| Hallintotieteiden kandidaatin
ja maisterin tutkinnot
|
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (HTK) |
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto.
Opiskelijat saavat tutkinnon suoritusoikeuden maisterin tutkintoon, mutta
voivat suorittaa ensin kandidaatin tutkinnon. Kandidaatin tutkinnon tavoitteena
on antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien oppiaineiden perusteiden
tuntemus, 2) tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan
kehityksen seuraamiseen sekä 3) riittävät viestintätaidot.
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120
opintoviikkoa. Tutkintoon tulee sisältyä vähintään
pääaineen perus- ja aineopinnot. Koulutus järjestetään
siten, että hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa
vuodessa.
Kandidaatin tutkinnossa pääaineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma.
Tutkielman tarkastaa kandidaatintutkielmasta vastaava opettaja ja se arvostellaan
asteikolla välttävät, tyydyttävät, hyvät, erittäin
hyvät tai erinomaiset tiedot. Kandidaatintutkielman laajuus on 5 ov
kaikissa tiedekunnan pääaineissa. Ne pääaineopiskelijat,
jotka ovat suorittaneet proseminaarin (3 ov), suorittavat kandidaatintutkielman
3 ov:n laajuisena.
Opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte,
joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen
tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä,
jolla on saatu koulusivistys. Tällä tavalla saavutetaan valtion
virkaan vaadittava suomen tai ruotsin kielen täydellinen taito (A 442/87).
Kypsyysnäytteen tarkastaa tutkielman ohjaaja sekä äidinkielen
opettaja.
Hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä yhdessä
sivuaineessa vähintään 20 opintoviikon laajuiset opinnot.
Tämä tarkoittaa sitä, että sivuaineesta suoritetaan perusopintojen
lisäksi aineopintoja siten, että kokonaisopintoviikkomäärä
on vähintään 20 ov. Suositeltavaa on suorittaa yhden sivuaineen
perus- ja aineopinnot kokonaisuudessaan. Pakollisista sivuaineista määrätään
opetussuunnitelmassa. Muut sivuaineopinnot opiskelija voi valita vapaasti.
Lisäksi tutkintoon kuuluvat pakolliset yleis- ja kieliopinnot.
|
|
Hallintotieteiden maisterin tutkinto (HTM) |
Hallintotieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) yhden oppiaineen tai oppiaineeseen
rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon
vaadittavien oppiaineiden perusteiden tuntemus, 2) tieteellisten menetelmien
hallinta ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa, 3) edellytykset tieteelliseen
jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun sekä 4) riittävät
viestintätaidot.
Hallintotieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa.
Tutkintoon vaaditaan vähintään pääaineen perus-,
aine- ja syventävät opinnot, joihin liittyy
pro gradu
-tutkielma. Koulutus järjestetään siten, että hallintotieteiden
maisterin tutkinnon voi suorittaa viidessä vuodessa.
Hallintotieteiden maisterin tutkintoon tulee sisältyä yhdessä
sivuaineessa vähintään 20 opintoviikon laajuiset opinnot.
Tämä tarkoittaa sitä, että jostain sivuaineesta suoritetaan
perusopintojen lisäksi aineopintoja siten, että kokonaisopintoviikkomäärä
on vähintään 20 ov. Suositeltavaa on suorittaa yhden sivuaineen
perus- ja aineopinnot kokonaisuudessaan. Pakollisista sivuaineista määrätään
opetussuunnitelmassa. Muut sivuaineopinnot opiskelija voi valita vapaasti.
Lisäksi tutkintoon kuuluvat pakolliset yleis- ja kieliopinnot.
Opiskelijan pääaineen seminaarivaiheeseen ajoittuu opintojakso
Tieteellinen kirjoittaminen (SUO.604). Jakson tarkoituksena on tukea tutkielman
tekoa ja harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen selkeällä
ja virheettömällä äidinkielellä. Englanninkielisen
pro gradu -tutkielman tekijän tulisi lisäksi suorittaa englannin
kielen laitoksen järjestämä Academic Writing -kurssi
(ENG.918).
Pro gradu -tutkielma
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija
itsenäiseen tutkimustyöhön. Tutkielman laajuus on 20 ov. Opiskelija
jättää tutkielman pääaineen assistentille neljänä
nidottuna kappaleena sekä yhden irrallisen numeroimattoman tiivistelmäsivun.
Tiivistelmäsivun tiedot tulee tallettaa erilliselle www-lomakkeelle:
http://www.tritonia.fi/tiivistelma/.
Tarkempia ohjeita saa assistenteilta ja opintosihteeriltä. Katso myös:
http://lipas.uwasa.fi/ytt/laadintaohjeet.pdf.
Pro gradu -tutkielmalle määrätään kaksi tarkastajaa,
joista toinen on pääsääntöisesti oppiaineen professori.
Tutkielma arvostellaan seitsenportaisella asteikolla arvosanoin approbatur,
lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna
cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Tiedekuntaneuvosto
hyväksyy tutkielman tarkastajien esityksestä. Opiskelija voi ennen
tiedekuntaneuvoston kokousta tiedustella ehdotettavaa arvosanaa opintosihteeriltä
tai tutkielman tarkastajilta. Tutkielman tekijälle toimitetaan kopio
arvosteluperusteista tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen. Pro gradu
-tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää
siihen oikaisua kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta. Oikaisumenettelystä
säädetään tarkemmin opintojohtosäännössä.
Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte.
Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla on saatu koulusivistys.
Tällä tavalla saavutetaan valtion virkaan vaadittava suomen tai
ruotsin kielen täydellinen taito (A 442/87). Myös ne opiskelijat,
jotka kirjoittavat tutkielmansa englannin kielellä tekevät kypsyysnäytteen
suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen
kandidaatin tutkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä.
Opiskelijan on tällöin osoitettava perehtyneisyyttä tutkielman
aihepiiriin ohjaajan määräämällä tavalla. Tarkemmat
ohjeet kypsyysnäytteen suorittamisesta löytyvät Kielipalvelut-opinto-oppaasta.
|
