| Opiskelijoille | Henkilökunnalle | Vieraille |
 |
||||||||||||||||||||||||||||||
Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot
| ||||||||||||||||||||||||||||||
Kauppatieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa 1.8.2005 lähtien uuden asetuksen mukaisia kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Ennen 1.8.2005 opinto-oikeuden kauppatieteiden maisterin tutkintoon saaneet, voivat jatkaa tutkinnon suorittamista kumotun asetuksen mukaan 31.7.2008 saakka. Kaikki kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelijat siirtyvät suorittamaan uuden asetuksen mukaista tutkintoa viimeistään 31.7.2008. Tätä aikaa kutsutaan siirtymäajaksi tai –vaiheeksi. Ennen 1.8.2005 opinto-oikeuden saaneen opiskelijan tulee selvittää, minkä tutkintorakenteen mukaan hän jatkaa opintojaan lukuvuonna 2005/2006. Pääsääntöisesti voidaan suositella, että opiskelija jatkaa vanhan tutkinnon suorittamista, mikäli hän todennäköisesti ehtii valmistua ennen siirtymäajan loppua eli 31.7.2008. Mikäli opiskelija päättää jatkaa vanhan tutkinnon suorittamista, ei häneltä vaadita erityisiä toimenpiteitä. Tiedekunnan opintohallinnossa ja ainelaitoksilla opastetaan ja neuvotaan opiskelijoita tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan opintoihin liittyvissä asioissa. Yhteystiedot löytyvät tiedekunnan www-sivuilta http://lipas.uwasa.fi/ktt/index.html.
Kumotun asetuksen mukainen tutkintojärjestelmä Kauppatieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon vanhan tutkintojärjestelmän mukaan 31.7.2008 saakka. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja se on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinto on ylempi tutkinto, joka on laajuudeltaan 160 opintoviikkoa. Maisterin tutkinnon suorittamisen normiaika on viisi vuotta ja sen suorittaneilla on oikeus käyttää ekonomin arvoa. Jatkotutkintoina tiedekunnissa voi suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin ja kauppatieteiden tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinnosta annetun asetuksen mukaisen filosofian tohtorin tutkinnon. Kauppatieteellisen alan tutkinnoista annettu asetus (139/95) on kumottu 1.8.2005 voimaan astuvalla asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Kumotun asetuksen mukaan voi jatkaa opintojaan aina 31.7.2008 saakka. Opiskeluun ja opintosuorituksiin liittyvät määräykset, kuten tutkintosääntö ja opintojohtosääntö löytyvät Vaasan yliopiston www-osoitteesta: http://lipas.uwasa.fi/hallinto/#saadoksia, tutkintojen suorittamisesta ja rakenteesta annetaan määräyksiä kauppatieteellisen alan tutkinnoista annetussa asetuksessa (139/95), kauppatieteellisen alan tutkintomääräyksissä, jotka löytyvät tämän oppaan liitteistä sekä www –osoitteesta: http://lipas.uwasa.fi/ktt/tutkinnonuudistus.htm. Uusi tutkintojärjestelmä Uusi tutkintojärjestelmä eroaa rakenteellisesti vanhasta siten, että kandidaatin tutkinto on uudessa tutkintorakenteessa kaikille pakollinen. Tutkintorakenne on selkeästi kaksiportainen eli ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen voi halutessaan jatkaa maisterin tutkintoon. Opinto-oikeus saadaan maisterin tutkintoon. Toinen muutos on se, että opintoviikoista siirrytään ECTS pohjaiseen opintopistemitoitukseen. Opintopisteen laskuperusta on erilainen kuin opintoviikon, joten ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Opintojen mitoitus opintopisteillä perustuu opiskelijan lukuvuodessa tekemän työn arvioituun tuntimäärään. Lukuvuoden työmäärä tunteina on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa lukuvuodessa 60 opintopistettä, jolloin kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa ja maisterin tutkinnon kahdessa lukuvuodessa. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon laajuudet muuttuvat siten, että uuden maisterin tutkinnon laajuus on hieman suurempi kuin nykyisen kandidaatin jälkeisten maisteriopintojen laajuus. Uuden rakenteen mukaiset kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat itsenäisiä tutkintoja, joihin ei voi käyttää samoja opintoja. Opiskeluun ja opintosuorituksiin liittyvät määräykset, kuten tutkintosääntö ja opintojohtosääntö löytyvät Vaasan yliopiston www-osoitteesta: http://lipas.uwasa.fi/hallinto/#saadoksia, Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä kauppatieteellisen alan tutkintomääräykset löytyvät tämän oppaan liitteistä sekä www–osoitteesta: http://lipas.uwasa.fi/ktt/tutkinnonuudistus.htm. Uudet tutkinnot rakentuvat seuraavasti:
1. vuoden opinnot
2. vuoden opinnot
3. vuoden opinnot
1. ja 2. vuoden opinnot Pääaineen syventävät opinnot, vähintään 30 op
Vapaasti valittavat opinnot Uuden tutkintorakenteen mukaiset kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin tutkintojen vaatimukset löytyvät Kauppatieteellisen tiedekunnan uuden kandidaatin ja maisterin tutkintojen opinto-oppaasta, joka löytyy tiedekunnan www-sivuilta.
Uusi asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) astuu voimaan 1.8.2005, jonka mukaan siirrytään uuteen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan uudet syksyllä 2005 opinto-oikeuden tutkintoon saaneet opiskelijat saavat oikeuden suorittaa maisterin tutkinnon, johon he etenevät kandidaatin tutkinnon kautta. Aiemmin opintonsa aloittaneilla on oikeus siirtyä suorittamaan tutkintoaan uuden asetuksen mukaan tai he voivat jatkaa nykyisen asetuksen mukaisia opintoja 31.7.2008 saakka. Siirtyminen nykyisestä rakenteesta uuteen perustuu opiskelijan opintojen vaiheeseen tutkinnossa. On suositeltavaa että, opiskelija jatkaa nykyisen tutkintoasetuksen mukaan, jos hän todennäköisesti ehtii valmistua ennen siirtymäajan loppua eli 31.7.2008. Kumotun asetuksen mukaan maisterin tutkintoa suorittavalta ei vaadita kandidaatin tutkintoa. Huomattavaa siirryttäessä vanhasta tutkintorakenteesta uuteen: – opiskelija voi siirtyä opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti 1.8.2005 lähtien, kuitenkin viimeistään 31.7.2008, – opiskelijaa koskevat yliopiston ja tiedekunnan tutkintojen rakennetta ja opintoja koskevat päätökset ja määräykset, jotka ovat voimassa 1.8.2005 lähtien, – opiskelijan nykyiseen tutkintoon suoritetut ja hyväksiluetut opinnot lasketaan täysimääräisesti uuteen tutkintoon, – vanhat opintosuoritukset muunnetaan opintopisteiksi kertoimella 1,8, – uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvälle kandidaatin tutkinto on pakollinen, – on suositeltavaa, että opintokokonaisuudet kuten esimerkiksi perusopinnot suoritetaan valmiiksi ennen siirtymistä, – siirtyminen uuteen tutkintorakenteeseen tehdään kirjallisesti ilmoittamalla sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnan ja hyväksynnän kautta, – siirryttyään uuteen rakenteeseen, opiskelija ei voi enää palata suorittamaan opintojaan vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti. Uuteen tutkintorakenteeseen siirtymisestä annetaan tarkempia ohjeita tiedekunnan opintohallinnossa sekä tiedekunnan www-sivuilla.
Käytännössä siirtymäkauden aikana laitokset joutuvat käyttämään rinnan opintoviikko- ja opintopistemitoitusta, koska samaan opetukseen voi osallistua sekä vanhan että uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevia. Opiskelija suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja joko vanhan tai uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Siirtymävaiheen aikana opintosuoritukset voivat näkyä rekisterissä joko opintoviikkoina tai opintopisteinä. Vanhaa tutkintoa suorittavilla voi olla rekisterissään opintosuorituksia opintopisteinä siirtymäkauden aikana. Opintosuoritukset muutetaan sen tutkintorakenteen mukaiseksi (uusi tai vanha), jonka mukaan opiskelija valmistuu. Näin ollen vanhan tutkintorakenteen mukaan valmistuvat saavat tutkintotodistuksensa opintoviikkomitoituksella. Mikäli opiskelija siirtyy suorittamaan uutta tutkintoa, muunnetaan aiemmat opintoviikkosuoritukset opintopisteiksi kertoimella 1,8. Kerroin 1,8 on Opetusministeriön suositus, mutta se voi vaihdella tiedekunnittain. Kertoimen avulla ei voida arvioida tutkintojen vaatimuksia, vaan tutkintoon kuuluvat opinnot päätetään opetussuunnitelmissa sisällöllisesti. Huomattavaa on, että siirtymäkauden aikana kertoimella muunnetut opintopisteet eivät ole vertailukelpoisia uusien opintopisteiden kanssa. Uusi tutkintorakenne voi aiheuttaa muutoksia vanhaan opetussuunnitelmaan. Mikäli jokin vanhassa opetussuunnitelmassa ollut opintojakso on poistunut, antaa ao. ainelaitos tarkemmat ohjeet siitä, miten poistuneen opintokokonaisuuden tai opintojakson voi suorittaa (31.7.2008 saakka). Kauppatieteellisessä tiedekunnassa on tehty periaatepäätös, että tutkinnonuudistus toteutetaan portaittain. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden tutkintorakenteen mukaisten tutkintojen opetussuunnittelutyö on vielä kesken. Tavoitteena on, että kuluvan lukuvuoden aikana uusien tutkintojen opetussuunnitelmat saataisiin valmiiksi. Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa sekä vanhan että uuden tutkintorakenteen mukaisia tutkintoja siirtymäkauden aikana.
Tiedekunnan päätösvaltaa käyttävät tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekuntien tehtävistä määrätään Vaasan yliopiston hallintosäännössä. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm. kehittää ja ohjata tiedekunnan toimintaa, hyväksyä opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaattitöiden ja muiden opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset, päättää opiskelijavalinnan yksityiskohtaiset valintaperusteet ja tehdä ehdotukset tiedekunnan taloutta ja toimintaa koskeviksi suunnitelmiksi. Kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenistä 7 edustaa professoreita, 4 tiedekunnan muuta henkilökuntaa ja 4 opiskelijoita. Tiedekunnan dekaani toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaanina toimii professori Martti Laaksonen. Tiedekuntaneuvoston kokouksissa esittelijöinä toimivat tiedekunnan hallintopäällikkö, amanuenssi ja opintosihteeri. Opiskelija saa asiansa tiedekuntaneuvoston käsittelyyn esittelijöiden kautta. Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet voivat myös välittää opiskelijoiden asioita kokouksissa. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano on nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla. Tiedekunnan ainelaitosten ja oppiaineiden henkilökunta sekä heidän yhteystietonsa löytyvät erikseen jaettavasta vastaanottolistasta tai laitosten www-sivuilta. Tiedekunnan hallintohenkilökunnasta opintoihin ja tutkintoihin liittyviin kysymyksiin vastaavat opintosihteeri, amanuenssi ja opintoneuvoja.
Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus järjestetään pää- sääntöisesti ainekohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta. Tutkintoon johtava koulutus voidaan tiedekunnan niin päättäessä järjestää myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joillekin kauppatieteellistä asiantuntemusta edellyttäville, monitieteisyyttä vaativille opetus- ja tutkimusalueille tai erikoisaloille. Kauppatieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon voi suorittaa seuraavissa pääaineissa, linjoissa ja koulutusohjelmissa: Pääaineet ja linjat: a) laskentatoimen ja rahoituksen yleinen linja• liiketaloustiede: markkinointi • kansantaloustiede • talousoikeus Koulutusohjelmat: • kansainvälisen yritystoiminnan koulutusohjelma Oppiaineiden, koulutusohjelmien ja linjojen kuvaukset on esitetty tarkemmin oppiaineiden opetussuunnitelmien yhteydessä.
Opiskelijan tulee hakea sen tiedekunnan ja valintaryhmän mukaiseen pääaineeseen, koulutusohjelmaan tai linjaan, jossa hänet on hyväksytty suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa. Hakuajat ovat seuraavat:
Tietyin edellytyksin dekaani voi siirtää kyseisiä valintoja vuodella eteenpäin. Tiedekuntaneuvosto päättää pääaineiden, koulutusohjelmien ja linjojen enimmäiskiintiöt. Mikäli hakijamäärä ylittää enimmäiskiintiön, suoritetaan valinta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaan. Kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat vaihtaa pääainetta, koulutusohjelmaa tai linjaa opiskelunsa aikana tiedekunnan määräämin perustein. Vaihtamisessa noudatetaan soveltuvin osin niitä perusteita, jotka opiskelijoiden valinnasta pääaineisiin, koulutusohjelmiin ja linjoihin on säädetty ja määrätty. Vaihdossa noudatetaan seuraavia periaatteita:
Vaihtoa koskeva hakemus on tehtävä tiedekunnan dekaanille, johon haetaan. Hakemuksesta on ilmettävä opiskelijan suorittamat opintojaksot sekä perustelut vaihdolle. Dekaani päättää asiasta kuultuaan haetun pääaineen laitosta. Vaihtoanomuksia käsitellään keväällä, ja vaihtoa koskeva anomus tulee jättää helmikuun loppuun mennessä opintosihteerille tai opintotoimiston kansliaan.
Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle:
Kauppatieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa. Opinnot muodostuvat kaikille opiskelijoille yhteisistä ja pakollisista kauppa- ja taloustieteiden yleisopinnoista, kieliopinnoista, pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineopinnoista seuraavasti:
Perus- ja aineopintotasoisia kokonaisuuksia vastaavat myös useamman eri oppiaineen muodostamat opintokokonaisuudet. Kauppa- ja taloustieteellisiin yleisopintoihin kuuluva opintojakso sisältyy pääaineen ja sivuaineen opinnoissa perusopintoihin. Koulutusohjelmassa tutkintoaan suorittavien osalta maisterin tutkintoon sisältyvien opin- tojen vähimmäislaajuudet ovat samat kuin aineyhdistelmäpohjaisessa tutkinnossa lukuun-ottamatta sivuaineita koskevia vaatimuksia. Sivuaineopintoina tutkintoon tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot, muilta osin koulutusohjelman sivuaineopinnoista määrätään koulutusohjelmakohtaisissa opetussuunnitelmissa. Tutkielman lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kielitaitoa osoittavaa kypsyysnäytettä. Perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan tällöin pro gradu -tutkielmatyön ohjaajan osoittamalla tavalla. Niiltä opiskelijoilta, joiden koulutusohjelma on vahvistettu ennen 28.5.1993 voimaan tullutta tutkintosääntöä, edellytetään kauppatieteiden maisterin tutkintoon seuraavat opinnot: yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, pääaineen syventävät opinnot sekä niihin sisältyvä tutkielma (pääaineen laajuus vähintään 60 ov). Sivuaineopintoina tutkintoon tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot (15 ov), pääaineen edellyttämät menetelmäopinnot sekä muita koulutusohjelman määräämiä sivuaineopintoja ja muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 160 opintoviikkoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelija suorittaa kaikki vanhan koulutusohjelman mukaiset opinnot ja täydentää yhden sivuaineen 15 opintoviikon laajuiseksi. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien sekä eri vuosien opetussuunnitelmien soveltamisessa opintoneuvontaa antavat tiedekuntien opintosihteerit. Opiskelija voi valita maisterin tutkintonsa rakenteeksi toisen seuraavista vaihtoehdoista. Perus-, aine- ja syventävien opintojen opintoviikkomäärät saattavat vaihdella pääaineesta riippuen. Pääaineiden edellyttämät pakolliset sivuaineopinnot mainitaan oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa.
Kauppatieteellisen alan opiskelijat voivat edetä maisterin tutkintoon kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon kautta. Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle:
Kandidaatin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkintoon tulee sisältyä vähintään maisterin tutkinnon vaatimuksissa mainitut kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot (35 ov), kieli- ja viestintäopinnot (15 ov), pääaineen perus- ja aineopinnot (15 ov+20 ov) sekä pääaineessa kandidaatin tutkielma (5 ov), yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (15 ov + 20 ov) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2 x 15 ov) tai niitä vastaavat opintokokonaisuudet. Koulutusohjelmassa tutkintoa suorittavien osalta kandidaatin tutkintoon sisältyvien opintojen vähimmäislaajuudet ovat samat kuin aineyhdistelmäpohjaisessa tutkinnossa lukuunottamatta sivuaineita koskevia vaatimuksia. Sivuaineiden osalta vaatimukset määrätään koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa. Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijoilta, joiden koulutusohjelma on vahvistettu ennen 28.5.1993 voimaan tullutta tutkintosääntöä ja jotka haluavat suorittaa uuden asetuksen mukaisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon vaaditaan vähintään yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, pääaineen aineopinnot (35 ov) ja kandidaatin tutkielma sekä koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa määriteltyjä sivuaineopintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintoviikkoa. Tutkintoon vaadittavasta kandidaatin tutkielmasta määrätään ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa.
Kauppa- ja taloustieteellisten yleisopintojen laajuus on noin 35 opintoviikkoa ja niiden tavoitteena on antaa kauppatieteellisen alan perustutkinnon suorittaneelle tietoa taloustieteiden perusteista sekä menetelmätieteistä (talousmatematiikka, tilastotiede, tietotekniikka). Yleisopintoihin liittyvät opintojaksot on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen opintovuoden aikana ja ne ovat pohjana opiskelijan valitessa tutkintonsa pääainetta. Yleisopintoihin kuuluva opintojakso sisältyy pääaineen ja sivuaineen opinnoissa perusopintoihin. Yleisopinnot Kauppatieteellisen tiedekunnan pääaineopiskelijat Yleisopinnot on suunniteltu suoritettavaksi I opintovuoden aikana.
Yhteensä: noin 35 ov *) Poistunut opetussuunnitelmasta. Ao. ainelaitos ilmoittaa vaihtoehtoisen suoritustavan. Vanhan tutkinnon rakenteeseen ei ole tullut muutoksia. Vanhaan opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset ovat lähinnä opintojaksojen tuntimäärään, kirjallisuuteen tai suoritustapaan tehtyjä muutoksia. Tarkempaa tietoa opintojen suorittamisesta saa ao. ainelaitoksen opetussuunnitelmasta, ainelaitokselta tai tiedekunnan opintoneuvonnasta. Yleisopintojen opintojaksokuvaukset löytyvät aina kunkin oppiaineen yhteydestä. Opintojaksojen Talousmatematiikan perusteiden, Tilastotieteen perusteiden sekä Tietojenkäsittely-kurssin opintojaksojen kuvaukset löytyvät Teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta. **) Kirjanpidon perusteiden harjoitustyö on pakollinen laskentatoimen pääaineen opiskelijoille sekä aineopintotasoisia (35 ov) sivuaineopintoja suorittaville. Kieliopinnot (vanha tutkinto) Kieli- ja viestintäopintoina tulee suorittaa vähintään opetussuunnitelmiin sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä kahden vieraan kielen opinnot. Moni tutkimus- ja työelämän ala edellyttää kuitenkin vähimmäismäärää laajempaa ja monipuolisempaa kieli- ja viestintätaitoa. Tutkintoon sisältyvien pakollisten kieliopintojen laajuus on 15 opintoviikkoa ja ne muodostuvat seuraavasti:
Täydentävissä kieliopinnoissa opiskelijan tulee laajentaa joko ruotsin tai yhden vieraan kielen opinnot vähintään 5 opintoviikon laajuisiksi. Vapaasti valittaviin kieliopintoihin hyväksytään myös kielten alkeiskursseja. Opiskelija voi sisällyttää kieliopintoja myös tutkintonsa sivuaineeksi. Sivuaineen tulee muodostua yhden kielen opinnoista. Kielipalvelun ja humanistisen tiedekunnan opinto-oppaista löytyvät eri oppiaineiden sivuainekokonaisuudet. Kielten opiskelussa tavoitteena on opiskelijoiden kielitaidon monipuolistaminen. Hyvät tiedot lukion lyhyen tai pitkän oppimäärän mukaisista opinnoista ovat riittävä perusta kaikkien vieraiden kielten opintojen seuraamiselle. Opetettavista kielistä järjestetään tasotesti lukuvuoden alussa. Pakollisten kieliopintojen lisäksi opiskelija voi kaikissa yliopistossa opetettavissa kielissä suorittaa tutkintoonsa sisältyviä sivuaineopintoja tai vapaavalintaisia opintoja. Kielipalvelut järjestävät kieliopinnot syksystä 2005 lähtien uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Vanhan tutkinnon kieliopintovaatimusten ja uusien kieliopintojen vastaavuustaulukko tulee näkyviin Kielipalvelujen www –osoitteeseen: http://lipas.uwasa.fi/~kieliplv/ Kielten opiskelusta tarkemmin Kielipalvelut -oppaassa.
Kandidaatin tutkielma Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineen aineopintoihin sisältyy 5 opintoviikon laajuinen kandidaatin tutkielma. Kandidaatin tutkielman tekeminen aloitetaan pääsääntöisesti kolmannen vuoden keväällä pro gradu -tutkielmatyöskentelyn yhteydessä tai erillisissä kandidaatin tutkielmaryhmissä ainelaitosten ilmoittamalla tavalla. Tutkielma arvostellaan viisiportaisella asteikolla (välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä ja erinomainen) ja sen tarkistaa kandidaattitutkielmasta vastaava opettaja. Pro gradu -tutkielma Maisterin tutkinnon syventävissä opinnoissa opiskelija laatii pääaineessa pro gradu -tutkielman, jonka laajuus yhdessä mahdollisesti suoritetun kandidaatin tutkielman kanssa on 20 opintoviikkoa. Pro gradu -tutkielma arvostellaan viisiportaisella asteikolla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä ja erinomainen. Tutkielman tarkastajat antavat lausunnon tutkielmasta tiedekuntaneuvostolle, joka hyväksyy tutkielmat. Opiskelija voi halutessaan ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tiedustella ehdotettavaa arvosanaa amanuenssilta tai tutkielman tarkastajalta. Arvosteluperusteet lähetetään opiskelijalle tiedoksi kokouksen jälkeen. Kypsyysnäyte Laadittuaan tutkielman opiskelijan on kirjoitettava äidinkielellään kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyyskokeen kandidaatin tutkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kielitaitoa osoittavaa kypsyysnäytettä maisterin tutkinnossa. Perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan tällöin pro gradu -tutkielmatyön ohjaajan osoittamalla tavalla. Kypsyysnäytettä varten tutkielman ohjaaja antaa tavallisesti kaksi tutkielman aihepiiriin liittyvää otsikkoa, joista opiskelija valitsee toisen. Aiheesta kirjoitetaan noin neljän sivun mittainen essee. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen kun tutkielma lopullisessa muodossa on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeseen voi osallistua minä tahansa tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan tenttikuorella. Kypsyysnäytteen arvostelee tutkielman ohjaaja ja äidinkielen opettaja. Kypsyysnäytteen tarkastamiselle on varattava sama 30 päivän tarkastamisaika kuin muissakin tenteissä. Erillisiä kirjoitusohjeita tutkielman tekijöille saa tiedekunnan amanuensseilta, Pro gradu -kirjakaupasta sekä tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta http://lipas.uwasa.fi/ktt/index.html. Lisäksi laitosten sivuilta löytyy linkkejä kirjoitusohjeisiin.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymäkauden aikana toisessa tiedekunnassa suoritettavat sivuaineet voivat olla uuden tutkintorakenteen mukaisia. Uuden rakenteen mukainen 25 opintopisteen laajuinen sivuaine vastaa pääsääntöisesti vanhassa tutkinnossa 15 opintoviikon laajuista kokonaisuutta. Sivuaineen opintovaatimukset tulee tarkistaa ao. oppiaineen opetussuunnitelmasta. Täydennysopiskelijat Kotimaassa tai ulkomailla suoritettua kauppatieteellisen alan alempaa tutkintoa täydentäville laaditaan opintojen alkaessa henkilökohtainen opetussuunnitelma. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa huomioidaan aikaisempaan tutkintoon sisältyvät opinnot. Täydennysopintojen vähimmäisvaatimuksena on se, että aineopintotasoisia (35 opintoviikkoa) pääaineopintoja alemmassa tutkinnossa suorittaneelta edellytetään suoritettavaksi pääaineen syventävät opinnot mukaanlukien tutkielma ja kypsyyskoe sekä kieliopintojen täydentämistä vastaamaan opetussuunnitelmien vaatimuksia. Kauppatieteellisen alan alemman tutkinnon täydennysopintojen laajuus on vähintään 40 opintoviikkoa. Ulkomailla alemman tutkinnon suorittaneilta edellytetään edellä mainittujen lisäksi Suomen lainsäädäntöön perehdyttäviä opintoja sekä viestinnän perusopintoja. Opintosuunnitelman laadinnasta opintoneuvontaa antavat ainelaitokset sekä opintosihteerit. Työharjoittelu Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enintään 6 ov työharjoittelua. Työharjoittelusta on laitoskohtaisesti sovittava erikseen. Laitoksen määräämä opettaja hyväksyy harjoittelupaikan ja etukäteen laaditun harjoittelusuunnitelman. Harjoittelun päätyttyä opiskelijan on tehtävä harjoittelusta raportti, joka jätetään harjoittelusta vastaavan opettajan hyväksyttäväksi. Hän arvioi raportin perusteella tutkintoon hyväksiluettavan opintoviikkomäärän. Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelu Vaasan yliopiston opiskelijoiden haettavana on vuosittain 60 harjoittelupaikkaa. Ne on jaettu koulutusaloittain, joten opiskelija voi hakea vain oman tiedekuntansa harjoittelupaikkoja. Lisäksi on kaikille avoimia harjoittelupaikkoja, joita voi hakea pääaineesta ja tiedekunnasta riippumatta. Harjoittelupaikkoja on ministeriöissä, keskusvirastoissa, lääninhallituksissa, suurlähetystöissä sekä yksityisellä sektorilla. Muutama paikka täytetään myös yliopiston sisällä. Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelupaikkoja voivat hakea opiskelijat, joiden opinnot ovat keski- tai loppuvaiheessa. Opintoviikkoja on hakuhetkellä oltava n. 100. Opiskelija ei voi valmistua harjoittelun aikana. Harjoitteluaika on keskimäärin 3 kuukautta. Seuraavan harjoittelun hakuaika on vuoden vaihteessa. Hausta ilmoitetaan Vaasan ylioppilaslehdessä sekä rekrytointipalveluiden ilmoitustauluilla ja Internet-sivuilla. Paikkoja haetaan hakulomakkeella, joita saa rekrytointipalveluista, kansliasta, opintoneuvojilta ja käytäväpöydiltä. Lisätietoja harjoittelusta antavat rekrytointipalvelut sekä opintoneuvojat ja opintosihteerit. Oppiaineiden opetussuunnitelmat Oppiaineiden opetussuunnitelmissa esitetään maisterin tutkinnon rakenne ja opintojen suorittaminen pääaineittain. Kandidaatin tutkintoa suorittavilta vaaditaan aineopintoihin kandidaatin tutkielma, jota maisterin tutkintoon suoraan etenevän ei tarvitse suorittaa vanhassa tutkintorakenteessa. Perus- ja aineopinnot ajoittuvat opintojen alku- ja keskivaiheelle ja syventävät opinnot opintojen loppupuolelle. Opintojen ajallinen järjestys määräytyy aineiden sisäisestä rakenteesta. Perusopintojen kautta edetään aineopintoihin, joissa perehdytään alan keskeiseen käsitteistöön, teoreettiseen ja metodologiseen sisältöön sekä tärkeimpiin tutkimustuloksiin. Syventävät opinnot vaativat jo itsenäistä, tutkimusluonteista työskentelyä ja olennainen osa opintoja on oman pro gradu -tutkielman laatiminen. Vanhan tutkintorakenteen eri vuosien opetussuunnitelmien soveltamisessa noudatetaan seuraavia pääperiaatteita:
Opintojaksojen ajoitus ja salitiedot selviävät Wompat –ohjelmasta. Katso www-osoite: https://wompat.uwasa.fi/.
Vapaavalintaiset opinnot Akateemiset opiskelutaidot Koodi ja laajuus: ERI.115, 2 ov Tiedekirjaston ja tiedonhaun koulutus: Tiedonhaku ja informaatiolukutaito I Koodi ja laajuus: OPIS0002, 1 op / 0,5 ov
Koodi ja laajuus: OPIS0004, 1 op / 0,5 ov Ajoitus: Opetus toteutetaan integroituna osana kandidaattiseminaaria.Edeltävät opinnot: Pääaineen perus- ja aineopinnot, Tiedonhaku ja informaatiolukutaito I. Sisältö: Systemaattinen tiedonhankinta ja taitojen hyödyntäminen oman työn laadinnassa: hakutavat, suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat (kertaus Tiedonhaku I:n sisällöstä), oman tieteenalan tiedonlähteiden tuntemuksen syventäminen ja ajantasaistaminen, omaan tutkimusaiheeseen liittyvän tiedontarpeen täsmentäminen ja käsitteellinen jäsentäminen, oman tutkimusaiheen kattava aineistonhankinta, tiedonhankintaprosessin ja -tulosten analysointi, tutustuminen oman tieteenalan viittauskäytäntöihin, standardeihin ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin sekä tietämyksen syventäminen aineistojen luotettavuuden arvioinnista ja tiedon eettisestä käytöstä. Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustapa: Luento, työpaja ja työpajassa tehtävät tiedonhakutehtävät tai verkkokurssi. Työpajaopetuksessa/verkkokurssin ohjausluennoilla läsnäolovelvollisuus. Arviointi: Hyväksytty/hylätty, sanallinen palaute. Vastuuopettaja: Tiedekirjaston informaatikot (usered@tritonia.fi). |
© Vaasan yliopisto | kirjaamo@uwasa.fi | 29.6.2005
