| Opiskelijoille | Henkilökunnalle | Vieraille |
 |
Vaasan yliopiston tutkintosääntö
1 § Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Vaasan yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin, opetukseen ja opiskeluun sekä soveltuvin osin avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Tutkinnoista on tämän johtosäännön lisäksi voimassa, mitä yliopistolaissa (645/1997), laissa yliopistolain muuttamisesta (715/2004), yliopistoasetuksessa (115/1998) ja valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) on säädetty ja niiden perusteella määrätty.
Tämän johtosäännön liitteenä on luettelo yliopiston koulutusaloista, alemmista ja ylemmistä tutkinnoista sekä niiden pääaineista ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavista koulutusohjelmista suuntineen sekä tieteellisistä jatkotutkinnoista ja tutkintoon johtavista erillisistä koulutusohjelmista. Tiedekunnat voivat järjestää maisterin tutkintoon johtavia erillisiä koulutusohjelmia, ns. maisteriohjelmia, joissa pohjana on soveltuva alempi korkeakoulututkinto, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen tutkinto tai vastaavat opinnot. Syventävät opinnot voivat tällaisessa ohjelmassa muodostua myös monitieteisistä opintokokonaisuuksista. Monitieteisen ohjelman tulee kuulua tiedekunnan koulutusvastuuseen sisältyvään alaan ja tuottaa jatko-opintokelpoisuus alaan kuuluvassa pääaineessa. Koulutus voidaan järjestää myös kotimaisena tai kansainvälisenä yhteistutkintona. Yhteistutkinto suunnitellaan opetuksesta vastaavien yksiköiden yhteistyönä niin, että tutkinnot voidaan tunnustaa kaikissa yhteistyöyliopistoissa ja ao. maiden tutkintojärjestelmissä. Tutkinnon tulee tuottaa jatko-opintokelpoisuus tiedekunnan koulutusvastuuseen kuuluvassa pääaineessa. Yhteistutkintoon johtavan ohjelman perustamisesta päättää yliopiston hallitus. Syventävät opinnot sisältävän oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää hallitus, paitsi niissä tapauksissa, joissa koulutusvastuun muuttaminen edellyttää opetusministeriön asetuksen muuttamista. Muun kuin pääaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää tiedekunta. Koulutustoimikunta antaa perustettavasta maisteriohjelmasta lausunnon hallituksen käsittelyä varten.
3 §Täydennyskoulutus, avoin yliopisto-opetus ja opiskelu ylimääräisenä opiskelijana Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi yliopisto järjestää täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opetusta. Tiedekunnissa voi lisäksi suorittaa normaaliin opetussuunnitelmaan sisältyviä opintoja ylimääräisenä opiskelijana. Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelusta ja organisoinnista vastaa Levón-instituutti yhteistyössä tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa. Levón-instituutti kokoaa tiedekuntien hyväksymisen perusteella avoimen yliopiston lukuvuosittaisen toimeenpanosuunnitelman, johon sisältyvät myös ne avoimen yliopiston opinnot, jotka järjestetään ulkopuolisten oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Tiedekunnat voivat ottaa ylimääräisiä opiskelijoita suorittamaan yksittäisiä opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia valtakunnallisen, joustavaa opinto-oikeutta (JOO) koskevan sopimuksen mukaisesti sekä avoimen yliopiston opiskelijoita täydentämään avoimen yliopiston väylään tarvittavia opintoja. Ylimääräisiä opiskelijoita voidaan ottaa myös ammatillisin perustein.
4 § Kelpoisuus tutkintoon johtaviin opintoihin Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkintoasetuksessa tarkoitetun tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon tai ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Tiedekunnat määrittelevät, mitkä alemmat tutkinnot soveltuvat maisteriopintojen pohjaksi ja vahvistavat soveltuvan tutkinnon suorittaneiden valintaperusteet sekä lain 715/2004 18 §:n mukaisesti mahdollisesti vaadittavat täydennysopinnot. Tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ulkomainen tutkinto, joka asianomaisessa maassa antaa vastaavan kelpoisuuden, tai jolla tiedekunta toteaa olevan jatko-opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Kelpoisuus korkeakouluopintoihin on todettava jokaisen hakijan osalta ennen varsinaisia valintoja.
5 § Valintaperusteet ja valintojen järjestäminen Hallitus päättää tiedekuntien esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrästä. Hallitus päättää opiskelijavalinnan yleisistä periaatteista ja seuraa opiskelijavalinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Yliopisto voi sopia yhden tai useamman yliopiston kanssa, että valinta suoritetaan yliopistojen yhteistyönä. Tiedekuntaneuvosto päättää valintaperusteista ja dekaani hyväksyy uudet opiskelijat. Opiskelijavalinnan käytännön toteuttamisesta sekä yliopistotason tilastoinnista ja raportoinnista vastaa hallintopalvelut. Tiedekunnat ja laitokset vastaavat valintojen sisällöllisestä kehittämisestä ja arvioinnista. Levón-instituutti ottaa opiskelijat järjestämäänsä täydennyskoulutukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen. Professional Development –ohjelmiin ja muihin erikoistumisopintoihin opiskelijat valitsee erikoistumisopintojen valvontalautakunta. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti tiedekunnalta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelijaksi valitun vahingoksi. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianosainen hakea hallinto-oikeudelta muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään. Opiskelija voi samana lukuvuonna ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Jatko-opiskelijoiden valinnassa voidaan kelpoisuuden ohella ottaa huomioon hakijan opinto- ja tutkimussuunnitelma sekä laitoksen voimavarojen riittävyys ohjaukseen ja jatko-opintojen järjestämiseen. Tiedekunta määrää tarkemmin jatkotutkintoihin ottamisen edellytyksistä ja valintaperusteista.
6 § Opiskeluoikeus Perustutkintokoulutukseen valitulla on oikeus opiskella ylempään tutkintoon saakka ilman välivaiheen karsintoja. Erityisestä syystä opiskelijoita voidaan ottaa suorittamaan myös pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa. Opiskelija voi saman alemman korkeakoulututkinnon pohjalta alkaa samana lukuvuonna opiskella vain yhtä ylempää korkeakoulututkintoa. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyt saavat opiskeluoikeuden tohtorin tutkintoon. Jatkokoulutukseen hyväksytty voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekunnan määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi saman alan korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Vaasan yliopistossa. Avoimen yliopiston opintoihin, JOO-opintoihin ja ylimääräisenä opiskelijana suoritettaviin opintoihin opiskeluoikeus myönnetään määräajaksi ja sisällöllisesti rajattuna.
7 § Opiskelijaksi ilmoittautuminen Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee yliopiston määräämällä tavalla ilmoittautua yliopistoon. Opiskelijan on joka vuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Mikäli opiskelija myöhemmin haluaa jatkaa opintojaan, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi vain asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta erityisen painavasta syystä.
8 § Lukuvuosi Yliopiston lukuvuosi alkaa elokuun 1. päivänä ja päättyy heinäkuun 31. päivänä. Lukuvuoden aikana järjestettävän opetuksen yleisistä alkamis- ja päättymisajankohdista, lukuvuoden jaksottamisesta periodeihin sekä koko yliopistoa koskevista poikkeamisista opetusajoissa päättää rehtori. Kesäkuun 1. ja elokuun 31. päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei järjestetä. Tämä ei kuitenkaan koske täydennyskoulutusta eikä avoimen yliopiston opetusta. Tarkemmista opetuksen ajankohdista päättävät tiedekunnat sekä avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen osalta Levón-instituutti.
9 § Opetus- ja tutkintokieli Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Opetuksessa ja opintosuorituksissa voidaan tarpeen mukaan käyttää muuta kieltä siten kuin opetussuunnitelmissa määrätään. Yliopisto voi päättää myös vieraan kielen käyttämisestä tutkintokielenä. Vieraalla kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan suomenkielisen tutkintonimikkeen lisäksi asetuksen 794/2004 liitteen mukainen englanninkielinen tutkintonimike.
10 § Opetussuunnitelmat Tiedekuntien tehtävänä on arvioida ja kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen ja opetuksen laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vertailtavuuteen ja koulutuksen tuloksellisuuteen. Opinnot mitoitetaan niiden edellyttämän työmäärän mukaan niin, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Yksi opintopiste vastaa yhtä European Credit Transfer System (ECTS) –järjestelmän pistettä. Lukuvuoden opetusohjelmassa on opintojaksolle, kurssille tai muulle opiskeltavalle kokonaisuudelle varattava opetussuunnitelman mukaisen mitoituksen edellyttämä aika opetusta, tenttejä ja itsenäistä opiskelua varten. Opinnot tulee järjestää niin, että opiskelijat voivat edetä opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja suorittaa tutkinnon säädetyssä ajassa. Opetussuunnitelmat vahvistetaan tiedekunnissa toukokuun loppuun mennessä. Tutkinnoista, opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista tulee antaa opetussuunnitelmassa sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen opintojen suunnittelua ja opintojen etenemisen seurantaa varten ja jotka helpottavat opinto- ja tutkintotietojen vertailua sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi sekä koulutusohjelmasta, opintokokonaisuudesta että yksittäisestä opintojaksosta vastaava laitos ja vastuuhenkilö. Opetussuunnitelmat laaditaan niin, että opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoja toisen tiedekunnan oppiaineissa vähintään perusopintotasolla. Kahden tai useamman tiedekunnan tai yliopiston yhdessä järjestämän opetuksen opetussuunnitelmat tulevat voimaan sen jälkeen, kun kaikki opetuksesta vastaavat tiedekunnat/yliopistot ovat ne hyväksyneet. Avoimen yliopiston opetusohjelma suunnitellaan tiedekuntien ja Levón-insitituutin yhteistyönä. Tiedekunnat hyväksyvät avoimen yliopiston opetuksena järjestettävien opintojaksojensa opetussuunnitelmat.
11 § Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja opintojen suorittamisjärjestys Opiskelija laatii opiskelun suunnittelua ja tutkinnon suorittamista varten henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka laatimisesta ja hyväksymisestä tiedekunta antaa erilliset ohjeet. Kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelija suorittaa ensin toisen asteen koulutukseen pohjautuvan alemman tutkinnon ja sen jälkeen alempaan korkeakoulututkintoon pohjautuvan ylemmän korkeakoulututkinnon. Yleisistä edellytyksistä aloittaa maisterin tutkinnon opinnot ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista määrätään opetussuunnitelmissa ja tiedekuntien tutkintomääräyksissä. Opiskelujärjestyksestä sovitaan tarvittaessa henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa (HOPS).
12§ Opintosuoritukset Tämän johtosäännön määräykset koskevat kirjallisia ja suullisia opintosuorituksia ja opinnäytteitä sekä niiden arvostelua. Opintojen suoritustavat määrätään opetussuunnitelmassa. Oikeus suorittaa opintoja on läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. Tenttien yrityskerroista ja opintosuoritusten vanhenemisesta määrätään opetussuunnitelmissa.
13 § Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytyistä opintosuorituksista voidaan antaa lisäksi arvosana viisiportaisen asteikon mukaan, jossa 5 = erinomainen, 4 = erittäin hyvä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, ja 1 = välttävä. Pro gradu –tutkielmien, diplomitöiden, lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen arvostelussa voidaan käyttää myös muuta arvostelua siten kuin tiedekuntien tutkintomääräyksissä tarkemmin määrätään. Saman opintosuorituksen useista suorituksista jää voimaan korkein arvosana. Opetusohjelmassa ilmoitetaan opettaja/opintosuorituksen vastaanottaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt, laitos määrää tehtävään toisen henkilön, jolla on vaadittava pätevyys. Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia ja niiden tulee perustua opetussuunnitelmassa ilmaistuihin tavoitteisiin. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa ja hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27 – 30 §:issä säädetään. Hallintolain esteellisyysperiaatteita sovelletaan myös muihin opintosuorituksiin. Arvostelun tulokset on julkistettava 30 päivän kuluessa tenttipäivästä. Tuloksia julkistettaessa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet ja suorituksen arvostelu sekä hylättyjen lukumäärä. Myös pro gradu -tutkielman ja diplomityön arvostelijoiden on annettava lausuntonsa opinnäytteestä 30 päivän kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Laitoksen johtaja voi erityisestä syystä myöntää lisäaikaa opintosuorituksen arvostelulle. Väitöskirjojen arvostelua varten tiedekuntiin voidaan perustaa arvosanalautakuntia tai jatkokoulutustyöryhmiä, joiden tehtävistä määrätään tiedekunnan jatkotutkintoja koskevissa määräyksissä.
14 § Opintosuoritusten arvostelun oikaisu Opiskelija voi pyytää tiedekuntaneuvostolta kirjallisesti oikaisua pro gradu -tutkielman ja diplomityön arvosteluun 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta. Muun opintosuorituksen arvosteluun opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta arvostelun suorittaneelta opettajalta. Opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua myös päätökseen, joka koskee hänen muualla suorittamiensa opintojen hyväksilukemista. Oikaisua haetaan päätöksen tehneeltä opettajalta tai hallintoelimeltä. Oikaisupyyntöä koskeva päätös annetaan kirjallisena. Yliopistossa on opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevien asioiden käsittelyä varten tutkintolautakunta, jonka yliopiston hallitus asettaa toimikaudekseen. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
15 § Opintosuoritusten julkisuus Opinnäytetyöt ovat kokonaisuudessaan julkisia heti kun ne on hyväksytty. Tenttivastauksia tai vastaavia opintosuorituksia ei saa luovuttaa tai näyttää ulkopuolisille eikä muutoinkaan julkistaa ilman opiskelijan lupaa. Arvostellut kirjalliset tai muuten tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Pro gradu -tutkielmat, diplomityöt, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat säilytetään pysyvästi. . 16 § Opintosuoritusten hyväksilukeminen Opiskelija saa tiedekunnan päätöksen mukaisesti lukea hyväksi toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Hyväksilukemisesta määrätään tarkemmin tiedekunnan tutkintomääräyksissä. Samoja opintoja ei voi sisällyttää kahteen samantasoiseen tutkintoon lukuun ottamatta kieli- ja viestintäopintoja.
17 § Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kielitaitovaatimus ei koske sellaista opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää tiedekunta. Tiedekunta voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksesta osittain tai kokonaan. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen kielen taitoa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten. Kun opiskelijalta ei vaadita 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, tiedekunta määrää erikseen kypsyysnäytteen kielestä.
18 § Todistukset Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta asetuksen 794/2004 mukaisen todistuksen, josta tulee käydä ilmi vähintään 1) koulutusala ja tutkintonimike; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus tai koulutusohjelman nimi; 3) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 4) kielitaito, jota merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §. Tiedekunta antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin todistukseen sisältyvistä opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Opiskelija voi saada virallisen opintosuoritusrekisterin otteen todistuksena suorittamistaan opinnoista myös opiskelun aikana.
19 § Oppiarvot Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneella on oikeus käyttää ekonomin arvoa. Yliopistossa aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaisesti ylempänä korkeakoulututkintona suoritetun kandidaatin tai ekonomin tutkinnon suorittaneilla on oikeus käyttää maisterin arvoa.
20 § Kurinpitoa koskevia määräyksiä Opiskelija, jonka valvoja epäilee tentissä syyllistyneen vilppiin, voidaan välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta ja hänen suorituksensa voidaan hylätä. Opintosuoritus voidaan hylätä myös, jos vilppi havaitaan tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli jälkikäteen havaitaan opiskelijan syyllistyneen vilppiin. Opintosuorituksen hylkäämisestä on päätettävä kuuden kuukauden kuluessa opintosuorituksesta. Kurinpidollisesti opiskelijaa, joka on syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä opiskelijalle on todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
21 § Siirtymäkauden määräykset Opiskelijalla, joka opiskelee ennen 1.8.2005 voimassa olleiden asetusten mukaista tutkintoa varten, on oikeus siirtyä opiskelemaan yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan tai jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan asetuksen 794/2004 mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista diplomi-insinöörin tutkintoa 31.7.2010 mennessä tai muuta kumottujen asetusten mukaista tutkintoa 31.7.2008 mennessä. Tiedekunnat määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Opiskelijalle luetaan hyväksi asetuksella 794/2004 kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyvät opintosuoritukset tiedekunnan määräämällä tavalla. Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opintojaan kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumottujen asetusten ja tämän johtosäännön voimaantullessa kumottavan aikaisemman johtosäännön säännöksiä.
22 § Tiedekuntien tutkintomääräykset ja Levón-instituutin säännöt Tätä tutkintosääntöä tarkemmat määräykset opetuksesta, opiskelusta ja opintosuorituksista ja muista opinto- ja tutkintohallintoon kuuluvista asioista sekä siirtymäajan määräykset opintosuoritusten rinnastamisesta ja siirtämisestä uuden tutkintojärjestelmän mukaisiin opintoihin antaa tiedekunta, ellei asetuksessa tai yliopiston hyväksymässä muussa johtosäännössä ole toisin määrätty. Avoimen yliopiston opetukseen ja maksullisena täydennyskoulutuksena järjestämäänsä opetukseen liittyvät tarkemmat määräykset antaa Levón-instituutti.
22 § Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.8.2005 hallituksen vahvistettua sen ja sillä kumotaan Vaasan yliopiston hallituksen 20.5.2002 vahvistama opintojohtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
|
© Vaasan yliopisto | kirjaamo@uwasa.fi | 29.6.2005