Vaasan yliopisto

Opiskelijoille | Henkilökunnalle | Vieraille

Kauppatieteellisen alan
tutkintoja ja opiskelua koskevia määräyksiä
Kauppatieteellisen alan tutkinnoista annetun asetuksen (139/95) 18 §:n ja Vaasan yliopiston 20.5.2002 vahvistetun opintojohtosäännön 38 §:n nojalla annetaan seuraavat määräykset ja ohjeet.

1) Tiedekunnissa suoritettavat tutkinnot

Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (139/95) mukaan 1) kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, 2) kauppatieteiden maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto sekä tieteellisinä jatkotutkintoina voidaan suorittaa 3) kauppatieteiden lisensiaatin ja 4) kauppatieteiden tohtorin tutkinto. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet ovat oikeutettuja käyttämään ekonomin arvoa. Tiedekunnissa voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto filosofian tohtorin tutkinnosta annetun asetuksen (1279/91) mukaisesti.

Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa täydennyskoulutukseen kuuluvia opintoja ja erillisiä opintoja siten kuin niistä erikseen määrätään. Yliopisto järjestää myös avoimen yliopiston opetusta, jonka opetussuunnitelmista päättävät tiedekuntaneuvostot. Avoimen yliopiston opetus on tasoltaan ja vaatimuksiltaan tämän määräyksen mukaista perustutkinto-opetusta.

2) Opiskelijoiden valinta

Yliopiston hallitus päättää tiedekuntaneuvoston esityksestä tiedekuntaan vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä. Yksityiskohtaisista valintaperusteista päättää tiedekuntaneuvosto. Perustutkinto-opiskelijoille opinto-oikeus myönnetään ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin tutkinto). Opiskelijaksi hyväksytyllä on oikeus suorittaa myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto). Jatko-opiskelijat hyväksytään kauppatieteiden tohtorin tutkintoon, johon voidaan edetä lisensiaatin tutkinnon kautta.

Dekaani hyväksyy uudet opiskelijat. Opiskelijavalinnan oikaisumenettelystä määrätään Vaasan yliopiston opintojohtosäännössä.

Opiskelijat valitaan suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa kauppatieteelliseen tiedekuntaan tai teknilliseen tiedekuntaan. Opiskelijat valitaan sen tiedekunnan ja valintaryhmän mukaiseen pääaineeseen/koulutusohjelmaan/linjaan, jossa hänet on hyväksytty suorittamaan maisterin tutkintoa. Opiskelija tekee pääaine-/koulutusohjelma-/linjaesityksensä seuraavasti:

1) kauppatieteellisessä tiedekunnassa pääaineiden ja koulutusohjelman hakuaika on ensimmäisen vuoden helmikuun kuluessa ja valinta vahvistetaan maaliskuun loppuun mennessä
2) kauppatieteellisen tiedekunnan laskentatoimen ja rahoituksen pääaineen linjojen hakuaika on toisen opintovuoden lokakuun loppuun mennessä ja valinta vahvistetaan syyslukukauden aikana
3) teknillisen tiedekunnan tietotekniikan ja tuotantotalouden opiskelijat valitaan suoraan pääaineisiin. Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmaan opiskelijat valitaan ensimmäisen opintovuoden syyslukukauden alussa.
Pääaineisiin valinnan ensisijaisena kriteerinä käytetään opiskelijan omaa esitystä. Mikäli johonkin pääaineeseen/koulutusohjelmaan/linjaan ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, suoritetaan valinta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaan. Dekaani vahvistaa valinnan.
Kauppatieteellisen alan opiskelijat voivat vaihtaa kauppatieteellisen alan pääainetta, koulutusohjelmaa tai linjaa opiskelunsa aikana tiedekuntien määräämin perustein.

3) Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tutkintojen suorittamisessa ja opiskelussa noudatetaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät yliopistolakiin (645/97), yliopistoasetukseen (115/98), asetukseen kauppatieteellisistä tutkinnoista (139/95), asetukseen filosofian tohtorin tutkinnosta (1279/91), Vaasan yliopiston opintojohtosääntöön sekä näiden nojalla annettuja määräyksiä.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opiskeluaan kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/77) mukaan, noudatetaan siirtymäkautena soveltuvin osin mainitun asetuksen sekä Vaasan yliopiston kauppatieteellisen alan tutkintosäännön määräyksiä (28.5.1993).

Tiedekunta hyväksyy vuosittain ainekohtaiset opetussuunnitelmat, joissa määrätään opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tavoitteet, sisältö ja laajuus sekä vaadittavat opintosuoritukset. Opetussuunnitelmasta poikkeamisesta päättää pääaineen laitos.

4) Siirtyminen uuden asetuksen mukaisiin tutkintoihin

Kaikki ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat saavat 1.8.1995 lukien uuden tutkintoasetuksen mukaisen maisterin tutkinnon, mikäli opinnot täyttävät kohdassa 8 maisterin tutkinnolle asetetut vaatimukset. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneelle myönnetään ekonomin arvonimi. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa mikäli opinnot täyttävät kohdassa 7 kandidaatin tutkinnolle asetetut vaatimukset.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kumotun asetuksen mukaiset opintonsa uuden asetuksen mukaista tutkintoa varten.

5) Koulutuksen järjestäminen

Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus järjestetään pääsääntöisesti ainekohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös asetuksen mukaisina koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joillekin kauppatieteellistä asiantuntemusta edellyttäville, monitieteisyyttä vaativille opetus- ja tutkimusalueille tai erikoisaloille.

Kauppatieteellisen alan perus- ja jatkotutkintoja voidaan suorittaa seuraavissa pääaineissa:

Kauppatieteellinen tiedekunta

1) liiketaloustiede: johtaminen ja organisaatiot,
2) liiketaloustiede: laskentatoimi ja rahoitus,
3) liiketaloustiede: markkinointi,
4) kansantaloustiede ja
5) talousoikeus.
Teknillinen tiedekunta
1) tietotekniikka ja
2) tuotantotalous.
Teknillisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon pääaineena voivat olla myös talousmatematiikka ja tilastotiede.
Kauppatieteellisessä tiedekunnassa kauppatieteiden maisterin tutkintoon johtava koulutus on mahdollista suorittaa myös kansainvälisen yritystoiminnan koulutusohjelmassa, jonka pääaineina ovat johtaminen ja organisaatiot tai markkinointi. Maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman opiskelija voi suorittaa kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelmissa erikseen määrättävällä tavalla.

Laskentatoimen ja rahoituksen pääaineessa kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus järjestetään neljässä linjassa, jotka ovat 1) laskentatoimen ja rahoituksen yleinen linja, 2) tilintarkastuksen linja, 3) rahoituksen linja ja 4) yritysjohdon laskentatoimen linja. Erikoistumislinjojen mukaiset opinnot määrätään opetussuunnitelmassa.

Teknillisen tiedekunnan tietotekniikan valintaryhmässä hyväksytyillä on mahdollisuus suorittaa kauppatieteiden maisterin tutkinto multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmassa. Koulutusohjelman pääaineet ovat tietotekniikka ja viestintätieteet.

6) Tutkintoihin johtavat opinnot

Eri oppiaineiden opinnot muodostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Perusopintojen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa, aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 35 opintoviikkoa ja syventävien opintojen laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa vähintään 60 opintoviikkoa. Aineopintoihin liittyy kandidaatin tutkinnossa 5 opintoviikon laajuinen kandidaatin tutkielma. Syventäviin opintoihin sisältyy maisterin tutkinnossa pro gradu -tutkielma, jonka laajuus yhteen laskettuna mahdollisesti suoritetun kandidaatin tutkielman kanssa on 20 opintoviikkoa.

Tutkintoon johtaviin opintoihin voi sisältyä myös monitieteisiä opintokokonaisuuksia, kieli-, viestintä- ja metodiopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja ja harjoittelua siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

7) Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkintoon tulee sisältyä vähintään kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot, pääaineen perus- ja aineopinnot (15 ov + 20 ov) sekä pääaineessa kandidaatin tutkielma (laajuus 5 ov), yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (15 ov + 20 ov) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2 x 15 ov) tai niitä vastaavat opintokokonaisuudet sekä kieli ja viestintäopinnot.

Kieli ja viestintäopintoina tulee suorittaa vähintään opetussuunnitelmiin sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä kahden vieraan kielen opinnot.

Muut tutkintoon kuuluvat opinnot voivat muodostua myös opintokokonaisuuksista tai vapaasti valittavista opintojaksoista. Kandidaatin tutkintoon on sisällytettävä vähintään 60 opintoviikon laajuiset kauppa- ja taloustieteelliset opinnot.

Koulutusohjelmassa tutkintoaan suorittavien osalta kandidaatin tutkintoon sisältyvien opintojen vähimmäislaajuudet ovat samat kuin aineyhdistelmäpohjaisessa tutkinnossa lukuunottamatta sivuaineita koskevia vaatimuksia. Sivuaineiden osalta vaatimukset määrätään koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa.

Pääaineen opintoihin sisältyy kandidaatin tutkielma. Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelijoilta, joiden koulutusohjelma on vahvistettu ennen 28.5.1993 voimaan tullutta tutkintosääntöä ja jotka haluavat suorittaa uuden asetuksen mukaisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon vaaditaan vähintään yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, pääaineen aineopinnot (35 ov) ja kandidaatin tutkielma sekä koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määriteltyjä sivuaineopintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintoviikkoa. Tutkintoon vaadittavasta kandidaatin tutkielmasta määrätään ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa.

8) Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa. Tutkintoon vaaditaan vähintään kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot, pääaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot (15 ov + 20 ov + 30 ov), joihin sisältyy pro gradu -tutkielma (15 ov + 5 ov), yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (15 ov + 20 ov) ja yhden aineen perusopinnot (15 ov) tai kolmen sivuaineen perusopinnot (3 x 15 ov) tai niitä vastaavat opintokokonaisuudet sekä kieli- ja viestintäopinnot (15 ov).

Kieli- ja viestintäopinnoissa tulee suorittaa vähintään opetussuunnitelmiin sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä kahden vieraan kielen opinnot.

Muut tutkintoon kuuluvat opinnot voivat muodostua myös opintokokonaisuuksista tai vapaasti valittavista opintojaksoista. Maisterin tutkintoon on sisällytettävä vähintään 80 opintoviikon laajuiset kauppa- ja taloustieteelliset opinnot.

Koulutusohjelmassa tutkintoaan suorittavien osalta maisterin tutkintoon sisältyvien opintojen vähimmäislaajuudet ovat samat kuin aineyhdistelmäpohjaisessa tutkinnossa lukuunottamatta sivuaineita koskevia vaatimuksia. Sivuaineopintoina tutkintoon tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot, muilta osin koulutusohjelman sivuaineopinnoista määrätään koulutusohjelmakohtaisissa opetussuunnitelmissa.

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kielitaitoa osoittavaa kypsyysnäytettä. Perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan tällöin pro gradu -tutkielmatyön ohjaajan osoittamalla tavalla.

Opiskelijoilta, joiden koulutusohjelma on vahvistettu ennen 28.5.1993 voimaan tullutta tutkintosääntöä ja jotka haluavat suorittaa uuden asetuksen (139/95) mukaisen kauppatieteiden maisterin tutkinnon, vaaditaan yleisopinnot, kieli ja viestintäopinnot, pääaineen syventävät opinnot sekä niihin sisältyvä tutkielma (yhteensä vähintään 60 ov). Sivuaineopintoina tutkintoon tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot (15 ov), pääaineen edellyttämät menetelmäopinnot sekä muita koulutusohjelman määräämiä sivuaineopintoja ja muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 160 opintoviikkoa.

9) Tutkintoon vaadittava kielitaito

Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon vaaditaan äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja kahden vieraan kielen taito. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneelta vaadittavasta kielitaidosta päättää tiedekuntaneuvosto.

10) Harjoittelu

Tutkintoon voi sisältyä koulutusalaan liittyvää työharjoittelua siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tutkintoon sisältyvän työharjoittelun laajuus on enintään 6 opintoviikkoa.

11) Tieteellinen jatkokoulutus

Jatko-opinto-oikeus

Kauppatieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on kauppatieteiden maisterin tutkinto tai kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 402/77 mukainen ekonomin tutkinto tai ennen vuotta 1978 voimassa olleiden määräysten mukaisen kauppatieteiden kandidaatin tai muun vastaavan koulutuksen taso. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää muun koulutuksen osalta, että tiedekunta toteaa sen antavan riittävät valmiudet kauppatieteelliseen jatkokoulutukseen.

Jatkokoulutuksen päätutkintona on kauppatieteiden tohtorin tutkinto, johon voidaan edetä lisensiaattitutkinnon kautta.

Filosofian tohtorin tutkinnon pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muun vastaavan tasoinen koulutus. Filosofian tohtorin tutkintoon otettu opiskelija ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa.

Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää, että pääaineen laitos puoltaa jatko-opinto-oikeuden myöntämistä sekä hyväksyy alustavan opinto- ja tutkimussuunnitelman.

Jatkotutkintojen suorittaminen

Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot ja laatinut lisensiaatintutkimuksen. Opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat määräykset tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen laajuudesta sisällöstä ja suoritustavoista.

Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Lisensiaatintutkimukseksi aiottu työ jätetään tiedekuntaan kolmena täydellisenä kappaleena. Tiedekuntaneuvosto määrää laitoksen esityksestä tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa.

Tutkimus tarkastetaan julkisesti asianomaisen aineen seminaarissa. Julkista tarkastusta varten lisensiaatintutkimusta on pidettävä saatavilla vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta. Tutkimusta jätetään yliopiston kansliaan 30 kappaletta.

Tarkastajien tulee antaa tiedekunnalle lisensiaatintutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto neljän viikon kuluessa julkisesta tarkastuksesta. Lopullisen päätöksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvostelusta tekee tiedekuntaneuvosto tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta.

Hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.

Tohtorin tutkinto

Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa, tutkimusalaansa ja osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä tieteellistä ajattelua, sekä saavuttaa kyvyn tuottaa itsenäistä uutta tieteellistä tietoa.

Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat määräykset tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista.

Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos väittelijän osuus on niissä selvästi osoitettavissa.

Väitöskirjaksi tarkoitettua teosta jätetään kolme täydellistä kappaletta tiedekunnalle. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajien on annettava lausuntonsa siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana. Esitarkastajien lausunto julkaisuluvan myöntämisestä ei voi olla ehdollinen.

Esitarkastajien lausunnot toimitetaan väitöskirjan tekijälle. Tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista.

Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja jonkun yliopiston professorin kustokseksi väitöstilaisuuteen.

Ennen julkista tarkastusta väittelijän on luovutettava tiedekunnalle 75 kappaletta väitöskirjaansa. Erillisistä julkaisuista koostuvan väitöskirjan osalta tiedekuntaneuvosto voi määrää erikseen, kuinka monta kappaletta täydellistä kaikki julkaisut sisältävää väitöskirjaa on tiedekunnalle annettava. Väitöskirjaa on pidettävä saatavana yliopiston kansliassa vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta.

Julkisen tarkastuksen tapahduttua on tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän neljän viikon kuluessa annettava kirjallinen lausuntonsa väitöskirjatutkimuksesta. Lausunnon tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan sekä myös väitöskirjan puolustuksesta. Väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus antaa neljän viikon kuluessa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta.

Päätöksen väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sekä myös arvosanasta, joka annetaan hyväksytystä väitöskirjasta, tekee tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.

12) Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija voi lukea hyväksi tutkintoonsa muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

Muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää pääaineen laitos. Opintojen korvaamisen ratkaisee korvattavan opintojakson opettaja. Opintosuunnitelmiin tiedekuntaneuvostossa vahvistettujen hyvityspakettien mukaiset opinnot hyväksytään opintohallinnossa.

Toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon sisältyvien tai sisällytettävien opintojen perusteella voi tutkintoon hyväksilukea lähinnä yleis- ja kieliopintoja.

13) Opintojen arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytty opintosuoritus voidaan lisäksi arvostella viisiportaisella asteikolla käyttäen arvolauseena asteikkoa 1-5 siten, että arvosana 1 = välttävät tiedot, 2 = tyydyttävät tiedot, 3 = hyvät tiedot, 4 = erittäin hyvät tiedot ja 5 = erinomaiset tiedot. Pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä ja erinomainen.

Opintosuoritusten arvostelussa, kirjallisten kuulustelujen järjestämisessä ja opintosuoritusten oikaisumenettelyssä noudatetaan lisäksi yliopistoasetuksen, opintojohtosäännön ja opetussuunnitelman määräyksiä.

14) Todistukset

Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta todistuksen. Perustutkinnon tutkintotodistuksessa mainitaan pääaine, sivuaineet ja muut vähintään 10 opintoviikon laajuiset opintokokonaisuudet sekä niiden laajuus ja arvostelu, pro gradu -tutkielma ja sen arvosana, kielitaito sekä tutkinnon kokonaislaajuus.

Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan lisensiaatintutkimuksen aihe sekä siitä annettu arvolause. Lisäksi mainitaan pääaineen opintojen arvosana ja mahdollisten muiden opintojen arvosana.

Tohtorin tutkintotodistuksessa mainitaan väitöskirjan nimi ja siitä annettu arvolause sekä tieteenala. Jos tohtorin tutkinto suoritetaan ilman lisensiaattivaihetta mainitaan lisäksi pääaineen sekä mahdollisten sivuaineiden arvosana.

15) Määräysten soveltaminen ja voimaantulo

Tiedekuntaneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita näiden määräysten soveltamisesta. Määräykset tulevat voimaan 1.8.2002 ja niillä korvataan aikaisemmat kauppatieteellisiä tutkintoja koskevat määräykset.

Opiskelijat, joille on vahvistettu liiketoimintakonsultoinnin koulutusohjelma, voivat suorittaa opintonsa loppuun koulutusohjelman mukaisesti 31.7.2005 saakka. Edelleen opiskelijoilla, jotka ovat 1.9.2002 tai aikaisemmin aloittaneet opintonsa aluetieteen pääaineessa, on oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun 31.7.2007 saakka pääaineen vahvistamisen hetkellä voimassa ollutta opetussuunnitelmaa soveltuvin osin noudattaen. Asevelvollisuuden suorittamisen, sairauden, äitiysloman vuoksi tai muusta erityisestä syystä tiedekunta voi pidentää tutkinnon suorittamisaikaa.

Vahvistettu kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 11.6.2002 ja informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 12.6.2002.

Nämä määräykset asetetaan yleisön saataville tietoverkossa eli yliopiston www-sivuille (lipas.uwasa.fi).

Hallituksen päätöksellä 13.12.2002 Informaatioteknologian tiedekunnan nimi on muutettu Teknilliseksi tiedekunnaksi 1.1.2003 alkaen.