Talousoikeuden opinnot   Lakiekonomin opinto-ohjelma     Talousoikeuden eli yritysjuridiikan pääaineopinnot (lakiekonomin ja veroekonomin opinnot) on tarkoitettu tuleville kauppatieteiden maistereille, jotka haluavat toimia yrityksen vastuullisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä. Lakiekonomin opinnot valmentavat tehtäviin, joissa menestyminen edellyttää sekä yritysjuridiikan että liiketalouden osaamista. Juridiikka liittyy erottamattomasti yritystoimintaan. Elinkeinotoimintaa harjoitetaan ja sen tulos hankitaan laissa säännellyin keinoin. Liiketoiminta edellyttää siksi eri vaiheissa juridista osaamista. Oikeudellista tietämystä tarvitaan elinkeinotoiminnassa jo yritysmuotoa valittaessa ja yritystä perustettaessa. Yrityksen johtaminen ja organisaation luominen edellyttävät puolestaan yhteisöoikeudellisen päätöksenteon, työsopimusten, johtajasopimusten sekä erilaisten yritysjärjestelyjen (esim. fuusiot, yrityskaupat) osaamista. Laissa määrätään puitteet myös yrityksen rahoitukselle ja erilaisille rahoitusinstrumenteille sekä saatavien perinnälle. Yrityksen markkinointi, myyntitoiminta ja muu yhteistyö muiden yritysten kanssa edellyttää sopimusoikeudellista osaamista. Tähän liittyvät esimerkiksi markkinointivastuu, erilaiset kauppasopimukset ja kuljetukset. Toisaalta laki mahdollistaa myös yrityksen taitotiedon ja innovaatioiden suojaamisen. Tämä edellyttää immateriaalioikeuden hallintaa. Yrityksen tuloksen laskentatapa ja sen kontrollointi on laissa määrätty yksityiskohtaisesti monin lainsäännöksin (kirjanpito, tilinpäätös, tilintarkastus). Tähän tulokseen perustuu myös yrityksen ja sen omistajien tuloverotus, joskin laki mahdollistaa laajan verosuunnittelun. Verotekijä on otettava huomioon tuotteiden hinnoittelussa, markkinoinnissa ja hankinnoissa. Verolainsäädäntö vaikuttaa niin yritysmuodon valintaan ja yritysjärjestelyihin kuin sukupolvenvaihdostilanteisiin. Lailla säädellään myös yrityksen voitonjaon laajuutta, velvollisuutta ja voitonjakoa koskevia rajoituksia. Lakiekonomikoulutuksen ammatilliset tavoitteet Yritystoiminta on siis eri vaiheissaan juridisesti säänneltyä. Lainsäädännön tunteminen on siksi välttämätöntä. Lakiekonomille lainsäädännön tunteminen ei kuitenkaan riitä. Laki tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuksia. Lakiekonomin on yhtäältä kyettävä tunnistamaan ja hyödyntämään lain tarjoamat mahdollisuudet sekä toisaalta kyettävä suojautumaan mahdollisilta riskeiltä. Laki- ja veroekonomille laki ei ole pelkästään toiminnan puitteet asettava säännöstö vaan myös väline yritystoiminnan tehokkaaksi järjestämiseksi. Tämä edellyttää sekä talousoikeuden että liiketalouden osaamista. Talousoikeuden opintojen tavoitteena on valmistaa laki- ja veroekonomeja, joilla liiketalouden hallinnan ohella on valmiudet myös yritysjuridiikan osaamiseen. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon tuottaman yleisen pätevyyden ohella lakiekonomin opinto-ohjelma antaakin erityisvalmiuksia moniin yritystoiminnan vastuullisiin johto- ja asiantuntijatehtäviin. Lakiekonomin opinto-ohjelma mahdollistaa toimimisen yrityksen yleisjohdossa sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon johtotehtävissä. Mahdollisia tehtävänimikkeitä ovat esim. yrityksen toimitusjohtaja, hallinto- tai henkilöstöpäällikkö, rahoitusjohtaja, luottopäällikkö, talousjohtaja, kiinteistöpäällikkö ja Business Controller. Lakiekonomi voi myös harjoittaa itsenäistä yritysjuridiikkaan perustuvaa liiketoimintaa ja tarjota muille yrityksille juridiseen osaamiseen perustuvia palveluja. Näitä voivat olla esim. verokonsultointi, tilintarkastus- ja kirjanpitotehtävät, perintätehtävät, yritysjuridiikkaa koskevat toimeksiannot ja liikkeenjohdon konsultointi. Lakiekonomin opinto-ohjelma antaa valmiuksia myös yhdistys- ja järjestötoiminnan tehtäviin, joilla on läheiset liittymät elinkeinoelämään. Elinkeinoelämän valvontatehtävät on viime vuosina ollut laajentuva tehtäväalue, johon laki- ja veroekonomin valmiudet soveltuvat erittäin hyvin. Näitä voivat olla esim. verotarkastaja ja markkinavalvoja. Tulosvastuullisuuden eteneminen on johtanut siihen, että juridiikkaa osaavien ekonomien kysyntä myös julkishallinnossa on lisääntynyt. Tieteelliset tavoitteet Lakiekonomin tulee kyetä tekemään laajoissa asioissa vastuullisia ratkaisuja. Opinto-ohjelman tieteelliset tavoitteet liittyvät siksi läheisesti ammatillisiin valmiuksiin. Opinto- ohjelmassa painotetaan liiketaloudellisiin kysymyksiin liittyvien juridisten ongelmien ja mahdollisuuksien tunnistamista, analysointia sekä vakuuttavaa argumentointia valitun ratkaisun puolesta. Nämä taidot edellyttävät kokonaisuuden hallintaa, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Tieteelliset tavoitteet voidaan saavuttaa ymmärtämällä oikeus kokonaisuutena, jossa yritysjuridiset säännöt liittyvät toisiinsa muodostaen järjestelmän. Yritysjuridinen osaaminen edellyttää yhtäältä riittävän yksityiskohtaista normituntemusta ja toisaalta oikeustieteen menetelmien osaamista. Laki- ja veroekonomin tulee kyetä yhdistämään yleinen yritysjuridisten menetelmien tuntemus yksittäisten normien ymmärtämiseen. Näiden taitojen perusteella lakiekonomin tulee kyetä tekemään liiketaloudellisesti vakuuttavia ratkaisuja. Kokonaisuuden hallintakyvyn ohella lakiekonomiopiskelijan tulee kehittää analyyttisyyttä ja argumentointitaitoja. Nämä valmiudet kehittyvät mm. ongelmanratkaisun yhteydessä. Ongelmanratkaisukyvyn lisäämiseksi opiskelijan on hankittava huomattava osa valmiuksistaan omatoimisen opiskelun kautta. Luentojen ja muun ohjatun opetuksen tavoitteena on usein vain opastaa ja antaa välineitä tiedon ja valmiuksien etsintään. Käytännössä omatoiminen opiskelu merkitsee esimerkiksi huomattavassa määrin kirjallisuuden itsenäistä lukemista ja sen perusteellista sisäistämistä.     Lakiekonomin opinto-ohjelman rakenne (70 ov)     Talousoikeuden perusopinnot (15 ov) Talousoikeuden perusopintoihin kuuluvat opintojaksot ovat pakollisia kaikille lakiekonomiopiskelijoille. Perusopintojen tarkoi-tuksena on muodostaa kokonaiskuva liikejuridiikan keskeisistä oikeudenaloista siten, et-tä erikoistuminen aine- ja syventävissä opin-noissa on mahdollista säilyttäen kuitenkin näkemys oikeudesta järjestelmänä. Talousoikeuden perusteet 3 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Organisaatio-oikeus 4 ov Vero-oikeus 4 ov Talousoikeuden aineopinnot (20 ov) Talousoikeuden aineopinnoissa lakiekonomiopiskelija voi valita yhden kolmesta painopistealueesta, jotka ovat Ulkoinen yritysjuridiikka, Sisäinen yritysjuridiikka ja Verojuridiikka. Kunkin painopistealueen pakolliset opinnot ovat 12 ov. Muut aineopinnot opiskelija voi valita vapaasti kaikista tarjolla olevista talousoikeuden aineopinnoista siten, että yhteismääräksi muodostuu vähintään 20 ov. Kunkin painopistealueen yhteydessä ilmoitetaan suositeltavia painopistealueen valinnaisia opintojaksoja. Syventävät opinnot (tutkielma ja yritysjuridiikan teemakurssi) suositellaan suoritettavaksi valitun painopistealueen piiristä. Ulkoisen yritysjuridiikan painopistealue Ulkoisen yritysjuridiikan painopistealue tuottaa erityisvalmiuksia esimerkiksi yrityksen sopimusten ja sopimusverkoston laadintaan ja hallintaan, yrityksen tieto-taidon (know-how) suojaamiseen, markkinointiin liittyvään juridiikkaan sekä kansainväliseen kauppaan liittyvän juridiikan osaamiseen. Markkinaoikeus 4 ov Immateriaalioikeus 4 ov Kansainvälinen kauppaoikeus 4 ov Ulkoisen yritysjuridiikan painopistealueen suositeltavia täydentäviä aineopintoja ovat esimerkiksi Idänkaupan oikeus, Eurooppaoikeus, Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus, Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset, Kansainvälinen vero-oikeus, Arvonlisäverotus, Yritysverotus ja verosuunnittelu sekä Teletoimintaoikeus. Ulkoisen yritysjuridiikan painopistealueen suositeltavia sivuaineopintoja ovat erityisesti laskentatoimen ja rahoituksen sekä markkinoinnin sivuaineopinnot. Sisäisen yritysjuridiikan painopistealue Sisäisen yritysjuridiikan painopistealueen tarkoituksena on tuottaa opiskelijalle perusteelliset tiedot yrityksen sisäiseen toimintaan liittyvistä juridisista kysymyksistä. Painopistealue tuottaa erityisvalmiuksia esimerkiksi yrityksen toiminnan ja organisointitapojen hallintaan sekä yrityksen rahoitukseen liittyvien juridisten kysymysten osaamiseen. Rahoitusoikeus 4 ov Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus 4 ov Perintäoikeus 4 ov Sisäisen yritysjuridiikan painopistealueen suositeltavia täydentäviä aineopintoja ovat esimerkiksi Työoikeus, Yrityksen ympäristöoikeus, Korvausoikeus, Elinkeinoverotus, Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus, Arvonlisäverotus sekä Yritysverotus ja verosuunnittelu. Sisäisen yritysjuridiikan painopistealueen suositeltavia sivuaineopintoja ovat ensisijaisesti laskentatoimen ja rahoituksen sekä johtamisen ja organisaatioiden sivuaineopinnot. Verojuridiikan painopistealue (veroekonomi) Verojuridiikan painopistealueen tavoitteena on tuottaa perusteelliset tiedot yritykselle merkittävistä verojuridiikan kysymyksistä. Painopistealue tuottaa taloushallinnon johtotehtävien lisäksi erityisvalmiuksia elinkeinotoiminnan verosuunnitteluun ja verokonsultointiin, tilintarkastus- ja kirjanpitotehtäviin sekä verohallinnon johto- ja asiantuntijatehtäviin. Elinkeinoverotus 4 ov Yritysverotus ja verosuunnittelu 4 ov Kansainvälinen vero-oikeus 4 ov Verojuridiikan painopistealueen suositeltavia täydentäviä aineopintoja ovat esimerkiksi Arvonlisäverotus, Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus, Perintäoikeus, Rahoitusoikeus, Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus, Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset sekä Teletoimintaoikeus. Verojuridiikan painopistealueen opintoja tukevat erityisesti laskentatoimen ja rahoituksen sekä johtamisen ja organisaatioiden sivuaineopinnot sekä kansainvälisen yritystoiminnan koulutusohjelmiin liittyvät sivuaineopinnot. Syventävät opinnot (35 ov) Syventävien opintojen tavoitteena on hankkia syvällinen yritysjuridiikan osaaminen. Opiskelijan tulee hankkia tieteelliset valmiudet oikeudellisen tiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja sen soveltamiseen käytännön ongelmatilanteissa ja erityisesti valitulla painopistealueella. Tämä merkitsee juridiikan ja talouden yhteyden kokonaisvaltaista ymmärtämistä, oikeustieteen välineiden hallintaa ja kykyä perusteltujen ratkaisujen tekemiseen oikeudellisissa ongelmissa. Talousoikeuden tutkimus 3 ov Oikeuden systematiikka ja oikeustiede 3 ov Oikeusteoria ja oikeustapausanalyysi 3 ov Talousoikeudellinen ratkaisutoiminta 3 ov Yritysjuridiikan teemakurssi 3 ov Talousoikeuden tutkielmatyöskentely (20 ov) Alku- ja väliraportti, 5 ov Pro gradu -tutkielma, 15 ov Syventävät opinnot voidaan osittain aloittaa ennen aineopintovaiheen loppuun saattamista. Esimerkiksi opintojakso Oikeuden systematiikka ja oikeustiede on mahdollista suorittaa vielä aineopintojen kestäessä. Opintojakso Talousoikeuden tutkimus tulee suorittaa ennen tutkielmatyöskentelyn aloittamista. Opintojakso Oikeusteoria ja oikeustapausanalyysi on syytä suorittaa viimeistään tutkielmatyöskentelyn alkuvaiheessa. Yritysjuridiikan teemakurssi on suositeltavaa suorittaa väliraportti-istuntojen yhteydessä, mutta se tulee suorittaa ennen kuin tutkielma jätetään tarkastettavaksi. Opintojakso Talousoikeudellinen ratkaisutoiminta voidaan suorittaa ennen tutkielmatyöskentelyä tai sen aikana. Opintojakso tuottaa valmiuksia kannanottojen perustelemiseen ja yleisemminkin oikeustapausten ymmärtämiseen.     Lakiekonomin opinto-ohjelman sivuaineopinnot     Talousoikeutta pääaineenaan opiskelevan on suoritettava liiketaloustieteessä (laskentatoimi ja rahoitus, markkinointi tai johtaminen ja organisaatiot) tai tuotantotaloudessa aineopintotasoiset (35 ov) sivuaineopinnot. Tästä säännöstä voidaan tehdä perustelluista syistä poikkeuksia. Esim. tietotekniikan sivuaineopintoja on liitetty talousoikeuteen, koska IT-oikeuden asiantuntijoista on pulaa.     Talousoikeuden opintojaksojen tiivistelmä     Perusopinnot Talousoikeuden perusteet 3 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Organisaatio-oikeus 4 ov Vero-oikeus 4 ov Aineopinnot (vaihtoehtoiset) Arvonlisäverotus 4 ov Elinkeinoverotus 4 ov Eurooppaoikeus 3 ov Idänkaupan oikeus 3 ov Immateriaalioikeus 4 ov Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus 4 ov Kansainvälinen kauppaoikeus 4 ov Kansainvälinen vero-oikeus 4 ov [Korvausoikeus 4 ov] Markkinaoikeus 4 ov Mediaoikeus 4 ov Perintäoikeus 4 ov Rahoitusoikeus 4 ov Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset 4 ov Teletoimintaoikeus 4 ov Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus 4 ov Työoikeus 4 ov Yrityksen ympäristöoikeus 4 ov Yritysverotus ja verosuunnittelu 4 ov Vapaasti valittavat aineopinnot: Talousoikeuden ajankohtaiskurssi 1–3 ov Talousoikeuden käytännön kurssi 2 ov Talousoikeuden sovellukset 1–3 ov Aineopintoihin sisällytettävissä olevat hallintotieteiden tiedekunnan tarjoamat opinnot: [Kaavoitus ja rakennettu ympäristö 2 ov] Ympäristöoikeus 3 ov Kunnallisoikeus 3 ov Comparative Law 3 ov Syventävät opinnot Oikeuden systematiikka ja oikeustiede 3 ov Oikeusteoria ja oikeustapausanalyysi 3 ov Talousoikeudellinen ratkaisutoiminta 3 ov Yritysjuridiikan teemakurssi 3 ov Talousoikeuden tutkimus 3 ov Talousoikeuden tutkielmatyöskentely 20 ov   Talousoikeus sivuaineena     Talousoikeuden opinnoista on muodostettu valmiita sivuainekokonaisuuksia muiden pääaineiden opiskelijoille. Näitä ovat ICT-juridiikan, Markkinointijuridiikan, Organisaatiojuridiikan, Rahoitusjuridiikan, Tilintarkastusjuridiikan, Tuotantotalouden juridiikan, Ulkomaankauppajuridiikan, Verojuridiikan, Viestintäjuridiikan ja Yrittäjän juridiikan opintokokonaisuudet HTM- ja KHT-tilintarkastajatutkintoa tavoitteleville on laadittu Tilintarkastusjuridiikan sivuaineopinnot. Talousoikeuden perusopinnot (15 ov) ja aineopinnot (35 ov) Talousoikeuden pääaineopiskelijoille tarkoitetut aineopintokokonaisuudet (talousoikeuden perusopinnot ja aineopinnot) on mahdollista valita myös muiden pääaineiden sivuaineiksi. Verojuridiikan sivuaineopinnot Verojuridiikan perusopinnot (15 ov) Verojuridiikan perusopintoja suositellaan kaikille KTM-tutkinnon opiskelijoille, erityisesti johtamisen ja organisaatioiden, laskentatoimen ja rahoituksen sekä markkinoinnin pääaineopiskelijoille. Nämä sivuaineopinnot soveltuvat hyvin myös tuotantotalouden ja HTM-tutkinnon julkisoikeuden pääaineopiskelijoille. Talousoikeuden perusteet 3 ov Vero-oikeus 4 ov Elinkeinoverotus 4 ov Yritysverotus ja verosuunnittelu 4 ov Verojuridiikan aineopinnot (35 ov) Verojuridiikan 35 opintoviikon laajuista sivuainetta suositellaan mm. johtamisen ja organisaatioiden, laskentatoimen ja rahoituksen sekä markkinoinnin pääaineopiskelijoille. Verojuridiikan perusopintojen lisäksi vähintään 20 ov seuraavista: Arvonlisäverotus 4 ov Kansainvälinen vero-oikeus 4 ov Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus 4 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus 4 ov Perintäoikeus 4 ov Organisaatio-oikeus 4 ov Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset 4 ov Teletoimintaoikeus 4 ov Rahoitusjuridiikan sivuaineopinnot Rahoitusjuridiikan sivuaineita suositellaan erityisesti Yrityksen rahoituksen ja Yritystutkimuksen linjojen opiskelijoille. Rahoitusjuridiikan perusopinnot (15 ov) Talousoikeuden perusteet 3 ov Rahoitusoikeus 4 ov Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus 4 ov Yritysverotus ja verosuunnittelu 4 ov Rahoitusjuridiikan aineopinnot (35 ov) Rahoitusjuridiikan perusopintojen lisäksi: Organisaatio-oikeus 4 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Vero-oikeus 4 ov Perintäoikeus 4 ov Elinkeinoverotus 4 ov Tilintarkastusjuridiikan sivuaineopinnot KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista 23.12.1996 annetun KTMp:n 3 ja 6 §:ssä säädetyt edellytykset oikeustieteen opinnoista HTM-tutkintoon hyväksymiseksi täyttyvät sisällöllisesti seuraavien perusopintojen nojalla ja KHT-tutkintoon hyväksymiseksi seuraavien aineopintojen nojalla. Tilintarkastusjuridiikan opintoja suositellaan erityisesti laskentatoimen Tilintarkastuksen linjan opiskelijoille. Tilintarkastusjuridiikan perusopinnot (15 ov) Talousoikeuden perusteet 3 ov Organisaatio-oikeus 4 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Vero-oikeus 4 ov Tilintarkastusjuridiikan aineopinnot (35 ov) Tilintarkastusjuridiikan perusopintojen lisäksi: Elinkeinoverotus 4 ov Perintäoikeus 4 ov Rahoitusoikeus 4 ov Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus 4 ov Yritysverotus ja verosuunnittelu 4 ov Organisaatiojuridiikan sivuaineopinnot Organisaatiojuridiikan perusopintoja suositellaan erityisesti johtamisen ja organisaatioiden pääaineopiskelijoille. Organisaatiojuridiikan perusopinnot (15 ov) Talousoikeuden perusteet 3 ov Organisaatio-oikeus 4 ov Työoikeus 4 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Organisaatiojuridiikan aineopinnot (35 ov) Organisaatiojuridiikan perusopintojen lisäksi vähintään 20 ov seuraavista: Rahoitusoikeus 4 ov Vero-oikeus 4 ov Elinkeinoverotus 4 ov Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus 4 ov Perintäoikeus 4 ov Yrityksen ympäristöoikeus 4 ov Kansainvälinen kauppaoikeus 4 ov Markkinaoikeus 4 ov Yritysverotus ja suunnittelu 4 ov Markkinointijuridiikan sivuaineopinnot Markkinointijuridiikan sivuaineopintoja suositellaan erityisesti markkinoinnin pääaine­opiskelijoille. Markkinointijuridiikan perusopinnot (15 ov) Talousoikeuden perusteet 3 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Markkinaoikeus 4 ov Immateriaalioikeus 4 ov Markkinointijuridiikan aineopinnot (35 ov) Markkinointijuridiikan perusopintojen lisäksi vähintään 20 ov seuraavista: Arvonlisäverotus 4 ov Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset 4 ov Kansainvälinen kauppaoikeus 4 ov Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus 4 ov Idänkaupan oikeus 3 ov Eurooppaoikeus 3 ov Elinkeinoverotus 4 ov Teletoimintaoikeus 4 ov Mediaoikeus 4 ov Muut talousoikeuden sivuaineopinnot Ulkomaankauppajuridiikan perusopinnot (15 ov) Ulkomaankauppajuridiikan perusopintoja suositellaan erityisesti kansainvälisen yritystoiminnan ko:n opiskelijoille. Talousoikeuden perusteet 3 ov Markkinaoikeus 4 ov Kansainvälinen kauppaoikeus 4 ov Kansainvälinen vero-oikeus 4 ov Yrittäjän juridiikan perusopinnot (15 ov) Talousoikeuden perusteet 3 ov Vero-oikeus 4 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Rahoitusoikeus 4 ov ICT-juridiikan perusopinnot (15 ov) ICT-juridiikan perusopintoja suositellaan erityisesti tietotekniikan ja tuotantotalouden pääaineopiskelijoille, multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän ko:n sekä muille viestintätieteiden ja DI-tutkinnon opiskelijoille. Talousoikeuden perusteet 3 ov Immateriaalioikeus 4 ov Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus 4 ov ja jokin seuraavista: Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset 4 ov Teletoimintaoikeus 4 ov Mediaoikeus 4 ov Kansainvälinen kauppaoikeus 4 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Markkinaoikeus 4 ov Työoikeus 4 ov Vero-oikeus 4 ov Elinkeinoverotus 4 ov Arvonlisäverotus 4 ov Kansainvälinen vero-oikeus 4 ov ICT-juridiikan aineopinnot (35 ov) voidaan muodostaa suorittamalla ICT-juridiikan perusopintojen lisäksi vähintään 20 ov, jotka voi valita yllä luetelluista opintojaksoista. Tuotantotalouden juridiikan perusopinnot (15 ov) Talousoikeuden perusteet 3 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Yrityksen ympäristöoikeus 4 ov ja jokin seuraavista: Elinkeinoverotus 4 ov Työoikeus 4 ov Organisaatio-oikeus 4 ov Arvonlisäverotus 4 ov Viestintäjuridiikan perusopinnot (15 ov) Suositellaan viestintätieteiden ja multimediajärjestelmien sekä teknisen viestinnän koulutusohjelmaopiskelijoille. Talousoikeuden perusteet 3 ov Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus 4 ov Mediaoikeus 4 ov ja jokin seuraavista: Immateriaalioikeus 4 ov Teletoimintaoikeus 4 ov Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset 4 ov Kansainvälinen kauppaoikeus 4 ov Markkinaoikeus 4 ov Yrityksen sopimusoikeus 4 ov Vero-oikeus 4 ov Elinkeinoverotus 4 ov Organisaatio-oikeus 4 ov Työoikeus Viestintäjuridiikan aineopinnot (35 ov) voidaan muodostaa suorittamalla viestintäjuridiikan perusopintojen lisäksi vähintään 20 ov, jotka voi valita yllä luetelluista opintojaksoista.     Kandidaatin tutkinto     Kandidaatin tutkinnon talousoikeuden pääainesuoritus on vähintään 40 opintoviikkoa. Opintoihin sisältyvät talousoikeuden perus- ja aineopinnot sekä kandidaatin tutkielma. Opiskelijalla on mahdollisuus laatia pro gradu -tutkielman väliraportista kandidaatin tutkielma, joka on laajuudeltaan 5 opintoviikkoa. Tarkemmat ohjeet tutkielmatyöskentelystä ovat kohdassa tutkielmatyöskentely.     KHT- ja HTM-tutkintoon vaadittavat opinnot     Tilintarkastuslaissa tarkoitettuun hyväksytyn tilintarkastajan ammattitutkintoon (KHT- ja HTM-tutkinnot) osallistuminen edellyttää erikseen säädettyjen oikeustieteen opintojen suorittamista. Tämä on otettu lakiekonomin opinto-ohjelmassa huomioon. Lakiekonomin opinto-ohjelmaan sisältyvät talousoikeuden perusopinnot täyttävät HTM-tilintarkastajatutkintoon osallistumisen edellytykset oikeustieteen opintojen osalta. KHT-tilintarkastajatutkintoon osallistuminen edellyttää talousoikeuden perusopintojen lisäksi viiden opintoviikon suoritusta, johon voidaan sisällyttää seuraavia aineopintojen opintojaksoja: Elinkeinoverotus, Perintäoikeus, Rahoitusoikeus, Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus, Työoikeus, Arvonlisäverotus tai Yritysverotus ja verosuunnittelu. Sekä HTM- että KHT-tilintarkastajatutkintoihin osallistuminen edellyttää lisäksi laskentatoimen ja muita opintoja koskevien edellytysten täyttymistä (ks. tarkemmin vaadittavista laskentatoimen opinnoista eli tilintarkastuksen linjasta sekä tilintarkastuslain 4 ja 6 § sekä KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista 23.12.1996 annetun KTMp:n 1-9 §).     Yhteiset opintokokonaisuudet     Talousoikeuden laitos järjestää yhdessä kansantaloustieteen ja aluetieteen laitosten kanssa Kansainväliset taloussuhteet -opintokokonaisuuden. Markkinoinnin, tietotekniikan ja talousoikeuden laitokset järjestävät yhdessä e-business eli sähköisen kaupankäynnin sivuaineopintokokonaisuuden. Lisäksi talousoikeuden laitos osallistuu yhdessä johtamisen, julkisoikeuden, hallintotieteen, kansantaloustieteen, markkinoinnin, aluetieteen, laskentatoimen ja tuotantotalouden laitosten kanssa Ympäristöalan opintokokonaisuuden järjestämiseen. Lisätietoja opintokokonaisuuksista löytyy kohdasta Monitieteiset opintokokonaisuudet.     Rättsekomens studieprogram     Rättsekonomens studieprogram är ämnat för dem, som vill fungera som ekonomie magister inom företags ledande ansvars- och expertuppgifter, där man bör känna såväl ekonomiska synpunkter som verksamhetens juridiska möjligheter och risker. För rättsekonomen utgör de juridiska regler-na inte enbart stadgar som anger ramarna för verksamheten utan även ett medel, då före-tagsverksamheten skall ordnas. Rättsekonomen får beredskap att, dels lära känna och dra nytta av de möjligheter som juridiken ger för företagsverksamheten, dels känna igen och undvika riskerna. Resultatet för företagsverksamheten erhålls på det sätt som juridiken ger utrymme för. Till exempel företagets organisation, beslutsfattande, marknadsföring, avtal, transporter, revision, värdepappershandel och aktieemission är reglerade i lag. Lagen anger ramarna för de lösningar som grundar sig på ifrågavarande företagsekonomiska synpunkter, men lagen erbjuder också möjligheter. För att lösningarna i företagsverksamheten skall kunna göras på företagsekonomiskt bästa sätt samtidigt som risker undviks, förutsätter detta att det juridiska materialet behärskas. Personer som fungerar i företagets ledande ansvarsfunktioner bör därför behärska såväl ekonomi som juridik. Målet för de rättsvetenskapliga studierna är att få fram rättsekonomer, som har färdighet att behärska båda sidorna av företagsverksamheten. Rättsekonomernas studieprogram har byggts upp speciellt för att motsvara det yrkeskun-nande som behövs inom företagens ledande ansvars- och expertuppgifter. Dessutom ger studieprogrammet färdighet för många uppgifter inom offentlig förvaltning och föreningsverksamhet, där det behövs såväl ekonomiskt som juridiskt kunnande. Sådana uppgifter finns t.ex. inom många av näringslivets organisationer, vid övervakning av näringslivsverksamhet samt vid skatteplanering. En skatteekonom som har fördjupat sig speciellt i skattejuridikens studieblock kan få tjänst vid skatteförvaltningen. Lagen erbjuder ofta olika möjligheter vid lösningar av problem som hör ihop med företagsverksamhet. I sådana situationer är beslutsfattarens självständiga förmåga att urskilja problem och argumentera för olika lösningsalternativ av avgörande betydelse. I rättsekonomens studieprogram läggs tyngdpunkten vid att känna igen, analysera och lösa juridiska problem som hör ihop med företagsekonomiska frågor. Rättsekonomens studieprogram utvecklar eget iniativtagande, innovation och argumentationsförmåga. Det ger beredskap även för den som önskar utveckla eget företag samt juridiskt kun-nande för den som vill erbjuda motsvarande tjänster till företag.     Opintojaksokuvaukset       Vanhat vaatimukset     Perusopinnot       (Pääaineopiskelijalle suositeltava suoritusjärjestys) Talousoikeuden perusteet Introduction to Business Law Koodi: OIK.154 Laajuus: 3 ov Tavoite: Talousoikeuden kokonaiskuvan muodostaminen sekä juridiikan ja talouden kiinteän yhteyden tunnistaminen yritystoiminnassa. Talousoikeuden keskeisten oikeudenalojen osalta perusvalmiuksien hankkiminen oikeudellisten ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi. Muiden oikeudenalojen osalta sellaisen osaamisen hankkiminen, joka mahdollistaa oikeusjärjestelmän hahmottamisen kokonaisuutena ja tukee talousoikeudellista ydinosaamista. Sisältö: Talousoikeuden asemaan, osaamiseen ja opiskeluun johdattaminen. Oikeus järjestelmänä. Oikeuslähteet ja niiden käyttö. Oikeudellinen ongelmanratkaisu ja argumentointi. Talousoikeuden keskeisten oikeudenalojen perustiedot. Muiden oikeudenalojen pääpiirteet. Opetus: Luennot 30 h ja harjoitukset. Kirjallisuus: 1. Hoppu, Esko & Kari Hoppu (2003). Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet. Helsinki: WSOY Lakitieto. 2. Luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Ulkomaiset opiskelijat voivat korvata opintojakson englanninkielisellä Introduction to Finnish and Scandinavian Law and Legal Culture -opintojaksolla. Lisätieto: Harjoituksissa ei ole läsnäolovelvoitetta. Harjoituksista voi saada lisäpisteitä tenttiin. Yrityksen sopimusoikeus Contract Law Koodi: OIK.158 Laajuus: 4 ov Tavoite: Tiedot sopimusoikeuden ja vahingonkorvausoikeuden perusteista. Valmiudet sopimusoikeuden ja erilaisten sopimustyyppien itsenäiseen hyödyntämiseen. Sisältö: Yleinen sopimusoikeus ja sopimustyyppien merkitys. Muiden oikeudenalojen yhteys sopimusoikeudelliseen osaamiseen. Sopimuksen synnyn, sitovuuden, sisällön ja seuraamusten määrittäminen. Keskeisten sopimustyyppien tarkastelu. Vahingonkorvaus sopimussuhteessa ja sopimussuhteen ulkopuolella. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Saarnilehto, Ari (2002). Sopimusoikeuden perusteet. 5. painos. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 2. Routamo, Eero (1996). Kaupan lait. 2. painos. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 3. Hemmo, Mika (2002). Vahingonkorvausoikeuden oppikirja. Helsinki: WSOY. Luennoitsijan ilmoittamin osin. 4. Luennoitsijan ilmoittama muu kirjallisuus ja säädösluettelo. Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Tentti koostuu kahdesta osasta. A-osa perustuu luentoihin ja kirjallisuuteen. B-osa perustuu kirjallisuuteen. Opintojakson suorittaminen edellyttää lopputentin kummankin osion hyväksyttyä suoritusta samassa kuulustelussa. Edeltävät opinnot: Talousoikeuden perusteet -opintojakson tiedot. Organisaatio-oikeus Law of Organizations Koodi: OIK.163 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää erityisesti kaupallisia yhteisöjä koskeviin yhteisöoikeudellisiin säännöksiin ja niitä koskevaan käytäntöön. Kokonaiskuvan luomiseksi yhteisön organisoimisen juridisista välineistä perehdytetään myös osakassopimuksiin ja työsopimuksiin. Sisältö: Avoin ja kommandiittiyhtiö, osake-yhtiö, asunto-osakeyhtiö, osuuskunta, säätiöt ja yhdistykset sekä yhteisöoikeuden yleiset kysymykset. Päätöksenteko yrityksessä. Valta- ja vastuusuhteet. Osakassopimukset. Työsopimukset. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Wilhelmsson & Jääskinen (2001). Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. 3. painos. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 2. Airaksinen & Jauhiainen (1997). Osakeyhtiölaki. Helsinki: WSOY. Luvut 1–12 ja 23–29. Tai luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 3. Helminen & Ossa (1998). Yritysmuodot ja verotus. Turku: Lakiasiainhuone Oy. Luvut 1–3.1 ja 3.4–3.6. 4. Luennoitsijan ilmoittama työoikeudellinen kirjallisuus. 5. Luennoitsijan mahdollisesti ilmoittama muu materiaali. 6. Lainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo), josta on hallittava myös 3 kk ennen tenttiä julkaistut muutokset. Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Edeltävät opinnot: Talousoikeuden perusteet -opintojakson tiedot. Vero-oikeus Law of Taxation Koodi: OIK.128 Laajuus: 4 ov Tavoite: Antaa pääpiirteinen kuva Suomen verojärjestelmän organisaatiosta, tavoitteista ja sisällöstä sekä perehdyttää opiskelijat erityisesti tulo- ja varallisuusverotuksen perusteisiin ja verotusmenettelyyn. Sisältö: Keskeinen verolainsäädäntö, kuten tulo- ja varallisuusverotus, ennakkoperintä, kiinteistöverotus, perintö- ja lahjaverotus, varainsiirtoverotus, valmisteverotus, maahantuontiin ja vientiin liittyvä verotus sekä niitä koskeva verotusmenettely. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Andersson, Edward (2004). Johdatus vero-oikeuteen. 12. painos. Helsinki: Talentum Media Oy tai Andersson, Edward (nyaste upplagan). Inledning till skatterätten. Helsingfors: Talentum Media Ab. 2. Myrsky, Matti & Esko Linnakangas (2004). Verotusmenettely ja muutoksenhaku. Helsinki: Talentum Media Oy. 3. Andersson, Edward & Esko Linnakangas (2002). Tuloverotus ja varallisuusverotus. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 4. Wikström, Kauko (1999). Yleiset opit verotuksessa ja vero-oikeudessa. Turku: Turun yliopisto. sivut 1–125. 5. Verolainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo), josta on hallittava myös 3 kk ennen tenttiä julkaistut muutokset. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa (Verolait tai Skatteförfattningarna tai Verosäädökset-teoksen viimeinen painos). Edeltävät opinnot: Talousoikeuden perusteet -opintojakson tiedot.     Aineopinnot     (aakkosjärjestyksessä) Arvonlisäverotus Introduction to Value Added Tax Koodi: OIK.146 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää opiskelijat arvonlisäverotuksen ja erityisten kulutusverojen perusteisiin ja systematiikkaan sekä arvonlisäverotusta koskeviin keskeisiin ja käytännössä merkityksellisiin oikeudellisiin ongelmiin. Sisältö: Arvonlisäverotuksen ja erityisten kulutusverojen rakenne ja keskeinen sisältö. Opetus: Luennot 20 h (jos luentoja ei järjestetä, niin on tentittävä teos: Auranen, Kirsti (2003). Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä. Tampereen yliopisto, Julkisoikeuden laitos. Sivut 1–156.). Kirjallisuus: 1. Linnakangas, Esko & Leila Juanto (2004). Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. 4. uudistettu painos. Helsinki: Talentum Media Oy. 2. Arvonlisäverovelvollisen opas 2004. Verohallituksen julkaisu 189.04. Helsinki: Edita Publishing Oy tai/eller Handbok för mervärdesskattskyldiga. Skattestyrelsens publikation 189.04r. Helsingfors: Edita Publishing Ab. Molemmat julkaisut on saatavissa Internetissä osoitteessa: http://www. vero.fi 3. Rother, Eila (2003). Eurooppaoikeus ja arvonlisäverotus. Helsinki: WSOY Lakitieto. Sivut 1–56 ja 157–488. 4. Verolainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo), josta on hallittava myös 3 kk ennen tenttiä julkaistut muutokset. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa (Verolait tai Skatteförfattningarna tai Verosäädökset-teoksen viimeinen painos). Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi Vero-oikeus -opintojakson jälkeen. Opintojaksoa suositellaan erityisesti laskentatoimen ja rahoituksen, markkinoinnin ja tuotantotalouden opiskelijoille. Elinkeinoverotus Company Taxation Koodi: OIK.111 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää opiskelijat yritysverotuksen perusteisiin siten, että he saavat riittävät perusvalmiudet elinkeinotoiminnan verokohtelusta laskentatoimen ja muun liikkeenjohdon, oman yritystoiminnan sekä verohallinnon käytännön tehtäviä varten. Sisältö: Elinkeinotoiminnan tuloverokohtelun keskeiset perusteet ja rakenne (EVL) sekä tulo- ja varallisuusverolain yritysverotusta koskevat osat (kuten yritysjärjestelyt). Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Andersson, Edward & Jarmo Ikkala (2005). Elinkeinoverolainsäädännön kommentaari. 11. painos. Helsinki: Talentum Media Oy. Sivut 1–599. 2. Tikka, Kari S. (1995). Yritysverotuksen perusteet. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Sivut 1–186 ja 250–274. tai Myrsky, Matti & Esko Linnakangas (2003). Johdatus elinkeinoverotukseen. Helsinki: Talentum Media Oy. 3. Verolainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin kohdin (säädösluettelo), josta on hallittava myös 3 kk ennen tenttiä julkaistut muutokset. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa (Verolait tai Skatteförfattningarna taikka Verosäädökset-teoksen viimeinen painos). Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi opintojakson Vero-oikeus jälkeen. Lisätiedot: Opintojaksoa suositellaan laskentatoimen ja rahoituksen opiskelijoiden lisäksi kaikille kauppatieteellistä tutkintoa suorittaville. Eurooppaoikeus European Community Law Koodi: OIK.157 Laajuus: 3 ov Sisältö: Eurooppaoikeuden keskeiset kohdat. Kirjallisuus: 1. Mathijsen (uusin painos). A Guide to European Union Law. London: Sweet & Maxwell. 2. Tentaattorin ilmoittama muu materiaali. Suoritustapa: Kirjatentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. ICT-rätt Kod: OIK.151 Omfattning: 4 op Mål: Orientering i rättsliga problem som hör till informationsteknik, informationsbehandling och informationsförmedling samt orientering i lagstiftningen som berör informationsteknologi och kommunikation. Innehåll: Den tidigare ADB-rätten har nu differentierats i två delområden av rättsinformatiken: 1) informationsrätt och 2) informationsteknologirätt. Med informationsrätt avses ett rättsområde, inom vilket man undersöker den rättsliga regleringen samt dess behov och mögligheter inom produktionen, behandlingen, marknadsföringen, skyddandet och bevarandet av information. Här gäller bl.a. frågan om informationsmarknaden och dess funktionsduglighet. Med IT-rätt avses det delområde inom rättsinformatiken som behandlar rättsliga reglerings- och tolkningsproblem inom adb och inom utvecklingen, i bruktagandet och användningen av dess produkter. Centrala ämnesområden är här: 1) IT-avtal och elektroniska avtal samt elektronisk handel, 2) Internet- eller näträtt, 3) media- eller kommunikationsrätt, 4) elektronisk betalningsförmedling, 5) elektronisk sakföring i förvaltningen (såsom elektronisk underskrift och försäkran), 6) bevisrättslig betydelse av elektroniska kommunikationsmedel, 7) televerksamhet, 8) upphovsrättsligt skydd av datorprogram, databaser och andra digitala produkter samt skydd för kretsmönster för integrerade kretsar, 9) dataskyddslagstiftningen och offentlighet, 10) ansvarsfrågor inom ICT (bl.a. Internet-operatörer), 11) beskattning som hör till IT och 12) IT-brott och datasäkerhet. Undervisning: Föreläsningar 26 h. Litteratur: 1. Takki, Pekka (2002). IT-sopimukset – käytännön käsikirja. Helsinki: Talentum Media Oy. 2. Saarenpää, Ahti (2005). Henkilö- ja persoonallisuusoikeus. I: Oikeusjärjestys 2000, osa III, 3. painos. Toim. Risto Haavisto. Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja, sarja C 38. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Sidorna 307–333 och 378–431. Publikationen finns i Internet: http://www. uwasa. fi/ktt/talousoikeus/it 3. Rahnasto, Ilkka (2002). Internet-oikeuden perusteet. Helsinki: Kauppakaari. eller Carlén-Wendels, Thomas (2000). Nätjuridik: Lag och rätt på Internet. Stockholm: Norstedts Juridik AB. 4. Av föreläsaren anvisade elektroniska publikationer i Internet. 5. Koivumaa, Ari (red.). Nätets juridik. Nordisk årsbok i rättsinformatik 1999. Stockholm: Jure AB (av föreläsaren anvisade delar) och annan av föreläsaren anvisad litteratur. Prestationssätt: Tent, i vilken tentanden får använda lagbok. Alternativt sätt att avlägga kursen är att utföra uppgifter i WebCT-miljö (esseär och uppgift i WebCT). Förkunskaper: Grunderna i adb-teknik. Tilläggsupgifter: Arrangeras tillsammans med juristutbildningen vid Helsingfors universitet. Idänkaupan oikeus Legal Foundations of the Russian Economy Koodi: OIK.164 Laajuus: 3 ov Tavoite: Antaa kuvan itäisen Euroopan juridiikasta yritystoiminnan ja kaupan kannalta. Sisältö: Venäjän ja Ukrainan oikeusjärjestelmä, yritystoiminnan sääntely, ulkomaankaupan järjestelmä sekä Suomen ja itäisen Euroopan ulkomaankaupan oikeus. Opetus: Luennot 20 h (tarvittaessa englanniksi). Kirjallisuus: 1. Tolonen & Topornin (ed.) (2000) Legal Foundations of Russian Economy. Helsinki: Aleksanteri Institute. 2. Nystén-Haarala, Soili (2001). Russian Law in Transition. Helsinki: Aleksanteri Institute. Luvut 2 (Russian Property Rights in Transition, ss. 127–212) ja 3 (Russian Enterprises and Company Law in Transition, ss. 213–276). Artikkelit ovat saatavissa myös Internetistä, International Institute for Applied System Analysisin sivuilta: http://www.iiasa.ac.at/Publications/Documents/IR-01-006.pdf ja http://www.iiasa.ac.at/Publications/Documents/IR-01-005.pdf. 3. Luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Immateriaalioikeus Intellectual Property Rights Koodi: OIK.113 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää teollis- ja tekijänoikeuden säännöksiin tuotantotoiminnan ja markkinoinnin sekä muun elinkeinotoiminnan edistäjänä ja rajoittajana. Sisältö: Tekijänoikeus. Oikeus patenttiin, piirimalliin, toiminimeen, tavaramerkkiin ja yhteismerkkiin. Mallisuoja ja kasvinjalostusoikeus sekä sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa liikesalaisuussuojaa koskevin osin. Erityistä huomiota kiinnitetään digitaalisten tuotteiden oikeussuojaan. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Bernitz, Karnell, Pehrson & Sandgren (2004). Immaterialrätt och otillbörlig konkurrens. Stockholm: Juristförlaget (Suomen lainsäädännön mukaan soveltuvin osin) tai Haarmann, Pirkko-Liisa (uusin painos). Immateriaalioikeuden oppikirja. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 2. Salmi, Häkkänen, Oesch & Tommila (2001). Tavaramerkki. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Sivut 1–306. 3. Haarmann, Pirkko-Liisa (uusin painos). Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Helsinki: Talentum Media Oy. Tai luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 4.  Immateriaalioikeudellinen lainsäädäntö luennoitsijan osoittamin osin. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Keskeiseen lainsäädäntöön on perehdyttävä kirjoja luettaessa. Vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi on tehtävien suorittaminen WebCT-ympäristössä (esseet ja harjoitustyö WebCT:ssä). Edeltävät opinnot: Yrityksen sopimusoikeus -opintojakson tiedot. Immaterialrätt Kod: OIK.113 Omfattning: 4 ov Mål: Belysa hur immaterialrättens regler främjar och begränsar produktionsverksamhet och marknadsföring. Innehåll: Upphovsrätt. Rätt till patent, integrerade kretsar, firma och varumärke. Valda delar av mönsterrätten, växtförädlingsrätten, otillbörlig konkurrens och företagshemligheter. Speciellt betonas rättsskyddet för digitala produkter. Undervisning: Föreläsningar 20 h. Litteratur: 1. Bernitz, Karnell, Pehrson & Sandgren (2004). Immaterialrätt och otillbörlig konkurrens. Stockholm: Juristförlaget (Anpassade delar enligt finländsk lagstiftning) eller Haarmann, Pirkko-Liisa (nyaste upplagan). Immateriaalioikeuden oppikirja. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 2. Salmi, Häkkänen, Oesch & Tommila (2001). Tavaramerkki. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Sidorna 1–306. 3. Haarmann, Pirkko-Liisa (nyaste upplagan). Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Helsinki: Talentum Media Oy. Eller annan av föreläsaren anvisad litteratur. 4. Lagstiftning om immaterialrätt enligt föreläsarens anvisningar. Prestationssätt: Tent, vid vilken lagbok får användas. De studerande bör fördjupa sig i den centrala lagstiftningen genom läsning av litteratur. Alternativt sätt att avlägga kursen är att utföra uppgifter i WebCT-miljö (esseär och uppgift i WebCT). Förkunskaper: Avklarad kurs i företags avtalsrätt. Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus ICT Law Koodi: OIK.151 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää tietotekniikkaan, tiedon käsittelyyn ja tiedon välittämiseen liittyviin oikeudellisiin ongelmiin sekä informaatioteknologiaa ja viestintää koskevaan lainsäädäntöön. Sisältö: Aikaisempi ATK-oikeus on nykyisin eriytynyt kahdeksi oikeusinformatiikan osa-alueeksi: 1) informaatio-oikeudeksi ja 2) tietotekniikkaoikeudeksi. Informaatio-oikeudella tarkoitetaan oikeudenalaa, jonka puitteissa tutkitaan informaation tuottamisen, käsittelyn, välittämisen, markkinoinnin, suojaamisen ja säilyttämisen oikeudellista sääntelyä sekä sääntelyn tarvetta ja mahdollisuuksia. Kysymys on muun muassa informaatiomarkkinoista ja niiden toimivuudesta. Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan kohdealuetta, jonka puitteissa tutkitaan tietotekniikan sekä sen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintaongelmia. Keskeisiä aihepiirejä ovat: 1) IT-sopimukset ja elektroniset sopimukset sekä sähköinen kaupankäynti, 2) Internet- eli verkko-oikeus, 3) media- eli viestintäoikeus, 4) sähköinen maksunvälitys, 5) sähköinen asiointi viranomaistoiminnassa (kuten sähköinen allekirjoitus ja varmenne), 6) sähköisten viestintävälineiden todistusoikeudellinen merkitys, 7) teletoiminta, 8) tietokoneohjelmien, tietokantojen ja muiden digitaalisten tuotteiden tekijänoikeudellinen suoja sekä integroidun piirin piirimallin suoja, 9) tietosuojalainsäädäntö ja julkisuus, 10) tietotekniikan vastuukysymykset (mm. Internet-operaattorit), 11) tietotekniikkaan liittyvä verotus ja 12) tietotekniikkarikokset ja tietoturvallisuus. Opetus: Luennot 26 h. Kirjallisuus: 1. Takki, Pekka (2002). IT-sopimukset – käytännön käsikirja. Helsinki: Talentum Media Oy. 2. Saarenpää, Ahti (2005). Henkilö- ja persoonallisuusoikeus. Teoksessa: Oikeusjärjestys 2000, osa III, 3. painos. Toim. Risto Haavisto. Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja, sarja C 38. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Sivut 307–333 ja 378–431. Julkaisu on maksutta saatavissa Internetin välityksellä osoitteesta: http://lipas.uwasa.fi/ktt/talousoikeus/it 3. Rahnasto, Ilkka (2002). Internet-oikeuden perusteet. Helsinki: Kauppakaari. tai Carlén-Wendels, Thomas (2000). Nätjuridik: Lag och rätt på Internet. Stockholm: Norstedts Juridik AB. 4. Luennoitsijan ilmoittamat Internetissä saatavissa olevat elektroniset julkaisut. 5. Koivumaa, Ari (red.). Nätets juridik. Nordisk årsbok i rättsinformatik 1999. Stockholm: Jure AB (luennoitsijan osoittamin osin) ja luennoitsijan osoittama muu kirjallisuus. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi on tehtävien suorittaminen WebCT-ympäristössä (esseet ja harjoitustyö WebCT:ssä). Edeltävät opinnot: Tietotekniikan perusteet. Lisätietoja: Opintojakso järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston juristikoulutuksen kanssa. Internationell beskattning Kansainvälinen vero-oikeus Kod: OIK.155 Omfattning: 4 ov Mål: Göra studerandena förtrogna med de centrala delarna av internationell beskattning. Innehåll: De internationella gränserna för finländsk beskattning, internationell dubbel beskattning och metoderna för dess avlägsnande samt de viktigaste skatteavtalen. Undervisning: Föreläsningar 20 h (om de ordnas eller Helminen, Marjaana (2002). Finnish International Taxation. Helsinki WSOY. Sidorna 79–168, 243–262 och 331–360.). Litteratur: 1. Myrsky, Matti & Esko Linnakangas (2005). Kansainvälinen henkilö- ja yritysverotus. Helsinki: Talentum Media Oy. eller Tiveus, Ulf (red.) (2001). Internationella skattehandboken. 4. upplagan. Stockholm: Norstedts juridik. 2. Mehtonen, Pekka (2005). Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat: erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Helsinki: Edita Publishing Oy. 3. Vapaavuori, Ahti (2003). Eurooppaoikeus ja kansainvälinen verotus. Helsinki: Talentum Media Oy. 4. OECD. Articles of the Model Convention with Respect to Taxes on Income and Capital (nyaste versionen). Publikationen finns ii Internet: http://www.oecd.org/dataoecd/52/34/1914467.pdf 5. Skattelagstiftning och skatteavtal enligt föreläsarens anvisningar. Prestationssätt: Tent, vid vilken tentanden får använda lagbok (Skatteförfattningarna eller Verosäädökset, senaste upplagan). Förkunskaper: Rekommenderas att studiekurserna i Skatterätt samt Näringsbeskattning är avlagda. Tilläggsuppgifter: Den som godkänts i föreläsningarna (80 % närvaroplikt) får som tilläggspoäng 10 % av tentens maximala poäng (i kraft under ett läsår). Introduction to Finnish and Scandinavian Law and Legal Culture Code: OIK.153 Credit units: 3 ov Aim: A preliminary orientation to the legal systems of northern countries (Iceland, Denmark, Norway, Sweden and Finland). Special emphasis will be put on legal regulation of business in these countries. Contents: Main parts of the legal order of Scandinavian countries and an analysis of their position within the European integration process. The legal aspects of their relation to the Eastern European countries will also be dealt with. Teaching: Lectures 10 h. Course literature: 1. Will be specified by the lecturer in the beginning of the lectures. Requirements for the credits: Examination Kansainvälinen kauppaoikeus Legal Problems of Foreign Trade Koodi: OIK.165 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää kansainvälisen kaupan oikeudellisiin ongelmiin. Antaa kokonaiskuva tärkeimpien kauppapoliittisten järjestöjen rakenteesta ja toiminnasta sekä Suomen sopimussuhteesta niihin. Sisältö: Kansainvälisen kaupan oikeudelliset ongelmat. Tärkeimpien kauppapoliittisten järjestöjen, kuten WTO, rakenne ja toiminta sekä Suomen sopimussuhteet niihin. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. WTO. Understanding the WTO. Julkaisu on saatavissa Internetissä osoitteessa http://www.wto.org/english/thewto_e/whatis_e/whatis_e.htm 2. Erma, Lehtinen & Tolonen (1994). Ulkomaankaupan oikeuden käsikirja. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Luvut 2.2. ja 3–5. Tai luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 3. Luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Keskeiseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin on perehdyttävä kirjoja luettaessa. Lisätiedot: Luennot järjestetään tarvittaessa englanniksi. Kansainvälinen vero-oikeus International Law of Taxation Koodi: OIK.155 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää opiskelijat kansainvälisen henkilö- ja yritysverotuksen keskeisiin kysymyksiin. Sisältö: Kansainvälisen henkilö- ja yritysverotuksen periaatteet, kaksinkertaisen verotuksen poistamistavat, Suomen kansainvälinen vero-oikeus, eurooppavero-oikeuden keskeiset periaatteet, ja verosopimusten rakenne ja soveltaminen. Opetus: Luennot 20 h (jos luentoja ei järjestetä, niin on tentittävä teos: Helminen, Marjaana (2002). Finnish International Taxation. Helsinki WSOY. Sivut 79–168, 243–262 ja 331–360.). Kirjallisuus: 1. Myrsky, Matti & Esko Linnakangas (2005). Kansainvälinen henkilö- ja yritysverotus. Helsinki: Talentum Media Oy. tai Tiveus, Ulf (red.) (2001). Internationella skattehandboken. 4. upplagan. Stockholm: Norstedts juridik. 2. Mehtonen, Pekka (2005). Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat: erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Helsinki: Edita Publishing Oy. 3. Vapaavuori, Ahti (2003). Eurooppaoikeus ja kansainvälinen verotus. Helsinki: Talentum Media Oy. 4. OECD. Articles of the Model Convention with Respect to Taxes on Income and Capital. (uusin versio). OECD:n malliverosopimus on saatavissa Internetissä osoitteessa: http://www.oecd.org/dataoecd/52/34/1914467.pdf 5. Verolainsäädäntö ja verosopimukset luennoitsijan ilmoittamin osin. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa (Verolait tai Skatteförfattningarna taikka Verosäädökset -teos) Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi opintojaksojen Vero-oikeus ja Elinkeinoverotus jälkeen. Lisätiedot: Luennot hyväksytysti (läsnäolovelvollisuus 80 %) suorittanut saa tenttiin lisäpisteitä 10 % tentin maksimipistemäärästä (voimassa yhden lukuvuoden). Legal Foundations of the Russian Economy Idänkaupan oikeus Code: OIK.164 Credit units: 3 ov Aim: The aim of this course is to increase the students understanding of the unique social and legal circumstances prevailing in the Russian Federation. Foreign investors and trading partners need information about the formal legal requirements for operating in Russia. Moreover, they have to understand that the role of the law in Russian society is different compared with Western European countries. The interaction of law, economy and politics will, therefore, also be discussed. Contents: The constitutional system of Russia, Russian private law, especially contracts and companies, some information on the taxation system and Russian real property law. Moreover, the commercial policy of the Russian Federation towards the WTO and the EU will be discussed as well as the foreign trade legislation of Russia (customs duties, currency legislation, etc.) Teaching: Lectures 20 h. Course literature: 1. Tolonen & Topornin (ed.) (2000). Legal Foundations of Russian Economy. Helsinki: Aleksanteri Institute. 2. Nystén-Haarala, Soili (2001). Russian Law in Transition. Helsinki: Aleksanteri Institute. Chapters 2 (Russian Property Rights in Transition, pp. 127–212) and 3 (Russian Enterprises and Company Law in Transition, pp. 213–276). Articles are also available at the Internet site of International Institute for Applied System Analysis: http://www.iiasa.ac.at/Publications/Documents/IR-01-006.pdf and http://www.iiasa.ac.at/Publications/Documents/IR-01-005.pdf 3. Other literature will be specified by the lecturer in the beginning of the lectures. Requirements for the credits: Examination Markkinaoikeus Market Law Koodi: OIK. 156 Laajuus: 4 ov Tavoite: Kokonaiskuvan saaminen markkinaoikeudesta ja sen keskeisistä kohdista. Perehdyttää yritystoimintaan liittyviin markkinaoikeudellisiin sääntöihin Sisältö: 1. Mainonnan sääntely ja juridinen arviointi. 2. Elinkeinonharjoittajien välinen suhde. 3. Kuluttajansuoja elinkeinotoiminnassa. 4. Kilpailunrajoitukset. 5. Immateriaalioikeuden perusteet. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Luennoitsijan ilmoittama materiaali. 2. Castrén, Martti (1997). EU-Suomen markkinaoikeus. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Sivut 1–277. Tai luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 3. Haarmann, Pirkko-Liisa (uusin painos). Immateriaalioikeuden oppikirja. Kauppakaari. Sivut 180–226. Tai luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 4. Kuoppamäki, Petri (2000). Kilpailuoikeuden perusteet. Helsinki: WSOY. Sivut 7–267. 5. Lainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo). Keskeiseen lainsäädäntöön on perehdyttävä kirjoja luettaessa. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi on tehtävien suorittaminen WebCT-ympäristössä (esseet ja harjoitustyö WebCT:ssä). Edeltävät opinnot: Yrityksen sopimusoikeus -opintojakson tiedot. Mediaoikeus Media Law Koodi: OIK.174 Laajuus: 4 ov Tavoite: Kokonaiskuvan saaminen mediaoikeudesta ja sen keskeisistä kohdista. Sisältö: Antaa opiskelijalle kokonaiskuva mediaoikeudesta ja perehdyttää mediaoikeudellisiin ongelmiin ja vastuukysymyksiin. Pääpainona ovat mm. sananvapauteen, joukkoviestimien toimintaan liittyvän julkisen valvonnan sekä joukkoviestimien sijoittautumisoikeuteen ja vastuusuhteisiin liittyvät kysymykset. Opetus: Luennot 20 h (jos luentoja ei järjestetä, niin on tentittävä teos: Arolainen, T., Ervasti, K., Mörä, T., Paukku, E., Rosendahl, R. & P. Tiilikka (2005). Kenestä saa kertoa? Viestintäoikeuden vuosikirja 2004, Forum Iuris. Helsinki: Helsingin yliopisto.). Kirjallisuus: 1. Vuortama, Timo & Lauri Kerosuo (2004). Viestinnän lait ja säännöt. Karkkila: Kustannus-Mäkelä Oy. Sivut 5–131. 2. Vilkkonen Laura & Henriikka Piekkala (2004). Viestintämarkkinalaki. Helsinki: Edita Publishing Oy. Sivut 1–188. 3. Ollila, Riitta (2004). Sananvapaus. Helsinki: Tietosanoma. Sivut 5–265. 4. Luennoitsijan/tentaattorin ilmoittamat Internetissä saatavissa olevat elektroniset julkaisut. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi on tehtävien suorittaminen WebCT-ympäristössä (esseet ja harjoitustyö WebCT:ssä). Edeltävät opinnot: Informaatio- ja tietotekniikkaoikeuden ja immateriaalioikeuden opintojaksojen tiedot Medierätt Media Law Kod: OIK.174 Omfattning: 4 ov Syfte: Kursen syftar till att ge en helhetsbild av medierätten och dess centrala frågor. Innehåll: Att ge de studerande en helhetsbild av medierätten och att göra de studerande förtrogna med medierättsliga problem och ansvarsfrågor.Tonvikten är lagd vid bl.a. yttrandefrihet, den offentliga kontrollen över massmedier samt frågor som berör etableringsrätt och ansvarsförhållanden i massmedier. Undervisning: Föreläsningar 20 h (om de ordnas eller Arolainen, T., Ervasti, K., Mörä, T., Paukku, E., Rosendahl, R. & P. Tiilikka (2005). Kenestä saa kertoa? Viestintäoikeuden vuosikirja 2004, Forum Iuris. Helsinki: Helsingin yliopisto.). Litteratur: 1. Vuortama, Timo & Lauri Kerosuo (2004). Viestinnän lait ja säännöt. Karkkila: Kustannus-Mäkelä Oy. Sidorna 5-131. 2. Vilkkonen, Laura & Henriikka Piekkala (2004). Viestintämarkkinalaki. Helsinki: Edita Publishing Oy. Sidorna 1–188. 3. Ollila, Riitta (2004). Sananvapaus. Helsinki: Tietosanoma. Sidorna 5–265. 4. Av tentatorn anvisade elektroniska publikationer i Internet. Prestationssätt: Tent, vid vilken lagbok får användas. Alternativt sätt att avlägga kursen är att utföra uppgifter i WebCT-miljö (esseär och uppgift i WebCT). Oikeudellinen tiedonhaku Searching Legal Information Koodi: OIK.175 Laajuus: 1 ov Tavoite: Antaa opiskelijalle kokonaiskuva Internetissä olevien oikeudellisten tietokantojen sisällöstä ja käytöstä. Sisältö: oikeudellisten aineistojen löytäminen ja hyödyntäminen Opetus: luennot 2 h ja omatoiminen WebCT -verkko-opiskelu 30 h Suoritustapa: WebCT -tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Perintäoikeus Law of Collecting Koodi: OIK.167 Laajuus: 4 ov Tavoite: Antaa opiskelijalle kokonaiskuva luottoriskin arvioimisen kannalta merkityksellisistä kysymyksistä ja perehdyttää perinnän vaihtoehtoihin; vapaamuotoiseen ja oikeudelliseen perintään, turvaamistoimiin ja ulosottoon sekä konkurssi-, velkajärjestely- ja yrityssaneerausmenettelyihin ja tarjota näin valmiuksia luottoriskin hallintaan ja saatavien valvomiseen käytännön yritystoiminnassa. Sisältö: 1.Vapaamuotoinen perintä ja perintätoiminnan sääntely. 2. Oikeudellinen perintä, turvaamistoimet ja ulosoton pääpiirteet. 3. Konkurssimenettelyn ja takaisinsaannin pääpiirteet. 4. Yrityssaneerauksen ja velkajärjestelyn pääpiirteet. Opetus: Omatoiminen opiskelu (mahdolliset luennot 20 h). Kirjallisuus: 1. Lindström, Jyrki (uusin painos). Luotonvalvonta ja saatavien perintä. Helsinki: Talentum Media Oy. Ei Yrityksensaneerausta koskeva luku (vuoden 2000 painoksessa luku 16). Tai tentaattorin/luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 2. Koulu, Risto & Johanna Niemi-Kiesiläinen (1999). Velkajärjestelyn ja saneerauksen pääpiirteet. Kauppakaari Oyj. Osa III, Yrityksen saneeraus. Tai tentaattorin/luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 3. Tentaattorin/luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. 3. Lainsäädäntö tentaattorin/luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo). Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Rahoitusoikeus Corporate Finance Law Koodi: OIK.152 Laajuus: 4 ov + 1 ov Tavoite: Tavoitteena on hankkia valmiudet rahoitusoikeuden, sen erilaisten rahoitusinstrumenttien ja transaktioiden itsenäiseen hyödyntämiseen. Rahoitusoikeuden oikeusnormien, oikeuslähteiden ja argumentaation osaaminen. Rahoitusoikeuden eri oikeudenalojen osaaminen ja muiden oikeudenalojen osaamisen merkitys rahoitusoikeudessa. Sisältö: Rahoitusoikeuden sopimusoikeudelliset, yhtiöoikeudelliset ja arvopaperimarkkinaoikeudelliset yleiset opit. Eri oikeudenalojen mahdollistamat rahoitusinstrumentit ja niiden oikeudellinen sääntely. Rahoitusmarkkinoiden instituutioiden sääntely. Opetus: Luennot 30 h. Kirjallisuus: 1. Hemmo, Mika (2001). Pankkioikeus. Helsinki: Talentum Media Oy. 2. Airaksinen & Jauhiainen (1997). Osakeyhtiölaki. Helsinki: WSOY. Luvut 13–22. 3. Karjalainen & Parkkonen (2003). Arvopaperimarkkinalaki. Helsinki: Talentum Media Oy. 4. Lainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo). Suoritustapa: Tentti (4 ov), jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Tentti koostuu kahdesta osasta. A-osa perustuu luentoihin ja kirjallisuuteen. B-osa perustuu kirjallisuuteen. Opintojakson suorittaminen edellyttää kummankin osion hyväksyttyä suoritusta samassa kuulustelussa. Lisätietoja: Lakiekonomiopiskelijat voivat tentin hyväksytysti suoritettuaan tehdä kirjallisen työn (1 ov), jonka laajuus on 10 tekstisivua, lisätietoja lehtori Vesa Annolalta. Edeltävät opinnot: Talousoikeuden perusteet. Suositellaan myös Organisaatio-oikeus ja Yrityksen sopimusoikeus. Sähköisen kaupankäynnin oikeuskysymykset Legal Aspects of Electronic Business Koodi: OIK.171 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää sähköisen kaupankäynnin oikeudellisiin kysymyksiin kokonaisvaltaisesti Sisältö: Sähköisen kaupankäynnin oikeudelliset ongelmat: 1) elektroniset sopimukset sekä kuluttajakaupassa että business–to–business-oikeustoimissa, 2) immateriaalioikeudelliset kysymykset, kuten digitaalisten tuotteiden tekijänoikeudellinen suoja sekä tavaramerkit ja brandit ynnä toiminimien ja domain-nimien suoja, 3) kuluttajansuoja, 4) henkilötietojen suoja, 5) vastuukysymykset, 6) sähköisen kaupankäynnin verotus ja 7) lainvalintasäännökset. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Nurmi, Risto (1997). Elektroninen sopimus. Helsinki: Kauppakaari Oy. tai Hultmark, Christina (1998). Elektronisk handel och avtalsrätt. Stockholm: Nordstedts Juridik Ab. taikka luennoitsijan/tentaattorin ilmoittama muu materiaali. 2. Laine, Juha (toim.) (2001). Verkkokauppaoikeus. Helsinki: Werner Söderström Oy. Sivut 1–47 ja 131–386. 3. Luennoitsijan/tentaattorin ilmoittamat Internetissä saatavissa olevat elektroniset julkaisut. 4. Penttilä, Seppo (1998). Verotus tietoyhteiskunnassa. Helsinki: SITRA. Teos on maksutta saatavissa Internetissä osoitteesta www.sitra.fi/tietoyhteiskunta/suomi/st2f. htm tai luennoitsijan/tentaattorin ilmoittama muu materiaali. 5. Sähköistä kaupankäyntiä koskeva lainsäädäntö ja direktiivit luennoitsijan/tentaattorin osoittamin osin. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Keskeiseen lainsäädäntöön on perehdyttävä kirjoja luettaessa. Vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi on tehtävien suorittaminen WebCT-ympäristössä (esseet ja harjoitustyö WebCT:ssä). Talousoikeuden ajankohtaiskurssi Update in Business Law Koodi: OIK.168 Laajuus: 1–3 ov Sisältö: Opintojakso sisältää talousoikeuden alaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Kurssin aihepiiri, sisältö ja ajoitus vaihtelevat vierailevien opettajien mukaan. Kirjallisuus: 1. Ilmoitetaan kulloinkin erikseen. Kokonaissivumäärä n. 200–400 sivua luentomäärästä ja materiaalin vaativuudesta riippuen. Suoritustapa: Ilmoitetaan erikseen. Lisätiedot: Tarkemmat tiedot opintojakson sisällöstä ja järjestämisestä ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Talousoikeuden käytännön kurssi Business Law in Practice Koodi: OIK.169 Laajuus: 2 ov Tavoite: 1) Oppia laatimaan keskeisiä talousoikeudellisia asiakirjoja sekä oppia tunnistamaan asiakirjoihin liittyviä keskeisiä juridisia ongelmia ja mahdollisuuksia. 2) Hankkia argumentointitaitoja käytännön ongelmien ratkaisemisen yhteydessä. Sisältö: Asiakirjojen laatiminen. Oikeudellisten ongelmien ratkaiseminen. Opetus: Ohjatut sovellukset. Suoritustapa: Pienryhmäopetus sekä sovellustöiden laatiminen (esim. Lakiapteekin juttujen kirjallinen raportointi). Osallistumisoikeus: Ainoastaan lakiekonomiopiskelijoilla. Talousoikeuden sovellutukset Business Law by Cases Koodi: OIK.170 Laajuus: 1–3 ov Tavoite: Perehdyttää oikeudellisten ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen sekä ratkaisujen perustelemiseen. Sisältö: Käytännön oikeudellisten ongelmien analysointi valmiita oikeustapauksia hyväksikäyttäen. Opetus: Kaikkien painopistealueiden sovelluksille yhteinen aloitustilaisuus. Ohjatut istunnot. Suoritustapa: Osallistuminen istuntoihin. Kirjallinen (7–9 tekstisivua) analyysi oikeudellisesta ongelmasta ja sen ratkaisusta. Opiskelija voi laatia analyysin kultakin talousoikeuden painopistealueelta (1–3). Lisätiedot: Tarkemmat tiedot opintojakson sisällöstä ja järjestämisestä ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Osallistumisoikeus: Ainoastaan lakiekonomiopiskelijoilla ja julkisoikeuden pääaineopiskelijoilla. Teletoimintaoikeus Telecommunications Law Koodi: OIK.173 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää teletoiminnan oikeudellisiin kysymyksiin kokonaisvaltaisesti. Kokonaiskuvan antaminen teletoiminnan ja televiestinnän oikeudellisesta sääntelystä ja sääntelyongelmista. Perehdyttää opiskelijat televiestinnän ja viestintämarkkinoiden oikeudellisiin erityiskysymyksiin sekä informaatioteknologian, oikeuden, talouden ja muun yhteiskunnan välisiin vuorovaikutussuhteisiin ynnä opettaa soveltamaan oikeutta tietotekniikkasidonnaisen verkkoyhteiskunnan käytännön ja yhteiskuntapolitiikan ongelmiin. Sisältö: Teletoiminnan ja -viestinnän sekä viestintämarkkinoiden sääntelyn eri tasot, Viestintäpolitiikat ja niiden tavoitteet, Jakelutekniikan digitalisointi ja viestinnän konvergenssikehitys, Televiestinnän tietosuoja ja tietoliikenneturvallisuus, Sähköinen allekirjoitus ja varmennetoiminta, Viestintämarkkinat ja niiden palveluiden sääntely, Teletoiminnan sääntely (Televerkon fyysistä rakennetta koskevat normit, Televerkkoja hoitavia organisaatioita koskeva sääntely, Telepalveluyrityksen erityisvelvollisuudet, Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet, Teletoiminnan ohjaus ja kontrolloinnin sääntely) Opetus: luennot 20 h (jos luentoja ei järjestetä, niin on tentittävä teos: Kulla, Heikki ym. (2002). Viestintäoikeus. Helsinki: WSOY. Luennoitsijan/tentaattorin ilmoittamin osin). Kirjallisuus: 1. Bing, Jon, Anders Galtung & B. Jakobsen (ed.) (2001). Innføring i telekommunikasjonsrett. Oslo: Cappelen Akademiske Forlag. Sivut 22–282 ja 319–353. tai luennoitsija/tentaattorin ilmoittama muu materiaali. 2. Vilkkonen, Laura & Henriikka Piekkala (2004). Viestintämarkkinalaki. Helsinki: Edita Publishing Oy. Sivut 1–188. 3. Luennoitsijan/tentaattorin ilmoittamat Internetissä saatavissa olevat elektroniset julkaisut. 4. Teletoimintaa ja viestintämarkkinoita koskevat keskeiset lait ja direktiivit (säädösluettelo) luennoitsijan/tentaattorin ilmoittamin osin. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Keskeiseen lainsäädäntöön on perehdyttävä kirjoja luettaessa. Vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi on tehtävien suorittaminen WebCT-ympäristössä (esseet ja harjoitustyö WebCT:ssä). Edeltävät opinnot: Suositellaan opintojaksoa Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus. Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus Law of Auditing and Accounting Koodi: OIK.150 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää kirjanpitovelvollisuutta, kirjanpidon ja tilinpäätöksen sisältöä, tilintarkastuksen tehtäviä sekä tilintarkastajien valvontaa ja vastuuta koskevaan lainsäädäntöön. Sisältö: Tilintarkastus- ja kirjanpito-oikeus. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Aho & Vänskä (1996). Tilintarkastuslaki ja hyvä tilintarkastustapa. 2. painos. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 2. Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko (2000). Kirjanpito ja tilinpäätös – uuden kirjanpitolain mukaan. Helsinki: WSOY. 3. Kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo). Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Edeltävät opinnot: Kirjanpidon perusteet. Lisäksi suositellaan opintojaksoja Organisaatio-oikeus, Elinkeinoverotus, Yritysverotus ja verosuunnittelu sekä Yrityksen tulossuunnittelu ja tilinpäätös. Työoikeus Labour Law Koodi: OIK.160 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää työoikeuden käsitteisiin ja järjestelmään, työsopimuslainsäädäntöön ja työsuhteen ehtoihin. Sisältö: Työoikeuden säännöstysjärjestelmän pääpiirteet. Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Työsuojelu, työaikalainsäädäntö, työtapaturmien korvaaminen, työeläkkeet, vuosiloma ym. työsuhteeseen liittyvät erityiskysymykset. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Bruun & von Koskull (2004). Työoikeuden perusteet. Juridica-sarja. Helsinki: Talentum Media Oy. 2. Koskinen, Nieminen & Valkonen (2004). Työsuhteen päättäminen. Helsinki: WSOY. 3. Lainsäädäntö luennoitsijan ilmoittamin osin (säädösluettelo). Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa. Edeltävät opinnot: Organisaatio-oikeus -opintojakson tiedot. Yrityksen ympäristöoikeus Company and Environmental Law Koodi: OIK.161 Laajuus: 4 ov Tavoite: Perehdyttää toisaalta kiinteistöoikeuteen ja toisaalta ympäristönsuojeluoikeuteen ja ympäristöhallintoon sekä kansallisen lainsäädännön että EY-oikeuden näkökulmasta. Sisältö: Opintojakson sisältö jakautuu kahteen pääosaan: 1) kiinteistöoikeuteen ja 2) ympäristönsuojeluoikeuteen. Kiinteistöoikeudelliseen osaan kuuluvat keskeisinä asioina: a) kiinteistöjärjestelmä, b) kiinteistötoimitusjärjestelmä, c) kiinteistön kauppa, d) kiinteistösaannon kirjaaminen, e) maanvuokra ja sen kirjaaminen ja f) maankäytön ohjauksen vaikutukset omistajan asemaan. Ympäristönsuojeluoikeudellinen osa käsittää mm. seuraavat keskeiset asiat: a) ympäristönsuojelun erityisalat: maaperän, veden, ilman sekä rakennusten ja luonnon suojelun, b) jätesääntely, c) ympäristöhallinto ja lupajärjestelmät sekä d) yrityksen ympäristövastuu. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Tepora, Kartio, Koulu & Wirilander (2002). Kiinteistön käyttö ja luovutus. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Luennoitsijan ilmoittamin osin. 2. Timonen, Pekka (toim.) (1999). Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään I. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Sivut 211–276 (eli jaksot 3.3.1. – 3.3.9.2). 3. Ekroos, Kumpula, Kuusiniemi & Vihervuori (2002). Ympäristöoikeuden pääpiirteet. Helsinki: WSOY. Sivut 1–63, 70–109, 123–135, 139–140, 149–156, 163–194, 208–245, 253–272, 299–301 ja 315 alkaen teoksen loppuun asti (ei kuitenkaan sivuja 427–455). 4. Marttinen, Saastamoinen & Suvanto (2000). Yrityksen ympäristövastuut. Helsinki: Kauppakaari Oyj. Sivut 15–34 ja 239–312. Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Yritysverotus ja verosuunnittelu Company Taxation and Tax Planning Koodi: OIK.159 Laajuus: 4 ov Tavoite: Syventää aikaisempiin opintoihin perustuvaa yritysverotuksen tuntemusta. Sisältö: Yritysverotusta koskevan lainsäädännön erityiskysymyksiä (kuten konserniverotus, yritysmuodon valinta, yrityksen myynti ja lopettaminen sekä verosuunnittelu). Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Järvenoja, Markku (toim.) (2005). Elinkeinoverotus 2005. KPMG-Sarja. Helsinki: Edita Publishing Oy. 2. Ossa, Jaakko (2002). Sijoitustoiminnan verotus ja verosuunnittelu. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Suoritustapa: Tentti, jossa saa käyttää lakikirjaa (Verolait tai Skatteförfattningarna tahi Verosäädökset-teoksen viimeinen painos). Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi Vero-oikeus ja Elinkeinoverotus -opintojaksojen jälkeen. Lisätiedot: Opintojaksoa suositellaan erityisesti laskentatoimen ja rahoituksen sekä johtaminen ja organisaatiot pääaineopiskelijoille.     Syventävät opinnot     (suositeltava suoritusjärjestys) Oikeuden systematiikka ja oikeustiede The Legal System and Jurisprudence Koodi: OIK.308 Laajuus: 3 ov Tavoite: Syventää opiskelijan kuvaa oikeudesta systeeminä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Syventää kuvaa oikeustieteen asemasta ja menetelmistä systematiikan kehittäjänä. Opetus: Luennot 20 h. Kirjallisuus: 1. Barnes, Dworkin & Richards (2002). Law for Business. McGraw-Hill/Irwin. Luvut 1–2, 23–29 ja 44. 2. Saarnilehto, Ari (toim.) (2000). Varallisuusoikeuden kantavat periaatteet. Vantaa. 3. Annola, Vesa (2003). Sopimuksen dynaamisuus. Talousoikeudellinen rakennetutkimus sopimuksen täydentymisestä ja täydentymisen ohjaamisesta. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisusarja. Sivut 29–125. Suoritustapa: Tentti. Osallistumisoikeus: Talousoikeutta tai julkisoikeutta pääaineena opiskelevat. Lisätiedot: Suositellaan suoritettavaksi aineopintojen kestäessä. Talousoikeuden tutkimus Research and Practise in Business Law Koodi: OIK.309 Laajuus: 3 ov Tavoite: Opintojakson tavoitteena on hankkia valmiudet oikeustutkimuksen menetelmien ja juridisen ongelmanratkaisun välineiden hyväksikäyttöön tutkimuksessa. Sisältö: Itsenäinen 10–15 sivun pituinen kirjallinen seminaarityö, jolla opiskelija osoittaa hallitsevansa laki- ja veroekonomin kirjallisille töille asetettavat muodolliset vaatimukset. Sisällöllisesti työn on osoitettava opiskelijan kyky hahmottaa oikeustutkimuksen rakenne ja menetelmät sekä kyky kirjoittaa yhtenäinen esitys juridisesta ongelmasta oikeustieteellisiä lähteitä hyväksikäyttäen. Opetus: Luennot 6 h. Seminaari-istunnot 10 h/ryhmä. Luennoilla ja istunnoissa läsnäolovelvollisuus. Voidaan suorittaa myös WebCT-ryhmässä. Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi ennen alkuraporttityöskentelyn aloittamista. Osallistumisoikeus: Talousoikeutta pääaineenaan opiskelevat. Talousoikeudellinen ratkaisutoiminta Decision-making in Business Law Koodi: OIK.310 Laajuus: 3 ov Tavoite: Perehdyttää prosessioikeuteen sekä aineellisen ja prosessuaalisen oikeuden suhteeseen. Antaa kuva oikeudellisesta ratkaisutoiminnasta, argumentoinnista ja oikeuslähteiden käytöstä. Sisältö: Luennot prosessioikeudesta ja sen suhteesta aineelliseen oikeuteen. Ennalta jaettujen oikeustapausten perustelujen läpikäyminen keskustellen. Opetus: Pienryhmäkeskustelut 20 h tai oikeustapausanalyysin perusteella tapahtuva keskustelu WebCT-ympäristössä. Kirjallisuus: 1. Havansi, Erkki (2004). Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö: prosessioikeuden oikeusdogmaattiset perusteet. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. 2. Luennoitsijan ilmoittama muu materiaali. Suoritustapa: 1. Käräjäoikeuden istuntojen seuraaminen 5 päivän ajan, joista vähintään 3 päivän on oltava siviiliasioita koskevia. 2. Pienryhmäkeskustelut. Avaustilaisuudessa läsnäolovelvollisuus. Osallistuminen pienryhmäkeskusteluihin vähintään 75 % ja oikeustapauksen alustaminen. 3. Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. 4. Asianomaisen kiintiön puitteissa opiskelija voi korvata kohdat 2 ja 3 WebCT -ympäristössä tapahtuvalla alustuksella ja keskustelulla. Opiskelija laatii kriittisen oikeustapausanalyysin (12–15 sivua) ja puolustaa sitä sekä osallistuu keskusteluun muiden ryhmän jäsenten laatimista oikeustapausanalyyseistä ohjaajan osoittamin tavoin. Osallistumisoikeus: Talousoikeutta tai julkisoikeutta pääaineenaan opiskelevat. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen 23.9.2005 mennessä talousoikeuden assistentille. Jos opiskelija on kiinnostunut suorittamaan kohdan 4, siitä on ilmoitettava ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Oikeusteoria ja oikeustapausanalyysi Legal Theory Koodi: OIK.306 Laajuus: 3 ov Tavoite: Antaa tutkielman tekijälle oikeusteoreettinen perustietous sekä perehdyttää oikeustapausten analysointiin. Sisältö: Oikeusteorian peruskysymykset ja tutkimusmenetelmät. Oikeustapausten analysointi ja hyväksikäyttö. Opetus: Luennot 30 h. Kirjallisuus: 1. Aarnio, Aulis (1989). Laintulkinnan teoria (luennoitsijan ilmoittamin osin). Helsinki: WSOY. tai Siltala, Raimo (2001). Johdatus oikeusteoriaan. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. 2. Myrsky, Matti (2002). Prejudikaattien merkitys verotuksessa. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 3. Tolonen, Hannu (2003). Oikeuslähdeoppi. Helsinki: WSOY Lakitieto. Suoritustapa: Tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Edeltävät opinnot: Opintojakso suositellaan suoritettavaksi tutkielmatyöskentelyn (alkuraporttiseminaari-istuntojen) aikana. Lisätiedot: Luennot järjestetään yhteistyössä Julkisoikeuden ja sosiologian laitoksen sekä Helsingin yliopiston juristikoulutuksen kanssa. Yritysjuridiikan teemakurssi Special Course in Business Law Koodi: OIK.311 Laajuus: 3 ov Tavoite: Syvälliset tiedot yritysjuridiikan joltain erityisalueelta. Sisältö: Tutkielmatyöskentelyä tukevaa kirjallisuutta. Opetus: Ei ohjattua opetusta. Kirjallisuus: 1. Vähintään 700 sivua oikeustieteellistä kirjallisuutta tutkielmaan liittyvistä aiheista. Opiskelijan on laadittava perusteltu kirjallinen ehdotus tentittävästä kirjallisuudesta. Kirjallisuuden tulisi sisältää yksi väitöskirja (ainakin osittain), yksi vieraskielinen teos (ainakin osittain) ja muilta osin tutkielmaa tukevaa muuta kirjallisuutta. Ehdotuksen hyväksyy pro gradu -tutkielman ohjaaja. Suoritustapa: Perusteltu kirjallinen esitys tenttikirjallisuudeksi sekä tentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Tentti on suoritettava ennen kuin tutkielma jätetään tarkastettavaksi, jollei tentin vastaanottaja erityisestä syystä myönnä poikkeusta suoritusjärjestykseen. Lisätietoja: Suositellaan suoritettavaksi viimeistään väliraportti-istuntojen aikana. Talousoikeuden tutkielmatyöskentely OIK.378,  2 ov, Alkuraportti OIK.379,  3 ov, Väliraportti OIK.381, 15 ov, pro gradu -tutkielma Tavoite: Pro gradu -tutkielmatyöskentelyn tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä johdonmukaiseen, ongelmakeskeiseen ja tavoitehakuiseen ajatteluun, tieteellisten tutkimusmetodien hallittuun käyttöön sekä kykyä argumentointiin ja johtopäätösten tekemiseen. Sisältö: Tutkielmaseminaareissa arvioidaan opiskelijan laatimia tutkimussuunnitelmia (alkuraportteja) ja tutkielman väliraportteja. Sisällöllinen painopiste on tutkimussuunnitelman kehittäminen alku- ja väliraporttiseminaareissa (alku- ja väliraporttien laatimisen sekä opponointien avulla) loppuraportiksi (pro gradu -tutkielmaksi). Suoritustapa: Läsnäolovelvollisuus kokoontumistilaisuuksissa, yhteisistunnoissa ja oman ryhmän seminaari-istunnoissa. Raporttien tuottaminen, osallistuminen seminaareihin, itsenäinen tutkimustyö ja oman ryhmän alku- ja väliraporttien opponointi sekä valmiin tutkielman jättäminen. Voidaan suorittaa myös WebCT-ryhmässä. Edeltävät opinnot: Talousoikeuden tutkimus. Ajoitus: Alkuraportti (kolmannen vuosikurssin kevätlukukausi) (6–10 s.). Väliraportti (syyslukukausi) (30–40 s.). Loppuraportti (pro gradu -tutkielma) (vähintään 70 s.) Kandidaatin tutkielma Koodi: OIK.300 Laajuus: 5 ov Tavoite: Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluva Kandidaatin tutkielma. Kandidaatin tutkielman on täytettävä itsenäiselle akateemiselle työlle asetetut vaatimukset, osoitettava perehtyneisyyttä tieteelliseen ongelmanasetteluun, eri lähestymistapoihin ja metodeihin. Kandidaatin tutkielma on talousoikeuden tutkielmatyöskentelyyn sisältyvään alku- ja väliraporttityöskentelyyn perustuva opinnäytetyö. Sisältö: Alkuraportti sekä väliraportista muodostettu kandidaatin tutkielma. Suoritustapa: Kandidaatin tutkielman suorittava etenee talousoikeuden tutkielmatyöskentelyn mukaisesti suorittaen alkuraportti- ja väliraporttityöskentelyn. Aiheenvalinnassa ja alkuraporttiin valmistauduttaessa on jo syytä kuitenkin huomioida tavoitteena olevan pro gradu -tutkielman sijasta kandidaatin tutkielma. Alkuraportti-istunnon jälkeen opiskelija jatkaa kirjoitusta ohjaajan määräämällä tavalla väliraporttiin. Väliraportti voidaan hyväksyä kandidaatin tutkielmaksi sellaisenaan tai väliraportti-istunnoissa esitettyjen korjausehdotusten mukaisena. Opettajat: Professorit Juha Tolonen ja Asko Lehtonen. Lisätietoja vaihtoehtoisesta suoritustavasta (esseet ja harjoitustyö WebCT:ssä): Vaihtoehtoinen suoritustapa sisältää harjoitustyön laatimisen WebCT:ssä sekä esseiden kirjoittamisen. Esseitä tulee kirjoittaa 3 kpl ja jokaisen esseen tulee sisältää 5–10 tekstisivua sekä kansilehden, sisällysluettelon ja lähdeluettelon. Jokaisessa esseessä tulee olla ainakin viisi lähdettä käytettynä. Muista, että lähdeviittaukset ovat paikallaan. Esseet tulee laatia kauppatieteellisen tdk:n kirjoitusohjeiden mukaisesti. Aiheet saa valita itse ja niistä on tehtävä ehdotus vastaavalle opettajalle KTT, lehtori Brita Herlerille sähköpostitse (brita.herler@uwasa. fi). Esseiden aiheet on valittava suoritettavan opintojakson aihealueista. Muista käyttää lähteitä monipuolisesti. Suosittelen, että käytät EU-direktiivejä, lakeja, KM, HE, KKO:n ja KHO:n ratkaisuja ym. Niitä löytyy Internetistä ja ne ovat oikeustieteellisiä lähteitä. Lisäksi voit saada erittäin laadukasta tietoa alan väitöskirjoista ja kurssikirjallisuudesta. Hyödyllisiä linkkejä: http://www.finlex.fi, http://www.edilex.fi, http: //www.eduskunta.fi, http://valtioneuvosto.fi, http://suomi.fi, http://www.ulapland.fi/home/oiffi/linkit/, http://europa.eu.int/eur-lex/fi/search/search_lif.html.

© Vaasan yliopisto | kirjaamo@uwasa.fi | 29.6.2005