Vaasan yliopisto

Opiskelijoille | Henkilökunnalle | Vieraille

Lukijalle

Vaasan yliopisto on noin 5000 opiskelijan ja neljän tiedekunnan tiedeyliopisto, jossa tutkitaan ja opiskellaan kauppatieteitä; kieliä, kulttuuria ja viestintää; hallintotieteitä ja tekniikkaa. Yliopiston tiedekunnat ovat hallintotieteiden, humanistinen, kauppatieteellinen ja teknillinen.

Tämä opinto-opas on tarkoitettu sekä hallintotieteiden tiedekunnan omille opiskelijoille että tiedekunnassa sivuaineopintoja tai avoimia yliopisto-opintoja suorittaville. Opas sisältää hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkintojen opetussuunnitelmat ja keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta.

Yliopistotutkinnon uudistuvat ja opiskelupolut monipuolistuvat

Yliopistot siirtyvät kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen 1.8.2005. Tutkintorakenteen uudistaminen liittyy yli 30 Euroopan maan sitoutumiseen ns. Bolognan prosessiin. Päämääränä on lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta sekä parantaa tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Tutkintorakenneuudistuksella pyritään parantamaan opintojen laatua, suunnittelua ja ohjausta. Uudistetuilla yliopistotutkinnoilla pyritään vastamaan entistä paremmin työelämän ja tutkimuksen tarpeisiin.

Kaksiportaisessa tutkintorakenteessa yliopistollinen perustutkintorakenne muodostuu kolmivuotisesta kandidaatin tutkinnosta ja kaksivuotisesta maisterin tutkinnosta. Tutkinto-rakenne-uudistuksen yhteydessä otetaan käyttöön opinto-ohjauksen kehittämiseksi ja tueksi opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma eli HOPS.

Opiskelija saa normaalivalinnassa oikeuden suorittaa sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon. Pelkkään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan (ns. maisteriohjelmaan) on erillinen valinta. Alemman tutkinnon suorittanut voi ilman hakemista jatkaa maisteriopintoja alemman tutkinnon pohjalta järjestettävissä maisteriopinnoissa. Hän voi myös hakea erilliseen maisteriohjelmaan joko omassa yliopistossa tai toisessa koti- tai ulkomaisessa yliopistossa. Opiskelija voi kandidaatin tutkinnon jälkeen hakeutua myös toiseen koti- tai ulkomaiseen yliopistoon suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa, mikäli hänen suorittamansa alempi tutkinto soveltuu pohjaksi toisen yliopiston maisteriopintoihin. Siirryttäessä (lähi)alalta toiselle yliopistot voivat vaatia täydentäviä opintoja. Alempi tutkinto on itsenäinen tutkinto, joka antaa mahdollisuuden siirtyä myös suoraan työelämään.

Opintoviikoista opintopisteisiin

Tutkintorakenneuudistuksen myötä siirrytään opintoviikoista opintopisteisiin. Yksi opintopiste on 27 tuntia opiskelijan työtä. Näin ollen yhden vuoden täysipäiväiset opinnot tuottavat 60 opintopistettä. Tutkintojen kokonaislaajuudet määritellään seuraavasti: hallintotieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja hallintotieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä.

Opintojen mitoitusjärjestelmän taustalla on pyrkimys kansainvälisesti yhtenevään järjestelmään. Opintojen laajuuksien vertaileminen eurooppalaisten korkeakoulujen välillä helpottuu ja tutkintojen vastaavuuksien arviointi yksinkertaistuu. Tämä lisää opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista sekä kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia.

Uudistuksen vaikutukset

Lukuvuodesta 2005–06 lähtien tiedekunnassa on voimassa kaksi rinnakkaista tutkintojärjestelmää, mutta vain yksi opetussuunnitelma. Tämän oppaan opetussuunnitelmat sisältävät tiedot opinnoista sekä opintoviikko- että opinto-piste-mitoituksella. Samat opetussuunnitelmat koskevat sekä uuden että soveltuvin osin vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevia.

Tutkintorakenneuudistus ei vaikuta niihin opiskelijoihin, jotka valmistuvat ns. vanhan tutkintorakenteen (asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 245/1994) mukaan siirtymäajan loppuun 31.7.2008 mennessä. Heidän opintosuoritusotteessa ja tutkintotodistuksessa opinnot näkyvät opintoviikkoina.

Kaikki vuoden 2005 opiskelijavalinnoissa opinto-oikeuden saaneet uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa 1.8.2005 voimaan tulevan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti. Samoin kaikki ne ennen 1.8.2005 aloittaneet, jotka siirtyvät uuden tutkintorakenteen mukaisiin opintoihin. Uuden rakenteen mukaan opiskelevalla opinnot näkyvät opintopisteinä.

Oheisesta taulukosta on lyhyesti nähtävissä miten tutkintorakenteet eroavat toisistaan.

Tutkintorakenne Opetussuunnitelma ja -ohjelma Opintoviikot / opintopisteet

Ns. vanha tutkinto = tutkintoasetus 245/1994.
Koskee lkv 2004-05 ja sitä ennen opintonsa aloittaneita. Siirtymäaika 31.7.2008 saakka. Soveltaen lkv 2005-06 opetussuunnitelman ja -ohjelman mukaan (ks. vastaavuudet). Opinnot ja tutkinnot opintoviikkoina; HTK 120 ov ja HTM 160 ov. Maisterin tutkinto sisältää kandidaatin tutkinnon opinnot (kumulatiivinen opintorakenne).

Ns. uusi tutkinto = tutkintoasetus 794/2004.
Koskee kaikkia 1.8.2005 ja sen jälkeen aloittavia sekä uuteen rakenteeseen siirtyviä. Lkv 2005-06 opetussuunnitelman ja -ohjelman mukaan. Opinnot ja tutkinnot opintopisteinä; HTK 180 op ja HTM 120 op. Tutkinnot ovat erillisiä; maisterin tutkinto ei pidä sisällään kandidaatin tutkinnon opintoja.

Opintoaikojen rajoittaminen

Yliopistolakiin on otettu säännökset opiskeluoikeudesta. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuonna 2005–06 opintonsa aloittaviin opiskelijoihin.

Lain mukaan:

• Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli seitsemässä lukuvuodessa.

• Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli neljässä lukuvuodessa.

• Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli neljässä lukuvuodessa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Yliopisto voi myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.