VAASAN YLIOPISTON 30-VUOTISJUHLAKIRJA - MAAKUNNALLISTA TAHTOA JA YLIOPISTOVISIOITA

 

Vaasan yliopisto tilasi valtiotieteen tohtori Hannu Katajamäeltä 30-vuotisjuhlansa kunniaksi kolmen vuosikymmenensä tarinan. Yliopiston juhlakirja Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä kertoo, miten maakunnallisten vaikuttajien visioista syntynyt pieni kauppakorkeakoulu laajeni kansainvälisessä tiedeyhteisössä toimivaksi neljän tiedekunnan yliopistoksi. Kertomusta leimaavat yliopiston sisäisten jännitteiden ja yhteisten pyrkimysten kuvaukset sekä Katajamäen oma yli kymmenen vuoden kokemus Vaasan yliopistosta.

Maakunnallinen tahto ja ajan henki synnyttivät Vaasan kauppakorkeakoulun

Vaasassa haaveiltiin varovaisesti omasta yliopistosta jo 1940-luvulla. Ouluun perustettiin yliopisto vuonna 1958, mutta Vaasa jäi sillä kertaa sivuun. Vuonna 1959 Vaasan kauppaopiston rehtori Martti Ulkuniemi teki aloitteen yksityisen kauppakorkea-koulun perustamisesta Vaasaan. Ulkuniemi ajatteli, että kauppakorkeakoulusta aikanaan kehittyisi yliopisto.

Kauppakorkeakoulua edistämään perustettiin vuonna 1961 Vaasan Kauppa-korkea---koulun Säätiö. Siihen kuului merkittävä joukko paikallisia ja maakunnallisia päättäjiä. Elinkeino-elämän edustus oli säätiössä vahva. Se anoi 13.5.1961 valtioneuvostolta lupaa saada perustaa Vaasaan yksityinen kauppakorkeakoulu. Vasta 27.1.1966 valtioneuvosto hyväksyi säätiön anomuksen ja syksyllä 1968 ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittivat opintonsa uudessa korkeakoulussa.

Maakunnallinen ja paikallinen tahto olivat tärkeitä kauppakorkeakoulun perustamisessa. Tahdon tiivistymistä tukivat alueen sanomalehdet. Alueen kansanedustajat olivat yksituumaisia. Martti Ulkuniemi teki käytännön työn.

Kuusikymmentäluvun lopussa keskusteltiin hajasijoituksesta, ja siihen liittyi näkemys korkeakoulujen merkityksestä maakuntien kehityksessä: korkeakoulut tarjoavat opiskelupaikkoja oman alueensa nuorisolle ja turvaavat koulutetun työvoiman saannin alueellaan. Ne ovat oman alueensa sivistyksen edistäjiä.

 

Nopea rehtorinvaihdos

Vain 49-vuotiaana kuollut ensimmäinen rehtori, talousmatematiikan ja tilastotieteen professori Tryggve Saxén ehti hoitaa tehtäväänsä alle kaksi vuotta. Hän teki ankarasta sairaudestaan huolimatta urhoollisesti työtä nuoren korkeakoulun hyväksi niin kauan kuin jaksoi.

Saxénin jälkeen rehtoriksi valittiin vuonna 1970 talousmaantieteen professori Mauri Palomäki, ja hän olikin rehtorina vuoteen 1987 saakka. Palomäki oli vuorelle nousija. Sieltä hän näki Vaasan yliopiston viisine tiedekuntineen. Palomäelle kauppakorkeakoulu oli vain välivaihe kohti laajenevaa korkeakouluyhteisöä. Näin Palomäki seuraili kauppakorkea-koulun perustajien ajatuksia.

 

Laaja-alaiseen korkeakouluun

Kauppakorkeakoulun laaja-alaistaminen eteni, ja valtiollistaminen jälkeen alkoi itsenäinen humanistisen alan koulutus, joka muutti kauppakorkeakoulun korkeakouluksi vuonna 1980. Osa liiketaloustieteilijöistä arvioi, että laaja-alaistaminen heikentää liiketaloustieteiden asemaa. 1980-luvun alussa osa opettajista ja opiskelijoista halusikin kauppa-korkeakoulu-nimen palauttamista.

Laaja-alaistamisen linja kuitenkin jatkui. Vuonna 1983 alkoi yhteiskuntatieteellinen, ja vuonna 1988 teknisiin tieteisiin suuntautuva teollisuusekonomien koulutus. Teknisen koulutuksen laajentamista auttoivat elinkeinoelämän ja kuntien lahjoitusvirat. Teknillisen korkeakoulun kanssa Vaasan yliopisto solmi diplomi-insinöörikoulutusta koskevan yhteistyösopimuksen. Lupaa omaan diplomi-insinöörikoulutukseen ei ole vieläkään saatu, mutta ehkä jo tänä vuonna.

 

Haave kaksikielisestä yliopistosta

Vaasassa on myös ruotsinkielistä korkeakouluopetusta. Vuonna 1988 Vaasan läänin kansanedustajat tekivät Anneli Jäätteenmäen ehdotuksesta lakialoitteen Vaasan kaksikielisestä yliopistosta. Se olisi syntynyt yhdistämällä Vaasan korkeakoulu, Åbo Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta, Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikkö ja Österbottens högskolanin hallintoyksikkö.

Virisi vilkas keskustelu, ja kaksikielinen yliopisto sai laajaa kannatusta. Silloinen RKP:n puheenjohtaja ja Harri Holkerin hallituksen opetusministeri Christoffer Taxell kuitenkin hautasi asian. Hän vetosi tuttuun perusteluun: "Kaksikielisessä ympäristössä ruotsin kieli häviää." Ratkaisemattomaksi kuitenkin jäi, jättikö hän nihkeytensä todellisen syyn kertomatta: tarpeen puolustaa Åbo Akademin ja muiden etelän korkeakoulujen pohjalaisia korkeakoululäänityksiä.

 

Nopeasti yliopistoksi

Mauri Palomäen jälkeen rehtoriksi valittiin vuonna 1987 kiperässä äänestyksessä talousmatematiikan professori Ilkka Virtanen. Virtasen aikana korkeakoulusta tuli yliopisto. Yliopistoksi tuloa vauhdittivat ammattikorkeakoulut. Kahden korkeimman oppilaitostyypin välille oli saatava riittävä ero, ja nimikkeestä "korkeakoulu" oli luovuttava.

Opetusministeri Taxell ilmoitti yliopistoksi tulosta vuoden 1989 marraskuussa, ja jo vuoden 1991 alussa Vaasan korkeakoulun nimi muuttui Vaasan yliopistoksi. Vuoden 1992 alussa perustettiin tiedekunnat, ja niitä on neljä: kaupallis-hallinnollinen, kaupallis-tekninen, humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen. Tällä hetkellä Vaasan yliopistossa on noin 3200 opiskelijaa, ja henkilökuntaa noin 350.

 

Palosaarelle, Palosaarelle

Rehtori Ilkka Virtasen aikana alettiin vihdoin rakentaa Palosaaren uudisrakennuksia. Virtanen näki asioissa oleellisen ja ja piti päänsä kylmänä vuonna 1990 yllättäen syntyneessä keskustelussa yliopiston sijoittamisesta ABB:n yhteyteen Mela-niemeen. Jos Virtanen olisi vähääkään antanut periksi Melaniemi-haihattelulle, olisi ehkä jäänyt koko rakentaminen toteutumatta.

Ilkka Virtasen rehtorikaudella mikrotietokoneisiin perustuva tietoverkkokulttuuri juurtui Vaasan yliopistoon. Hänen kaudellaan myös jatkotutkintojen määrä alkoi nopeasti lisääntyä. Virtanen liikkui mielellään maakunnassa. Vaasan yliopiston suhteet esimerkiksi Seinäjoen seudulla toimivaan Etelä-Pohjanmaan korkea-koulu-yhdistykseen kohenivat huomattavasti.

 

Uusi aika, uusi rehtori

Ilkka Virtanen päätti, että vuonna 1994 hän ei enää pyri rehtoriksi. Uudeksi rehtoriksi valittiin hallintotieteen professori Ari Salminen yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Hänen nykyinen kautensa päättyy vuonna 1998.

Ari Salmisen rehtorikaudella on käynnistynyt kansainvälistymisen uusi aalto. Yliopisto on mukana mm. EU:n SOKRATES-opiskelijanvaihto-ohjelmassa. Yhteistyösopimuksia on tehty noin viidenkymmenen ulkomaisen yliopiston kanssa. Salmisen aikana on myös solmittu vaasalaisten korkeakouluyksiköiden yhteistoimintasopimus. Sen tärkeimpiä kohtia ovat kirjastoyhteistyö ja oppilaitosrajoja ylittävän opiskelun edistäminen. Suomen- ja ruotsinkielisten yksiköiden välille alkaa viimein viritä käytännön yhteis-työtä. Merkittävä saavutus on myös Vaasan yliopistoyksiköiden yhteisen tiede-kirjaston rakentamisen varmistuminen Palosaaren yliopistoalueelle.

 

Tulevaisuus on kasvun

Kolmessa vuosikymmenessä pienestä kauppakorkeakoulusta on kasvanut virkku neljän tiedekunnan yliopisto. Sen vahvoja alueita ovat esimerkiksi yrityksen rahoituksen ja rahoitusmarkkinoiden tutkimus, monikielisyystutkimus (kielikylpy), johtajuus- ja yrittäjyystutkimus, kuluttajakäyttäytymisen ja yritysten kansainvälistymisen tutkimus, aluetalouden tutkimus ja vertaileva hallinnon tutkimus.

Vaasan yliopiston tähänastinen tarina on elähdyttävä osoitus paikallisen ja alueellisen tahdon voimasta oman yliopiston kehittämisessä. Aikuistuva Vaasan yliopisto katsoo luottavaisena uudelle vuosituhannelle: kasvun ja monipuolistumisen ajat ovat edessä.

Teksti pohjautuu Hannu Katajamäen artikkeliin, joka on julkaistu sanomalehti Pohjalaisessa 30.1.1998.

 


|takaisin|