| Opiskelijoille | Henkilökunnalle | Vieraille |
 |
Kauppatieteellisen alan tutkintomääräykset Uutta, soveltuvin osin vanhaa tutkintoa suorittaville Tutkintojen suorittamisessa ja opiskelussa noudatetaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät yliopistolakiin (645/97), lakiin yliopistolain muuttamisesta (715/2004), yliopistoasetukseen (115/98), Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/04), Vaasan yliopiston tutkintosääntöön sekä näiden nojalla annettuja määräyksiä. Nämä määräykset koskevat opiskelijoita, jotka suorittavat 1.8.2005 voimaan astuvan asetuksen (794/2004) mukaista tutkintoa. Tiedekunnissa suoritettavat tutkinnot Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaan 1) kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, 2) kauppatieteiden maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto sekä tieteellisinä jatkotutkintoina voidaan suorittaa 3) kauppatieteiden lisensiaatin ja 4) kauppatieteiden tohtorin tutkinto. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet ovat oikeutettuja käyttämään ekonomin arvoa. Tiedekunnissa voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto. Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa täydennyskoulutukseen kuuluvia opintoja ja erillisiä opintoja siten kuin niistä erikseen määrätään. Yliopisto järjestää myös avoimen yliopiston opetusta, jonka opetussuunnitelmista päättävät tiedekuntaneuvostot. Avoimen yliopiston opetus on tasoltaan ja vaatimuksiltaan tämän määräyksen mukaista perustutkinto-opetusta. Koulutuksen järjestäminen Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaisesti perustutkinnot järjestetään kaksiportaisesti. Opiskelija suorittaa ensin kandidaatin tutkinnon, jonka jälkeen hän jatkaa maisterin tutkintoon. Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus järjestetään pääsääntöisesti oppiainekohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta. Tutkintoon johtava koululus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, joka suuntautuu jollekin kauppatieteellistä asiantuntemusta edellyttävälle, monitieteisyyttä vaativalle opetus- ja tutkimusalueelle tai erikoisalueelle. Maisterin tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös Opetusministeriön erikseen antaman asetuksen mukaisina koulutusohjelmina (ns. maisteriohjelmina), jotka ovat erillisen opetussuunnitelman mukaisia, temaattisia tai ammatillisia kokonaisuuksia, joiden kautta on saavutettavissa sellaista lisäarvoa, jota yhden oppiaineen tai monitieteisen opintokokonaisuuden maisteriopinnot eivät tarjoa. Kauppatieteellisen alan kandidaatin, maisterin ja jatkotutkinnot voidaan suorittaa seuraavissa pääaineissa: Kauppatieteellinen tiedekunta:
Kauppatieteellisessä tiedekunnassa kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus on mahdollista suorittaa myös kansainvälisen yritystoiminnan koulutusohjelmassa, jonka pääaineina ovat johtaminen ja organisaatiot tai markkinointi. Laskentatoimen ja rahoituksen pääaineessa kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus järjestetään neljässä linjassa, jotka ovat 1) laskentatoimen ja rahoituksen yleinen linja, 2) tilintarkastuksen linja, 3) rahoituksen linja ja 4) yritysjohdon laskentatoimen linja. Erikoistumislinjojen mukaiset opinnot määrätään opetussuunnitelmassa. Mikäli opiskelija jatkaa kandidaatin tutkinnon jälkeen samassa pääaineessa maisterin tutkintoon, hän voi jatkaa samalla pääaineen linjalla. Teknillinen tiedekunta:
Teknillisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon pääaineena voivat olla myös talousmatematiikka ja tilastotiede. Teknillisen tiedekunnan tietotekniikan pääaineeseen hyväksytyillä on mahdollisuus suorittaa kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmassa. Koulutusohjelma järjestetään tietotekniikan ja viestintätieteiden laitosten yhteistyönä. Tiedekuntien opetussuunnitelmat Tiedekunnat arvioivat ja kehittävät tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta kiinnittäen huomiota erityisesti tutkintojen ja opetuksen laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vertailtavuuteen ja koulutuksen tuloksellisuuteen. Tiedekunnan ainelaitokset vastaavat opetussuunnitelmien asianmukaisesta laadinnasta. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa toukokuun loppuun mennessä lukuvuosittaiset opetussuunnitelmat oppiainekohtaisesti. Opetussuunnitelmissa määrätään koulutuksen tavoitteet ja tutkintojen rakenteet. Opetussuunnitelmissa määrätään myös opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tavoitteet, sisältö ja laajuus, opetuksen muodot sekä suoritustapa. Opetusohjelmista tulee ilmetä myös koulutusohjelmasta, opintokokonaisuudesta ja yksittäisestä opintojaksosta vastaava laitos ja vastuuhenkilö. Tutkintoon johtava koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa kandidaatin tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa ja maisterin tutkinnon kahdessa lukuvuodessa. Tiedekunta määrää tarkemmin oppimisen arvioinnin kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Opetusohjelma laaditaan opetussuunnitelmien pohjalta. Opetussuunnitelman sisällöllisestä poikkeamisesta päättää pääaineen laitos. Tutkintojen rakenteellisista poikkeamisista päättää dekaani. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintopisteet ilmaistaan kokonaislukuina. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opiskelija laatii ensimmäisen lukuvuoden aikana opintojen suunnittelua ja tutkinnon suorittamista varten henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka laatimisesta ja hyväksymisestä tiedekunta antaa erilliset ohjeet. Opiskelijoiden valinta Yliopiston hallitus päättää tiedekuntaneuvoston esityksestä tiedekuntaan vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä. Yksityiskohtaisista valintaperusteista päättää tiedekuntaneuvosto. Tiedekunnat ja laitokset vastaavat valintojen sisällöllisestä kehittämisestä ja arvioinnista. Dekaani hyväksyy uudet opiskelijat. Opiskelijavalinnan oikaisumenettelystä määrätään Vaasan yliopiston tutkintosäännössä. Tutkinto-opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa. Perustutkinto-opiskelijoille opinto-oikeus myönnetään ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin tutkinto). Opiskelijaksi hyväksytyn tulee suorittaa alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ennen maisterin tutkinnon suorittamista. Jatko-opiskelijat hyväksytään kauppatieteiden tohtorin tutkintoon, johon voidaan edetä lisensiaatin tutkinnon kautta. Opiskelijat valitaan suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa kauppatieteelliseen tiedekuntaan tai teknilliseen tiedekuntaan. Kauppatieteellisessä tiedekunnassa opiskelija tekee pääaine-/koulutusohjelma-/linjaesityksensä seuraavasti:
Pääaineisiin valinnan ensisijaisena kriteerinä käytetään opiskelijan omaa esitystä. Mikäli johonkin pääaineeseen/koulutusohjelmaan/linjaan ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, suoritetaan valinta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaan. Dekaani vahvistaa valinnan. Teknilliseen tiedekuntaan valittavat tietotekniikan ja tuotantotalouden pääaineopiskelijat valitaan suoraan pääaineisiin. Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmaan opiskelijat valitaan ensimmäisen opintovuoden syyslukukauden alussa. Kauppatieteellisen ja teknillisen tiedekunnan opiskelijat voivat vaihtaa tiedekunnan sisällä pääainetta, koulutusohjelmaa tai linjaa opiskelunsa aikana tiedekuntien määräämin perustein. Tiedekuntien ja yliopistojen välisissä vaihdoissa vaaditaan kandidaatin tutkinto. Tiedekunta määrää kelpoisuuden maisteri–opintoihin sekä mahdollisesti vaadittavista täydennysopinnoista. Täydennysopintoina voidaan vaatia enintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot. Mikäli täydentävien opintojen laajuus koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi ylittää 60 opintopistettä, hakija joutuu suorittamaan ensin kandidaatin tutkinnon. Siirtyminen uuden asetuksen mukaisiin tutkintoihin Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) astuu voimaan 1.8.2005, jolloin siirrytään uuteen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan aloittavat opiskelijat saavat oikeuden suorittaa maisterin tutkinnon, johon he etenevät kandidaatin tutkinnon kautta. Ennen 1.8. 2005 opinto-oikeuden saaneilla on oikeus siirtyä suorittamaan tutkintoaan uuden asetuksen mukaan tai he voivat jatkaa kumotun asetuksen mukaisia opintoja 31.7.2008 saakka. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan asetuksen 794/2004 mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista tutkintoa 31.7.2008 mennessä. Tiedekuntaneuvosto määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä ja periaatteista erillisissä siirtymäsäännöksissä. Opiskelijalle luetaan hyväksi asetuksella 794/2004 kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyvät opintosuoritukset tiedekunnan määräämällä tavalla. Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opiskeluaan kumottujen kauppatieteellisistä tutkinnoista annettujen asetusten (402/77) ja (139/95) mukaan, noudatetaan siirtymäkautena soveltuvin osin kumottujen asetusten sekä näiden määräysten voimaantullessa kumottavia aikaisempia Vaasan yliopiston kauppatieteellisen alan määräyksiä (1.8.2002) ja näitä määräyksiä (1.8.2005). Tutkintoihin johtavat opinnot Valtioneuvosten asetuksella yliopistojen tutkinnoista on säädetty alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet, opintojen laajuus ja rakenne. Kandidaatin tutkinnon oppiaineiden opinnot muodostuvat perus- ja aineopinnoista. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte, kandidaatin tutkielma. Maisterin tutkinnon oppiaineiden opinnot voivat koostua perus- ja aineopinnoista ja syventävistä opinnoista, siten kun opetussuunnitelmissa määrätään. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy 30 opintopisteen laajuinen opinnäyte, pro gradu -tutkielma. Tutkintoon johtaviin opintoihin voi sisältyä myös monitieteisiä opintokokonaisuuksia, kieli-, viestintä- ja metodiopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja ja harjoittelua siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaminen Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon vähimmäislaajuus on 180 opintopistettä. Tutkintoon tulee sisältyä vähintään orientoivat opinnot, yhteiset opinnot, pääaineen perus- ja aineopinnot (25 op + 25 op) sekä pääaineessa kandidaatin tutkielma (laajuus 10 op), yhden sivuaineen perusopinnot tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opinnot, menetelmäopinnot sekä kieli ja viestintäopinnot. Kieli ja viestintäopintoina tulee suorittaa vähintään opetussuunnitelmiin sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä yhden vieraan kielen opinnot. Kuhunkin kieliopintojaksoon kuuluu sekä suullinen että kirjallinen osio. Tiedekunta määrää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta silloin, kun opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Tiedekunta määrää tällöin myös kypsyysnäytteen kielestä. Tiedekunta määrää kieli- ja viestintäopintojen korvaavuusperusteet. Tutkintoon voi lisäksi kuulua vapaasti valittavia opintoja. Pääaineen opintoihin sisältyy 10 opintopisteen laajuinen kandidaatin tutkielma sekä kirjallinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Siirtyminen kandidaatin tutkinnosta maisteriopintoihin Tiedekunnan opetussuunnitelmissa voidaan määrätä, missä vaiheessa opiskelijalla tulee olla kandidaatin tutkinto suoritettuna, jotta hän voi jatkaa opintojaan maisterivaiheessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen Kauppatieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintopistettä. Tutkintoon voidaan vaatia yhteisiä opintoja, vaaditaan pääaineen syventävät opinnot (vähintään 30 op), pääaineen pro gradu -tutkielma (30 op), sivuaineen opinnot siten, kun pääaineen opetussuunnitelmassa määrätään, menetelmäopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Muut tutkintoon kuuluvat opinnot voivat muodostua myös opintokokonaisuuksista tai vapaasti valittavista opintojaksoista. Pro gradu -tutkielmasta antaa lausunnon kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa, joista ainakin toisen on oltava professori, dosentti tai tohtorin tutkinnon suorittanut opettaja. Toinen tarkastajista on yleensä työn ohjaaja. Pro gradu -tutkielman osalta noudatetaan tiedekunnan voimassa olevia erillisiä ohjeita sekä laitosten opetussuunnitelmia. Opiskelijan on kirjoitettava pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kieli ja viestintäopintoina tulee suorittaa vähintään opetussuunnitelmiin sisältyvät täydentävät kieliopinnot joko toisesta kotimaisesta tai vieraasta kielestä, II vieraan kielen opinnot sekä tieteellinen kirjoittaminen suomen tai englannin kielellä. Tiedekunta määrää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta silloin, kun opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Tiedekunta määrää tällöin myös kypsyysnäytteen kielestä. Harjoittelu Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi sisältyä ”asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua” (9 §) ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua ”asiantuntijuutta syventävää harjoittelua” (15 §). Harjoittelu on osa opetussuunnitelman mukaista opiskelua, jonka tulee edistää opiskelijan etenemistä opinnoissa ja asiantuntemuksen karttumista. Harjoittelua voidaan sisällyttää sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon 5 opintopistettä. Tieteellinen jatkokoulutus Jatko-opinto-oikeus Tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ulkomainen tutkinto, joka asianomaisessa maassa antaa vastaavan kelpoisuuden tai jolla tiedekunta toteaa olevan jatko-opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyt saavat opiskeluoikeuden kauppatieteiden tohtorin tutkintoon. Jatkokoulutukseen hyväksytty voi suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekunnan määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Filosofian tohtorin tutkintoon otettu opiskelija ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. Jatko-opiskelijat valitaan kaksi kertaa lukuvuodessa, syyskuun ja tammikuun loppuun mennessä. Jatko-opinto-oikeuden myöntää dekaani. Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää, että pääaineen laitos puoltaa jatko-opinto-oikeuden myöntämistä, hyväksyy opinto- ja tutkimussuunnitelman sekä vahvistaa samalla jatko-opintojen pääasiallisen ohjaajan. Oppiaineen syventävien opintojen täydentämisestä tai korvaamisesta muilla opinnoilla tai rinnastamisesta muihin opintoihin päättää pääaineen professori. Jatkotutkintojen suorittaminen Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot ja laatinut lisensiaatintutkimuksen. Opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat määräykset tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista. Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos lisensiaatin työn tekijän osuus on niissä selvästi osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän tulee pyydettäessä antaa kirjallinen selvitys itsenäisestä osuudestaan yhteisjulkaisuista jätettäessä käsikirjoitus tarkastettavaksi. Lisensiaatintutkimukseksi aiottu työ jätetään kauppatieteelliseen tiedekuntaan kolmena ja teknilliseen tiedekuntaan viitenä täydellisenä kappaleena. Lisensiaatintutkimuksen tekijän ainelaitos tekee tiedekunnalle perustellun ehdotuksen tarkastajiksi. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle ainelaitosta kuultuaan vähintään kaksi tarkastajaa, joista vähintäänkin toisen tarkastajan tulee olla yliopiston ulkopuolelta. Tarkastajalla tulee olla tohtorin tutkinto tai vastaava tieteellinen pätevyys sekä erityisasiantuntemusta lisensiaatintutkimuksen alalta. Lisensiaattitutkimuksen tarkastusprosessista ja arvosteluasteikosta määrätään erikseen tiedekuntien jatko-opetussuunnitelmissa. Tarkastajien tulee antaa tiedekunnalle lisensiaatintutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto 30 päivän kuluessa julkisesta tarkastuksesta. Lopullisen päätöksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvostelusta tekee tiedekuntaneuvosto tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä yliopiston tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksensa arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa ja tutkimusalaansa sekä osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä tieteellistä ajattelua, sekä saavuttaa kyvyn tuottaa itsenäistä uutta tieteellistä tietoa. Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat määräykset tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös vähintään kolme yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvaa tieteellistä julkaisua tai julkaistavaksi hyväksyttyä käsikirjoitusta ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän tulee antaa kirjallinen selvitys itsenäisestä osuudestaan yhteisjulkaisuissa jätettäessä väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus esitarkastukseen. Väitöskirjaksi tarkoitettua teosta jätetään kolme täydellistä kappaletta tiedekunnalle. Tutkimuksen pääasiallinen ainelaitos tekee tiedekunnalle perustellun ehdotuksen esitarkastajiksi. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimuksen ainelaitosta kuultuaan tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajien tulee olla yliopiston ulkopuolelta ja heillä tulee olla tohtorin tutkinto sekä erityisasiantuntemusta väitöskirjan alalta. Väitöskirjan pääasiallinen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana. Esitarkastajien lausunto julkaisuluvan myöntämisestä ei voi olla ehdollinen. Artikkeliväitöskirjan esitarkastuslausunnossa tulee arvioida, muodostavatko artikkelit ja niistä laadittu tiivistelmä/yhteenveto sellaisen kokonaisuuden, jota voidaan puoltaa väitöskirjana. Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavassa tieteellisessä julkaisussa. Mikäli esitarkastusmenettely raukeaa tai tiedekuntaneuvosto ei myönnä julkaisulupaa, väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta sen jälkeen, kun väitöskirjaan on tehty hylkäävässä lausunnossa tarkoitettuja korjausehdotuksia tai muita muutoksia ja työn ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Esitarkastajien lausunnot toimitetaan väitöskirjan tekijälle. Tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja jonkun yliopiston professorin kustokseksi väitöstilaisuuteen. Vastaväittäjällä on oltava dosentin pätevyys tai tohtorin tutkinto ja erityisasiantuntemusta väitöskirjan alueelta. Ennen julkista tarkastusta väittelijän on luovutettava tiedekunnalle 75 kappaletta väitöskirjaansa toimitettuna yliopiston kansliaan. Erillisistä julkaisuista koostuvan väitöskirjan osalta tiedekuntaneuvosto voi määrää erikseen, kuinka monta kappaletta täydellistä kaikki julkaisut sisältävää väitöskirjaa on tiedekunnalle annettava. Väitöskirjaa on pidettävä saatavana yliopiston kansliassa vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta. Julkisen tarkastuksen tapahduttua on tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän 30 päivän kuluessa annettava kirjallinen lausuntonsa väitöskirjatutkimuksesta. Lausunnon tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan sekä myös väitöskirjan puolustuksesta. Vastaväittäjää pyydetään esittämään myös ehdotus hyväksyttävästä väitöskirjasta annettavasta arvolauseesta. Väitöskirjojen arvostelua varten voidaan tiedekunnassa dekaanin toimesta perustaa arvosanalautakunta. Väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus antaa 30 päivän kuluessa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta. Päätöksen väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sekä myös arvosanasta, joka annetaan hyväksytystä väitöskirjasta, tekee tiedekuntaneuvosto. Hyväksyttyä väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Tiedekunta voi määrätä tarkemmin väitöskirjaprosessiin liittyvistä tiedekuntakohtaisista yksityiskohdista. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija voi lukea hyväksi tutkintoonsa muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää pääaineen laitos. Opintojen korvaamisen ratkaisee korvattavan opintojakson opettaja. Aikaisemmin suoritettujen opintojen perusteella myönnetyt hyvitykset, jotka on vahvistettu tiedekuntaneuvoston opintosuunnitelmissa, hyväksytään opintohallinnossa. Tiedekunta määrää kieli- ja viestintäopintojen sekä muista opinnoista annettavat korvaavuusperusteet. Toiseen samantasoiseen ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvien tai sisällytettävien opintojen perusteella voi tutkintoon hyväksilukea lähinnä kieli- ja viestintäopintoja. Opintojen arvostelu Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytty opintosuoritus voidaan lisäksi arvostella viisiportaisella asteikolla käyttäen arvolauseena asteikkoa 1-5 siten, että arvosana 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erittäin hyvä ja 5 = erinomainen. Kandidaatti- ja Pro gradu -tutkielma arvostellaan samalla asteikolla. Opintosuoritusten arvostelussa, kirjallisten kuulustelujen järjestämisessä ja opintosuoritusten oikaisumenettelyssä noudatetaan lisäksi yliopistoasetuksen, opintojohtosäännön ja opetussuunnitelman määräyksiä. Todistukset Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta todistuksen. Kandidaatin ja maisterin tutkintotodistuksessa mainitaan pääaine, sivuaineet ja muut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet sekä niiden laajuus ja arvostelu, opinnäytetyö ja sen arvosana, kielitaito sekä tutkinnon kokonaislaajuus. Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan lisensiaatintutkimuksen nimi sekä siitä annettu arvolause. Lisäksi mainitaan pääaineen opintojen arvosana ja mahdollisten muiden opintojen arvosana. Tohtorin tutkintotodistuksessa mainitaan väitöskirjan nimi ja siitä annettu arvolause sekä tieteenala. Jos tohtorin tutkinto suoritetaan ilman lisensiaattivaihetta mainitaan lisäksi pääaineen sekä mahdollisten sivuaineiden arvosana. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan englanninkielinen tutkintonimike asetuksen (794/2004) liitteen mukaisesti. Määräysten soveltaminen ja voimaantulo Tiedekuntaneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita näiden määräysten soveltamisesta. Määräykset tulevat voimaan 1.8.2005 ja sillä kumotaan aikaisemmat kauppatieteellisen alan tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset. Opiskelijoilla, jotka ovat 1.9.2002 tai aikaisemmin aloittaneet opintonsa aluetieteen pääaineessa, on oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun 31.7.2007 saakka pääaineen vahvistamisen hetkellä voimassa ollutta opetussuunnitelmaa soveltuvin osin noudattaen. Asevelvollisuuden suorittamisen, sairauden, äitiysloman vuoksi tai muusta erityisestä syystä tiedekunta voi pidentää tutkinnon suorittamisaikaa, kuitenkin enintään 31.7.2008 saakka. Vahvistettu kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.6.2005 ja teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8.6.2005. Nämä määräykset asetetaan yleisön saataville tietoverkossa eli yliopiston www-sivuille (www. uwasa.fi).
|
© Vaasan yliopisto | kirjaamo@uwasa.fi | 29.6.2005