work and the parts of the research process (such as the thesis proposals, participation in research seminars, and presentations at workshops) according to the following schedule: Second term students should take part in the Essay Writing Course and participate in the subsequent workshop. At the end of the third term, the student should come up with a thesis proposal. An elaborated thesis proposal should be presented on the workshop arranged at the end of the fourth term. From the fourth term onwards, the students are expected to actively take part in research seminars arranged in the students own reserach group. Third and fourth year students should present their research at workshops arranged at the end of each academic year. The coursework (40 credits) within the Programme of Finance should include 20 credits (graduate courses) in Finance (A), including the following courses: Fundamentals of Financial Economics, 5 credits Financial Statement Analysis, 5 credits Corporate Finance, 5 credits 10 credits (graduate courses or undergraduate fourth-year courses) in research methodology/research philosophy (B), including at least 3 credits in mathematics, such as Mathematics of Finance, 4 credits or Dynaamiset systeemit, 3 credits 3 credits in econometrics or statistical methods for Finance, such as Statistics of Finance, 4 credits 10 credits in secondary main subject (C) so that the graduate requirements of the school / university at which the student is registered are fulfilled. However, the studies in the secondary main subject, or potential additional credits, should at least include 3 credits (graduate courses or undergraduate fourh-year courses) in Microeconomics, such as Mikrotalous II, 4 credits or Mikroteoria, 4 credits. The coursework (40 credits) within the Programme of Financial Accounting should include 20 credits (graduate courses) in Financial Accounting (A), including the following courses: Accounting Theory, 5 credits Income Measurement Theories, 5 credits Financial Statement Analysis, 5 credits 10 credits (graduate courses or undergraduate fourth-year courses) in research methodology/research philosophy (B), including at least 3 credits in statistical methods 10 credits in secondary main subject (C) so that the graduate requirements of the school / university at which the student is registered are fulfilled. However, the students in the secondary main subject, or potential additional credits, should at least include 3 credits (graduate courses or undergraduate fourth-year courses) in Microeconomics, such as Mikrotalous II, 4 credits or Mikroteoria, 4 credits Liiketaloustiede: Markkinointi Tässä esitetyt vaatimukset koskevat sekä markkinoinnin että kansainvälisen markkinoinnin pääaineopiskelijoita. I  Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot  (40 ov) A) Yleistieteelliset opinnot (12–14 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija tieteellisen tutkimuksen tieteenfilosofisiin perusteisiin ja tutkimusmetodologisiin periaatteisiin. Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö (6 ov) Kauppatieteellisen tiedekunnan yhteisesti järjestämä opintojakso jatko-opintojaan aloittaville ks. s. 15. Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö -opintojen jälkeen tehdään oman tutkimuksen aiheanalyysi ja tutkimussuunnitelma pohjautuen teokseen BRINBERG, D & McGRATH, J.E. Validity and the Researh Process. Beverly Hills, 1985. Aiheanalyysi ja tutkimussuunnitelma esitetään jatko-opintoseminaareissa. 2.   Tutkimusmetodologia (6–8 ov) Tavoite: Antaa tutkijalle metodologiset valmiudet empiirisen tutkimuksen strategisiin valintoihin sekä eri metodien soveltamiseen. Eri menetelmiä koskevat intensiivikurssit (esim. Kataja). Kursseja korvaavat ja täydentävät teokset: BAGOZZI, R. Principles of Marketing Research. Blackwell 1994. YIN, R. Case Study Research Design and Methods, Sage Publications Inc. 1989. MILES, M. & HUBERMAN, M.A.L. Qualitative Data Analysis. 2nd ed. 1994. ALASUUTARI, P. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino 1994.  tai Erikseen sovittavat teokset. B) Pääaineopinnot (13–18 ov) Opintoviikkojen määrä on riippuvainen sivuaineopintojen määrästä ja päinvastoin. Opiskelija voi suorittaa 15 ov:n sivuaineopinnot toiselta tieteenalalta, jolla on omaa tutkimusta oleellisesti laajentava tai syventävä merkitys. Tällöin hän ei voi suorittaa “markkinoinnin ja kansainvälisen markkinoinnin erityisalueet“ -opintoja (5–10 ov) markkinoinnin pääaineopintojen osana. Valitessaan 10 ov:n sivuaineopinnot hän voi sisällyttää em. opinnot pääaineopintoihinsa. 1.  Markkinoinnin teoria (4 ov) Suoritustapa: Markkinoinnin teoriaa ja tutkimustraditiota koskeva intensiivikurssi (esim. Kataja) tai kirjatentti. Kirjallisuus: ENIS, B. & COX, K. Marketing Classics. A Selection of Influential Articles. Albyn and Bacon Inc. Boston 1995. SHETH, J. N. & GARDNER, D. M. & GARRETT D.E. Marketing Theory: Evolution and Evaluation. John Wiley & Sons, New York 1988. 2. Markkinoinnin keskeiset osa-alueet (4 ov) Suoritustapa: Markkinoinnin keskeisiä osa-alueita kuten strategista markkinointia, verkostoitumista, suhdemarkkinointia, markkinoinnin päätösmuuttujia tai kansainvälistä markkinointia koskeva intensiivikurssi tai kirjapaketti. Kirjallisuus: FORD, D. Understanding Business Markets: Interaction, Relationships and Networks. Dryden Press Ltd., London 1997.  TAI MÖLLER, K & WILSON, D. Business Marketing: an Interaction and Network Perspective. Boston, MA: Kluwer  1995. Strategista markkinointia käsittelevä teos (sovittava erikseen). Artikkeleita (sovittava erikseen). 3. Markkinoinnin ja kansainvälisen markkinoinnin erityisalueet (5–10 ov) Suoritustapa: Opiskelijan erityisaluetta koskeva intensiivikurssi (esim. Kataja) ja/tai erikseen sovittavat kirjat ja artikkelit, jotka kohdistuvat erityisalueen tutkimustraditioihin ja tutkimusstrategioihin. Yhden keskeisen tutkijan tai koulukunnan tuotantoon perehtyminen, analyyttinen kuvaus ja raportointi jatkotutkimusseminaarissa. C)  Sivuaineopinnot  (10–15 ov) Perustutkinnon rakenteen ja valitun tutkimussuuntauksen mukaan määräytyviä opintoja ohjaajan suosituksen mukaan. Opintoviikkojen määrä on riippuvainen markkinoinnin pääaineopintojen määrästä (ks. edellä johdantoteksti markkinoinnin pääaineopintoihin). II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov)  kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 60 ov. Tutkimustyöskentely koostuu a) itsenäisestä ja ryhmäkohtaisesta työskentelystä, joka tähtää tutkimustyön etenemiseen ja b) lopullisesta lisensiaattitutkimuksesta tai väitöskirjasta. Kansantaloustiede I Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) A) Tieteenfilosofia ja yleistieteelliset opinnot (10–11 ov) 1. Tieteen filosofia 5 ov Kirjallisuus: 1. NIINILUOTO, ILKKA: Tieteellinen päättely ja selittäminen. Helsinki 1983. 2. JOHNSON, GLENN L.: Research Methodology for Economists. MacMillan Publishing Company. New York, 1986. Suoritustapa: Kirjallinen työskentely tai tentti. Tieteen filosofia -opintojakso voidaan korvata suorittamalla Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan järjestämä opintojakso Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö (6 ov), ks. s. 15. 2. Kansantaloustieteen oppihistoria 5 ov Kirjallisuus: 1. GREENAWAY, D. - BLEANY, M. and STEWART, I. (Eds.): Companion to  Contemporary Economic Thought, Routledge, New York 1991. tai  CANTERBERRY E. R.: The Making of Economics. Waisworth Publishing Company. Third ed.,1987. 2. KLAMER, A.: Conversations with Economists. New Classical Economists and Opponents Speak Out on the Current Controversy in Macroeconomics. Rowman & Allanheld, 1984. Suoritustapa: Kirjallinen työskentely tai tentti. Klamerin kirja suositellaan suoritettavaksi pääaineopintojen makro-osan jälkeen. B)  Pääaineopinnot  (20 ov) 1.  Kansantaloustieteen mikroteoria 5 ov Kirjallisuus: 1. KREPS, DAVID H.: A Course in Microeconomic Theory. Harvester Wheatsheap. New York, 1990. (sovituin osin) Suoritustapa: KAVAN:n vastaavan kurssin suorittaminen tai harjoitustyöt ja tentti. 2. Kansantaloustieteen makroteoria, 5 ov Kirjallisuus: 1. ROMER, D.:Advanced macroeconomics. McGraw-Hill, New York 1996.  (sovituin osin) tai  MCCAFFERTY, S.: Macroeconomic Theory, Harper & Row, Nwe York 1990. (sovituin osin) 2. AZARIADIS, C.: Intertemporal Macroeconomics, Blackwell 1993. (sovituin osin) Suoritustapa: KAVA:n vastaavan kurssin suorittaminen tai harjoitustyöt ja tentti. 3. Jokin teorian osa-alue, 5 ov (sovitaan tutkimustyön suuntauksen mukaan). 4. Jokin menetelmäkurssi, 5 ov (sovitaan tutkimustyön suuntauksen mukaan) Kansantaloustieteen alalla toimii valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA). Erityisesti keskeiset teoriaopinnot suositellaan suoritettavaksi KAVA:ssa. KAVA:n erikoiskurssit voivat puolestaan palvella oman opinnäytetyön tekemistä. C)  Sivuaineopinnot  (10 ov) Sivuaineiksi suositellaan matematiikan ja tilastotieteen opintoja siten, että kansantaloustieteen lisensiaattitutkinnon suorittaneella olisi tilastotieteen opintoja vähintään 10 ov ja matematiikkaa vähintään 15 ov. Muun sivuaineen voi valita vapaasti. II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov) kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 60 ov. aihekohtainen erikoistuminen tutkimustyöhön ja tiedeyhteisön toimintaan orientoiva harjoittelu; mm. KAVA:n  seminaareihin osallistuminen lisensiaatintutkimus/väitöskirja Talousoikeus I Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) A) Yleistieteelliset opinnot  (7–8 ov) 1.  Oikeusteoria ja tieteellisen tutkimuksen perusteet  (5 ov) Tavoite: Perehdyttää jatko-opiskelija yleiseen tieteenteoriaan sekä yhteiskunta- ja taloustieteiden filosofis-metodologisiin perusteisiin. Opintosuoritukset: 1. Luennot: Oikeustieteen ongelmia 20 h. 2. Kirjallisuus:  1. A. AARNIO: Laintulkinnan teoria. Juva 1989. 315 s.  2. I. EKELAND: Ennakoimattoman matematiikka ja 3. J. TOLONEN: Oikeusvaltio ja kaaos. Oikeus 1/91, s. 18–25 tai  I. NIINILUOTO: Johdatus tieteen filosofiaan. Käsitteen- ja teorianmuodostus.  Helsinki 1980. 314 s. Oikeusteoria ja tieteellisen tutkimuksen perusteet -opintojakso voidaan korvata suorittamalla Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan järjestämä opintojakso Kauppatieteellinen tutkimuskäytäntö (6 ov), ks. s. 15. 2. Johdatus oikeusinformatiikkaan ja oikeudelliseen tiedonhakuun  (2 ov) Tavoite: Kokonaiskuvan antaminen atk-pohjaisista juridisista tietopankeista ja niiden hyväksikäytöstä sekä oikeusinformatiikan eri osa-alueista. Sisältö: 1. Finlex-tietopankin rakenne, sisältö ja käyttö (Finlex). 2. Oikeusinformatiikka osana oikeustiedettä. Opintosuoritukset: 1. Luennot 10 h, harjoitukset 6 h. 2. Kirjallisuus:  1. P. SEIPEL: Juristen och datorn.  Stockholm 1990. 2. H. STENLUND & M. LAMPOLA: Tietojärjestelmät ja tietohallinto työelämässä: erityisnäkökulmana lakimiestehtävät. Helsinki 1991 (soveltuvin osin). Mikäli opintojakso sisältyy perustutkintoon, suorituksesta on sovittava erikseen laitoksen kanssa. B) Pääaineopinnot  (18 ov) 1. Oikeus- ja taloushistoria  ( 3 ov) Tavoite: Syventää ja laajentaa jatko-opiskelijan tietämystä oikeustieteiden ja taloudellisen ajattelun historiasta. Opintosuoritukset: Kirjallisuus: 1. E. ANNERS: Den europeiska rättens historia 1–2. Stockholm 1974–1980. 2. EKELUND & HÉBERT: A history of economic theory and method. Third Edition. McGRAW-Hill Publishing Company 1990. 688 s. 2. Taloudelliset instituutiot ja oikeusvertailu  ( 8 ov) Tavoite: Syventää jatko-opiskelijan näkemystä talouden ja oikeuden vuorovaikutussuhteesta sekä lisätä hänen tietämystään kansainvälisestä taloudellisesta integraatiosta ja ulkomaisista oikeusjärjestyksistä. Opintosuoritukset: Kirjallisuus: 1. O.E. WILLIAMSON: The Economic Institutions of Capitalism. Firms, Markets, Relational Contracting. The Fell Press. New York 1995. Luvut 2–4, 7–8, 14. 2. N. MOUSSIS: Access to Europe. Guide to Community Policies. EDIT-EUR.  Rixenoort 1993. 3.  TERRA-WATTEL (1997). European Tax Law. Second Edition. Kluwer tai muu vastaava teos tutkijan osoituksen mukaan. 3.  Oikeustieteen syventävät opinnot (7 ov) Tavoite: Syventää ja laajentaa jatko-opiskelijan tietoja valitsemastaan erityisalasta. Opintosuoritukset: Erikseen sovittava kirjallisuus. C)  Sivuaineopinnot  (15 ov) Tavoite: Antaa jatko-opiskelijalle hänen tutkimusalaansa liittyen tarpeellinen näkökulman laajennus ja tutkimusongelman käsittelylle tarpeellista syventävää tietoa. Opintosuoritukset: Erikseen sovittava kirjallisuus. II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov) kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 60 ov. Tavoite: Tutkimustyön tavoitteena on harjaannuttaa itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja tutkintoasetuksen mukaisten valmiuksien osoittamiseen. Tutkimusseminaarin tarkoituksena on antaa jatko-opiskelijalle ohjausta tutkimustyössä, mahdollisuus esittää tutkimuksensa osaongelmia seminaarin osanottajien keskusteltavaksi ja antaa mahdollisuus keskusteluun oman tieteenalan ongelmista alustusten pohjalta. Opetus: Tutkimustyöseminaari. Opintosuoritukset: Osallistuminen tutkimusseminaareihin, itsenäinen tutkimustyö tutkimussuunnitelmineen ja väliraportteineen sekä tutkimustyön puolustaminen julkisessa seminaaritilaisuudessa. Teknillinen tiedekunta Kaikissa oppiaineissa jatko-opiskelijan opintosuunnitelman vahvistaa pääaineen laitos. Opiskelijat voivat sisällyttää opintosuunnitelmiinsa myös Kauppatieteiden valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman, KATAJAn, järjestämiä opintoja. Talousmatematiikka Vaasan yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa kauppatieteiden maisterin tutkintoa pääaineessa, joka suoraan tuottaisi jatko-opintokelpoisuuden talousmatematiikassa. Talousmatematiikkaa jatko-opintojensa pääaineeksi suunnittelevan ekonomin on täydennettävä opintojaan jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseksi. Näistä täydennysopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti aineen professorin kanssa. Samalla vahvistetaan opiskelijan jatko-opinto-ohjelma kauppatieteiden lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoa varten. Muussa kauppatieteellisessä yksikössä tutkinnon tai muun kuin kauppatieteellisen perustutkinnon suorittaneen opiskelijan jatko-opintokelpoisuuden toteaminen, perustutkintoon kuuluvien opintojen mahdollisesta täydentämisestä sopiminen sekä jatko-opinto-ohjelman vahvistaminen suoritetaan tapauskohtaisesti kuten edellä on todettu. Alla on esitetty esimerkki vahvistetusta opinto-ohjelmasta lisensiaatin tutkintoa varten talousmatematiikka pääaineena. Vahvistettu ohjelma voi toimia runkona yleisemminkin, yksittäiset opintojaksot vahvistetaan tapauskohtaisesti.   I  Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) Yleistieteelliset opinnot, 5 ov 1. I. NIINILUOTO (1984). Johdatus tieteen filosofiaan: teorian ja käsitteen muodostus. 314 s. 2. I. NIINILUOTO (1983). Tieteellinen päättely ja selittäminen. 416 s. 3. Sopimuksen mukaan taloustieteen metodologista kirjallisuutta esim.  RYAN – SCAPENS – THEOBALD: Research Methods and Methodology in  Finance and Accounting.  H. RAIFFA (1968). Decision analysis.  309 s. Pääaineopinnot, 20 ov 1. T.M. APOSTOL (1968): Calculus. Volume I. 666 s. 2. T.M. APOSTOL (1969): Calculus. Volume II. 673 s. 3. W.H. MARLOW (1978):  Mathematics for Operations Research. 461 s. 4. J.J. MODER & S.E. ELMAGHRABY (1978):  Handbook of Operations Research:  Foundations and Fundamentals, Vol. 1. 622 s. (osittain) 5. J.J. MODER & S.E. ELMAGHRABY (1978):  Handbook of Operations Research:  Models and Applications, Vol. 2. 659 s. (osittain) Laskentatoimen sivuaineopinnot, 15 ov 1. T.E. COPELAND & J.F. WESTON (1983). Financial Theory and Corporate Policy. 2. G. FOSTER (1986). Financial Statement Analysis. 625 s. 3. Erikseen sovittavia laskentatoimen syventäviä opintoja. II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov) kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 60 ov. Tilastotiede Tilastotiedettä jatko-opintojensa pääaineeksi suunnittelevan ekonomin on täydennettävä opintojaan jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseksi (vrt. talousmatematiikka). Näistä täydennysopinnoista sovitaan tapauskohtaisesti tilastotieteen pääopettajan kanssa. Samalla vahvistetaan opiskelijan jatko-opinto-ohjelma kauppatieteiden lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoa varten. Alla on esitetty esimerkki vahvistetusta opinto-ohjelmasta lisensiaatin tutkintoa varten tilastotiede pääaineena. Vahvistettu ohjelma voi toimia runkona yleisemminkin, yksittäiset opintojaksot vahvistetaan tapauskohtaisesti. I  Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) Yleistieteelliset opinnot, 5 ov 1. I. NIINILUOTO (1984). Johdatus tieteen filosofiaan: teorian ja käsitteen muodostus. 314 s. 2. I. NIINILUOTO (1983). Tieteellinen päättely ja selittäminen. 416 s. 3. Sopimuksen mukaan taloustieteen metodologista kirjallisuutta esim.  RYAN – SCAPENS – THEOBALD: Research Methods and Methodology in Finance and Accounting.  H. RAIFFA (1968). Decision analysis. 309 s. Pääaineopinnot, 20 ov Todennäköisyyslaskenta (TIVA-kurssi), 8 ov. Kirjallisuus: 1. D. WILLIAMS: Probability with Martingales, Cambridge University Press Tilastollinen päättely (TIVA-kurssi), 8 ov.  Kirjallisuus: 1. D.R. COX & D.V. HINKLEY:  Theoretical Statistics tai  D.R. COX:  Inference and Asymptotics Ekonometria, 4 ov.  Kirjallisuus: 1. SPANOS:  Statistical Foundations of Econometric Modelling, 695 s. Laskentatoimen sivuaineopinnot, 15 ov 1. T.E. COPELAND & J.F. WESTON (1983). Financial Theory and Corporate Policy. 2. G. FOSTER (1986). Financial Statement Analysis. 625 s. 3. Erikseen sovittavia laskentatoimen syventäviä opintoja II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov) kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 60 ov. Tietotekniikka Yleistä: Jatkotutkinnon tietotekniikassa voi Vaasan yliopistossa suorittaa opiskelija, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan tietotekniikka, tietojenkäsittelyoppi tai vastaava. Jos perustutkinnon pääaineena on jokin muu aine, tulee opintoja täydentää siten, että tietotekniikan opinnot vastaavat laajuudeltaan pääaineopintoja. Vaasan yliopiston jatko-opiskelija voi hakea myös tutkijakoulun TUCS (Turku Centre of Computer Science, ks. http://www.tucs.abo. fi) jatko-opiskelijaksi. Jatko-opintoja voi suorittaa myös Kauppatieteiden valtakunnallisessa jatkokoulutusohjelmassa, KATAJAssa, sekä tietotekniikan INFWEST.IT-jatkokoulutusohjelmassa.   I  Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) Yleistieteelliset opinnot 10 ov a) Tietotekniikan ja tietojärjestelmätutkimuksen tieteelliset perusteet (3 ov) Seminaari tai kirjallinen suoritus, esim. Research Methods in Information Systems, ed. E. Mumford, R. Hirschheim, G. Fitzgerald, A.T. Wood-Harper, North-Holland, 1985 tai Galliers (ed.) Information Systems Research, Issues, Methods and Practical Guidelines, Blackwell, 1992. (Voidaan korvata sopimuksen mukaan esim. osallistumalla valtakunnallisen tutkijakoulutusohjelman tutkimusmenetelmäkoulutukseen.) b) Metodit 4 ov  tilastotieteen ja/tai matematiikan opintoja sopimuksen mukaan c) Tieteenteoria 3 ov 1.  Niiniluoto Ilkka, Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteiden ja teorianmuodostus, 1980. 2.  Niiniluoto Ilkka: Tieteellinen päättely ja selittäminen. 3.  Kuhn: The structure of scientific revolutions. tai Viestintätieteiden laitoksen järjestämä opintojakso: Tieteen ja kulttuurin kehitys (2 ov) Sivuaineopinnot 10 ov Opiskelijakohtaisen suunnitelman mukaan. Pääaineopinnot 20 ov Valitaan sopimuksen mukaan esimerkiksi seuraavista opintojaksoista: Informaatiojärjestelmät (5 ov) Tekoäly ja tietämyskannat (5 ov) Tietokantateoria ja tietomallit (5 ov) Tietojenkäsittelytoiminnan hallinto (5 ov) Tietojenkäsittelyn kustannukset (5 ov) Ihminen tietojenkäsittelijänä  (5 ov) Systeeminsuunnittelun teoria (5 ov) Robotiikka (5 ov) Tietokoneavusteinen tuotanto (5 ov) Sulautetut järjestelmät (5 ov) Algoritmiteoria (5 ov) Tietokonegrafiikka (5 ov) Pääaineopinnot voidaan osittain suorittaa aktiivisella osallistumisella kotimaisiin tai kansainvälisiin jatkokoulutustilaisuuksiin (esim. tietojärjestelmätieteen ja teoreettisen tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutusohjelmien tilaisuudet). Erityisesti suositellaan osallistumista kotimaisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. Erikseen voidaan sopia osallistumisen vastaavuus opintosuorituksena.   II  Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja. Sen tulee osoittaa syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan ja kykyä luoda uutta tieteellistä tietoa. Tohtorin tutkinto voidaan suorittaa myös suoraan ilman lisensiaattitutkintoa. Väittelijän tulee puolustaa väitöskirjaansa väitöstilaisuudessa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaattityön laatiminen (60 ov). Hyväksyttäväksi esitettävä lisensiaattityö tarkastetaan lisensiaattityön tarkastustilaisuudessa. Tutkimustyön aihe tulee sopia tutkimustyön ohjaajan kanssa. Tutkimustyöskentelyyn kuuluu osallistuminen laitoksen tutkimusseminaariin, jossa tulee esittää tutkimussuunnitelma sekä raportoida tutkimustyön etenemisestä.   Tuotantotalous Jatkotutkinnon tuotantotaloudessa voi Vaasan yliopistossa suorittaa opiskelija, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan tuotantotalous.  Mikäli  pääaineena on ollut jokin muu kuin tuotantotalous, on opintoja täydennettävä erikseen sovittavalla tavalla. Jatko-opintojen edistämiseksi ja jatko- ja perusopiskelijoiden yhteistyön parantamiseksi pyritään järjestämään tutkimusalueittain seminaaritilaisuuksia, joihin osallistuminen on vapaa-ehtoista. Jatko-opintoihin suositellaan lisäksi European Doctoral Summer School in Technology Management-seminaaria. Lisätietoja ks. http://www. techman.org/Conferen/DSS_98.htm. Jatko-opintoja voi suorittaa myös Kauppatieteiden valtakunnallisessa jatkokoulutusohjelmassa, KATAJAssa.   I  Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (40 ov) Yleistieteelliset opinnot 5–15 ov Kohdistetaan tukemaan pääainetta. • Tieteenteoria (3 ov); valinnan mukaan 1. Niiniluoto Ilkka, Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteiden ja teorian muodostus, 1980. 2. Niiniluoto Ilkka: Tieteellinen päättely ja selittäminen. 3. Kuhn: The structure of scientific revolutions.  tai Viestintätieteiden laitoksen järjestämä opintojakso: Tieteen ja kulttuurin kehitys (2 ov) Tutkimusmenetelmät ja metodiopinnot. • Oman alan historiallinen kehitys ja yhteiskunnallisen merkitys. Sivuaineopinnot 10–15 ov • Opiskelijakohtaisen suunnitelman mukaan. Opinnot määräytyvät perustutkinnon rakenteen ja tutkimuksellisen suuntauksen mukaan. Pääaineopinnot 15–25 ov, johon tulee sisältyä opintoja vähintään kahdelta aihealueelta seuraavista: A-alue:  • Tuotannon johtaminen ja ohjaaminen  • Tuotantojärjestelyt; verkostotalous  • Logistiikka B-alue:  • Tuotannon  taloushallinto  • Henkilöstöhallinto, työnpsykologia ja   -sosiologia C-alue:  • Laadun teoria, laadunvarmistus  • Luova toiminta ja sen ohjaaminen  • Tuotekehitys D-alue:  • Tuotantotekniikka, tuotantoautomaatio  • Ympäristöteknologia Voidaan osittain suorittaa aktiivisella osallistumisella kotimaisiin tai kansainvälisiin jatkokoulutustilaisuuksiin, seminaareihin ja konferensseihin. Opintosuoritusvastaavuuksista on sovittava erikseen. II Tutkimustyöskentely (120/60 ov) Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava väitöskirja, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun lisensiaatintutkimuksen (60 ov) kanssa on 120 opintoviikkoa. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkimustyöskentelynä lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 60 ov. • Osallistuminen tuotantotalouden jatko-opintoseminaariin. • Lisensiaattitutkimus/väitöskirja.     Vaasan tiedekirjasto Tritonia Kirjasto järjestää lukukausien aikana koulutusta kirjaston käyttöön ja tiedonhankintaan. Tarkemmat tiedot koulutuksista osoitteesta http://www.tritonia.fi/palvelut_su.php?menu= palvelut/. Tiedot aukioloajoista, lainaamisesta, kaukolainoista, tietopalvelusta, sähköisistä ja muista kokoelmista, Eurotietokeskuksesta, kirjaston järjestämästä koulutuksesta jne. kannattaa tarkistaa kirjaston www-sivuilta: http://www. tritonia.fi. Niiltä pääsee myös kirjaston tietokantaan Triaan, jonka avulla asiakas voi helposti itse uudistaa lainansa ja tehdä varauksia muilla lainassa oleviin kirjoihin. Yhteystiedot: Lainaus: puh. (06) 324 8201 loans@tritonia.fi Kaukopalvelu: puh. (06) 324 8228 ill@tritonia.fi Neuvonta:  Humanistiset tieteet, kasvatustiede, psykologia, puh.(06) 324 8657  Taloustieteet, tekniikka, luonnontieteet, puh.(06) 324 8666  Yhteiskuntatieteet, hoitotiede, Eurotietokeskus, puh.(06) 3248431     Kansainväliset yhteydet ja opiskelu ulkomailla Oleellinen osa tutkijankoulutusta on osallistua kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin sekä kansainvälisten tiedeyhteisöjen toimintaan. Ulkomaisista opiskelumahdollisuuksista saa tietoa pääaineen laitokselta sekä kansainvälisten asiain päällikkö Kari Rossilta ma (Francesca Cucinottalta). Ulkomailla opiskelusta tiedotetaan myös Luotsin ilmoitustaululla, yliopiston kotisivuilla ja erillisessä oppaassa, joka sisältää tietoja ulkomailla opiskelusta kiinnostuneille. Ulkomaisten yliopistojen esitteitä ja tietoja kursseista on nähtävillä opintotoimiston infopisteessä Luotsin 1. kerroksessa. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO koordinoi kansainvälisiä apuraha- ja opiskelijavaihto-ohjemia. Cimo julkaisee hakuopasta “CIMOn apurahat jatko-opiskeluun ja tutkimustyöhön“. Opasta voi tiedustella kansainvälisten asioiden sihteeriltä tai suoraan CIMOsta (puh. (09) 77477033). CIMOn kautta voi hakea apurahoja yli kolmeenkymmeneen maahan. Apurahat myönnetään yleensä lukukaudeksi tai lukuvuodeksi. Apurahat Isoon Britanniaan myöntää British Council ja Yhdysvaltoihin FUSEEC/Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta.     Apurahat Vaasan yliopiston myöntämät jatko-opiskelijoille tarkoitetut apurahat ilmoitetaan haettavaksi yleensä huhtikuun aikana. Yliopistoon myöntänyt myös ns. post doc -apurahan väitöskirjatyön jälkeen tapahtuvaan tieteellistä pätevöitymistä varten. Vaasan yliopistosäätiön apurahat jatko-opiskelua ja tutkimusta varten on ilmoitettu haettaviksi huhtikuun aikana. Yliopiston, Vaasan yliopistosäätiön ja muista apurahoista tiedotetaan Vaasan yliopistolehdessä ja tiedekunnan ilmoitustauluilla. Suomen akatemian tutkimusrahoituksesta ilmoitetaan erikseen. Suomen Akatemia ilmoittaa hakuajoista ja rahoitusmahdollisuuksista www-sivuilta osoitteesta http://www.aka.fi.     Opintotuki Tieteellisiä jatko-opintoja varten voidaan myöntää opintotukena opintorahaa tai aikuisopintorahaa sekä opintolainan valtiontakausta. Asumismuodosta riippuen on mahdollista saada myös opintotuen asumislisää. Opintotuen perusteet ja määrät ivat samat kuin perustutkintoa suorittavalla. Tukiaika on 70 kuukautta vähennettynä niillä tukikuukausilla, jotka on käytetty korkeakouluopintoihin 1.6.1992 jälkeen. Lisätietoja opintotukilautakunnan sihteeriltä Irma Kettulalta, p. (06) 324 8226 ja www-osoitteesta http://www. kela.fi/opintotuki.

© Vaasan yliopisto | kirjaamo@uwasa.fi | 15.9.2004