Vaasan yliopisto

Opiskelijoille | Henkilökunnalle | Vieraille

Hallintotieteiden tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja koskevat määräykset

1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät yliopistolakiin (645/97), yliopistoasetukseen (115/98), yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettuun asetukseen (A245/94), asetukseen filosofian tohtorin tutkinnosta (1279/91), ja Vaasan yliopiston opintojohtosääntöön. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintojen suorittamista koskevia tarkentavia määräyksiä.
Tiedekuntaneuvosto hyväksyy tutkintojen opetussuunnitelmat, joissa määrätään tarkemmin tutkintoihin vaadittavat opinnot sekä opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien sisältö, laajuus ja suoritustavat.

Tiedekunnat ja laitokset kehittävät tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta ja arvioivat koulutusta, tutkintojen sisältöjä ja opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista.
Opetussuunnitelmasta poikkeamisesta päättää dekaani.

2. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja tiedekunnan oppiaineet

Hallintotieteiden tiedekunnassa voi suorittaa yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaisina tutkintoina hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkinnot. Tieteellisinä jatkotutkintoina voi suorittaa hallintotieteiden lisensiaatin ja hallintotieteiden tohtorin tutkinnot.
Tiedekunta voi erityisestä syystä myöntää opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkinnosta annetun asetuksen (1279/91) mukaisen filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi.

Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen pääaineena voi olla 1) aluetiede, 2) hallintotiede, 3) julkisoikeus tai 4) sosiaali- ja terveyshallinto.
Pääaineopetus voidaan järjestää ohjelmina tai suuntautumisvaihtoehtoina, siten kuin opetussuunnitelmissa määrätään.
Lisensiaatin ja tohtorin tutkinto voidaan suorittaa aluetieteen, hallintotieteen, julkisoikeuden, sosiaali- ja terveyshallinnon tai taloussosiologian alalla.
Tiedekunnassa voi suorittaa täydennyskoulutukseen kuuluvia opintoja ja erillisiä opintoja siten kuin niistä erikseen määrätään. Yliopiston Levón-instituutti järjestää avoimen yliopiston opetusta yhteistyössä tiedekunnan kanssa. Avoimen yliopiston opetus on tiedekuntaneuvostossa hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaista opetusta.

3. Opiskelijavalinta

Yliopiston hallitus päättää opiskelijavalinnan yleisistä periaatteista ja yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä. Tiedekuntaneuvosto tekee esityksen tiedekuntaan otettavien opiskelijoiden määrästä ja päättää yksityiskohtaiset valintaperusteet.

Opinto-oikeus myönnetään ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijaksi hyväksytty voi suorittaa ensin alemman korkeakoulututkinnon.
Jatko-opiskelijat hyväksytään suorittamaan hallintotieteiden tohtorin tutkintoa, johon voi edetä lisensiaatin tutkinnon kautta. Asetuksen 1279/191 mukaista filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan otetut suorittavat tohtorin tutkinnon.
Dekaani hyväksyy uudet opiskelijat. Opiskelijavalinnan muutoksenhausta määrätään tarkemmin Vaasan yliopiston opintojohtosäännössä.
Pääaineryhmään valitut opiskelijat jakautuvat pääaineisiin opintojen aikana tiedekunnan määräämällä tavalla. Pääaineisiin valinnan ensisijaisena perusteena käytetään opiskelijan omaa ilmoitusta. Mikäli johonkin pääaineeseen ilmoittautuu enemmän opiskelijoita, kuin siihen voidaan ottaa, suoritetaan valinta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaan. Pääaineeseen voidaan valita myös suoran sisäänoton kautta. Pääainevalinnan vahvistaa dekaani.
Opiskelija voi perustelluista syistä vaihtaa pääainetta, mikäli anotussa pääaineessa on tilaa. Pääaineen vaihdon vahvistaa dekaani.

4. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot

Opinnot muodostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Perusopintojen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa; aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa syventävien opintojen laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa. Syventäviin opintoihin liittyy maisterin tutkinnossa lisäksi enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma.
Tutkintoon johtaviin opintoihin voi sisältyä myös monitieteisiä opintokokonaisuuksia, kieli-, viestintä- ja metodiopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja ja harjoittelua siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta voidaan järjestää pääainepohjaisen tutkintorakenteen lisäksi tutkintoasetuksen mukaisina koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat hallinnon asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.
Maisterin tutkintoon johtavat opinnot voidaan järjestää myös erillisinä maisteriohjelmina.

5. Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto

Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Tutkintoon tulee sisältyä ainakin pääaineen perus- ja aineopinnot, yhden sivuaineen osalta vähintään 20 opintoviikkoa siten, että siihen sisältyy perusopinnot sekä pakolliset kieli-, viestintä- ja metodiopinnot. Pakollisista sivuaineopinnoista määrätään opetussuunnitelmassa.
Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman laajuudesta määrätään opetussuunnitelmassa.
Lisäksi opiskelijan on tutkintoa varten kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

6. Hallintotieteiden maisterin tutkinto

Hallintotieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Tutkintoon tulee sisältyä ainakin pääaineen perus-, aine-, ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma, yhden sivuaineen osalta vähintään 20 opintoviikkoa siten, että siihen sisältyy perusopinnot sekä pakolliset kieli-, ja viestintä- ja metodiopinnot. Pakollisista sivuaineopinnoista määrätään opetussuunnitelmassa.
Pääaineen pakollisten opintojen osuus tutkinnosta on enintään 90 opintoviikkoa.
Pro gradu -tutkielma
Syventäviin opintoihin kuuluvasta pro gradu
-tutkielmasta antaa lausunnon kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa, joista ainakin toisen on oltava professori, dosentti, tai tohtorin tutkinnon suorittanut opettaja. Toinen tarkastajista on yleensä työn ohjaaja.
Tutkielma voidaan laatia myös kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä tai osana laajempaa tutkimusprojektia. Tutkielmalta edellytetään, että kunkin opiskelijan osuus on osoitettavissa.
Sivuaineen tutkielma

Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman laajuus on 15 opintoviikkoa. Sivuaineen tutkielman tarkastajan määrää laitoksen johtaja. Tutkielma hyväksytään tiedekuntaneuvostossa tarkastajan lausunnon perusteella.
Kypsyysnäyte
Opiskelijan on tutkintoaan varten kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte on suoritettava ennen tutkielman arvostelua. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten. Opiskelijan on tällöin osoitettava perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään tai tutkielman ohjaaja määrää.

7. Tutkintoihin vaadittava kielitaito

Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin vaaditaan toisen kotimaisen ja vähintään yhden vieraan kielen taito. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneelta tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneelta vaadittavasta kielitaidosta päättää tiedekuntaneuvosto.

8. Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija voi lukea hyväksi tutkintoonsa toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.
Muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää pääaineen professori. Opintojakson korvaamisen ratkaisee korvattavan opintojakson opettaja.

Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon ei voi sisällyttää sellaisenaan toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon sisältyviä opintosuorituksia. Kieli- ja yleisopinnoista voidaan toiseen samantasoiseen tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat sisällöltään samat molemmissa tutkinnoissa.

9. Opintojen arviointi ja arvostelu

Opintosuorituksen arvioimiseksi voidaan järjestää kirjallinen tai suullinen kuulustelu tai se voidaan arvioida harjoitustyöllä, luentopäiväkirjalla, välikokeella tai muulla opetussuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla.
Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytty opintosuoritus voidaan arvioida viisiportaisella asteikolla siten, että arvosana 1= välttävät tiedot, 2= tyydyttävät tiedot, 3= hyvät tiedot, 4= erittäin hyvät tiedot ja 5= erinomaiset tiedot.
Opintojen arvosana lasketaan opintojaksojen arvosanoista opintoviikkomäärällä painotettuna keskiarvona siten, että syventävillä opinnoilla on 1,5 kertainen paino.
Pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur.
Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma arvostellaan hyväksytyksi tai hylätyksi.
<

10. Tieteellinen jatkokoulutus

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.
Jatkotutkintojen suorittamisoikeus
Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen hallintotieteiden alalla.
Oikeus tieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen on henkilöllä, joka on suorittanut yhteiskuntatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon, jonka tiedekunta toteaa antavan riittävät tiedot ja valmiudet jatkokoulutukseen kyseisellä tieteenalalla.
Yleisten vaatimusten lisäksi jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on vähintään hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot haetun jatkotutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavissa opinnoissa. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää pääaineen professori.
Lisensiaatin tutkinto
Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.
Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot, jotka koostuvat tieteenteorian ja metodologian sekä oman tutkimusalan opinnoista sekä lisensiaatintutkimus, jonka tiedekunta hyväksyy. Opetussuunnitelmassa annetaan tarkemmat määräykset opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista.

Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa teoreettista perehtyneisyyttä asianomaiseen tieteenalaan sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus myös useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset.
Erillisiä artikkeleita tai muita tieteellisiä julkaisuja on oltava vähintään kolme. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Lisensiaatintutkimukseksi aiottu työ jätetään tiedekuntaan kolmena kappaleena.
Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle kaksi tarkastajaa, joilla tulee olla tohtorin tutkinto tai vastaava pätevyys.
Tutkimusta jätetään tiedekunnalle 30 kappaletta. Tutkimus tarkastetaan julkisesti asianomaisen aineen seminaarissa. Julkista tarkastusta varten lisensiaatintutkimusta on pidettävä saatavilla vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta.
Tarkastajien tulee antaa lisensiaatintutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto neljän viikon kuluessa julkisesta tarkastustilaisuudesta. Lausuntoon tulee sisältyä ehdotus arvosanaksi. Päätöksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvostelusta tekee tiedekuntaneuvosto tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta.
Lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.
Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä arvostelusta oikaisupyynnön siten kuin Vaasan yliopiston opintojohtosäännössä määrätään.
Tohtorin tutkinto
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Hallintotieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan lisensiaatin tutkinto tai lisensiaatintutkimusta lukuunottamatta muut lisensiaatin tutkintoon vaadittavat opinnot ja väitöskirja, jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy.
Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan väitöskirja, jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy sekä jatkotutkintojen opetussuunnitelmissa oppiaineittain määrättävällä tavalla 40 opintoviikon laajuiset jatko-opinnot.

Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia sekä niihin liittyvä yhteenveto. Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Väitöskirjan käsikirjoitus jätetään kahtena täydellisenä kappaleena tiedekunnalle.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjan käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua esitarkastajien mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä asiasta.
Esitarkastajaksi määrättävällä tulee olla dosentin pätevyys tai tohtorin tutkinto ja erityisasiantuntemusta väitöskirjan alueelta. Väitöskirjan pääasiallinen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana.
Artikkeliväitöskirjan esitarkastuslausunnossa tulee arvioida, muodostavatko artikkelit ja yhteenveto kokonaisuuden, jota voidaan julkisesti puolustaa väitöskirjana. Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavissa tieteellisissä julkaisuissa.
Esitarkastajat voivat esittää julkaisuluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta eivät voi antaa ehdollista lausuntoa.
Mikäli esitarkastusmenettely raukeaa tai väitöskirjan esitarkastuslausunnot ovat hylkääviä, väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjaan on tehty hylkäävissä lausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn pääasiallinen ohjaaja tai aineen muu professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.
Esitarkastajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten toimitetaan väitöskirjan tekijälle. Tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista.
Tiedekuntaneuvosto päättää julkaisuluvan myöntämisestä.
Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja yliopiston professorin kustokseksi väitöstilaisuuteen. Vastaväittäjällä on oltava dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Oman tiedekunnan ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä.
Väittelijälle varataan tilaisuus lausua vastaväittäjän mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä asiasta.
Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle 75 kappaletta väitöskirjaansa.
Erillisistä julkaisuista koostuvan väitöskirjan osalta tiedekuntaneuvosto määrää erikseen, kuinka monta kappaletta täydellistä kaikki julkaisut sisältävää väitöskirjaa on tiedekunnalle annettava.
Väitöskirjaa on pidettävä saatavilla vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta.
Vastaväittäjän tulee neljän viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa kirjallinen lausunto väitöskirjasta. Lausunnon tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan sekä myös väitöskirjan puolustuksesta.
Lausunnossaan vastaväittäjä esittää väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä ehdottamallaan arvosanalla.
Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta.
Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Oppiaineen professorilla ja vastaväittäjällä on oikeus olla läsnä tiedekuntaneuvoston kokouksessa vaikka he eivät olisikaan tiedekuntaneuvoston jäseniä. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.
Väitöskirjan tekijä voi tehdä arvostelusta oikaisupyynnön siten kuin Vaasan yliopiston opintojohtosäännössä määrätään.

11. Todistukset

Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta todistuksen. Kandidaatin ja maisterin tutkintotodistuksessa mainitaan pääaine ja sivuaineet sekä niiden laajuus ja arvostelu, kielitaito sekä tutkintoon sisältyvien muiden opintojen laajuus. Maisterin tutkintotodistuksessa mainitaan lisäksi pro gradu -tutkielman aihe ja arvosana.
Lisensiaatin tutkintotodistukseen merkitään tutkinnon pääaine ja mahdollinen sivuaine arvosanoineen, lisensiaatintutkimuksen aihe sekä lisensiaatintutkimuksesta annettu arvosana. Pää- ja sivuaineen arvostelussa noudatetaan samaa asteikkoa kuin perustutkintoon kuuluvien opintojen arvostelussa.
Tohtorin tutkintotodistukseen merkitään väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvosana sekä tieteenala, johon väitöskirja kuuluu. Mikäli tohtorintutkinto suoritetaan ilman lisensiaattivaihetta, annetaan myös pääaineen arvosana kuten lisensiaatin tutkintotodistuksessa.

Hyväksytty yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2003.