VAASAN YLIOPISTO                                                                   TAU 107

Sähkötekniikan ja tuotantotalouden laitos                                                            

 

 

 

 

 

 

 

 

                

 

 

 

 

 

 

 

                 TAU 107 TUOTANTOAUTOMAATION ERITYISKYSYMYKSIÄ

                                                    CE-MERKINTÄ

 

 

 

                

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                      

                                                                     

 

 

 

SISÄLLYSLUETTELO:

 

1. CE - MERKINTÄ.. 3

1.2 Tuotteiden merkintätapa ja sen valvonta. 4

1.2.1 CE-merkinnän kiinnitys ja käyttö tuotteissa. 4

1.3 Palveluntarjoajat 5

1.4 CE-merkinnän tausta. 7

1.5 CE-merkinnät sähkötuotteissa. 9

1.5.1 Tuotteet ilman CE-merkintää. 9

1.6 CE-merkintä ja koneissa olevat sähkölaitteet 10

1.6.1 Käsiteltyjen direktiivien lyhyet esittelyt 11

 

2. CE-MERKINNÄN VOIMA KÄYTÄNNÖSSÄ.. 15

2.1 Noudattaminen ja rikkomusten seuraukset 15

 

3. CE-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS. 18

3.1 CE-vaatimustenmukaisuusilmoitus. 18

 

LÄHTEET.. 20


 

1. CE - MERKINTÄ

 

CE -merkintä on valmistajan vakuutus viranomaisille, maahantuojille ja myyjille siitä, että tavara täyttää sitä koskevat Euroopan yhteisölainsäädännön vaatimukset. CE –merkinnän saa ja se pitää tehdä vain ns. uuden menettelytavan mukaisten direktiivien määrittelemiin tavaroihin. Niitä ovat mm. lelut, koneet, sähkölaitteet, henkilönsuojaimet, osa rakennustuotteista, kaasulaitteet, telepäätelaitteet, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Muita tavaroita ei saa CE-merkitä, eikä varustaa CE-merkintään sekoitettavissa olevalla merkinnällä. /1/

 

CE -merkintä ei ole yleinen turvallisuusmerkki, eikä kaiken kattavan turvallisuuden tae kuluttajalle. Direktiivit eivät välttämättä kata tuotteen kaikkia ominaisuuksia, vaan ainoastaan tietyn osan kuten mekaanisen kestävyyden ja syttyvyyden. /7/

 

Kirjainyhdistelmä CE tulee Euroopan yhteisön ranskankielisestä nimestä la Communautée européenne. /7/

 

CE-merkintä edellyttää yleensä teknisen rakennetiedoston laadintaa, johon vaatimustenmukaisuusvakuutus perustuu. Teknisessä rakennetiedostossa kuvataan, miten tuotteen direktiivien mukaisuudesta on varmistuttu ja se sisältää mm. tuotteen testausraportit. Direktiivit edellyttävät valmistajalta myös kykyä tasalaatuiseen tuotantoon, jolla varmistetaan, että kaikki valmistettavat tuotteet ovat direktiivien mukaisia. /7/

 

Valmistaja tai hänen valtuuttamansa edustaja säilyttää teknistä tiedostoa EY:n alueella. Tekninen tiedosto tulee olla käytettävissä 10 vuoden ajan tuotteen viimeisestä valmistuspäivämäärästä. /7/

 

 

 

 

1.2 Tuotteiden merkintätapa ja sen valvonta

 

1.2.1 CE-merkinnän kiinnitys ja käyttö tuotteissa

 

Jos tuote on valmistettu yhdenmukaistetun standardin mukaan ja sen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on ao. direktiivin tai direktiivien mukainen, myös viranomaiset katsovat tuotteen täyttävän turvallisuusvaatimukset ja tuotteeseen voidaan kiinnittää CE-merkintä. /2/

CE-merkintää voi hakea direktiivin alaisille tuotteille monilla eri tavoilla. Joissakin tapauksissa riittää valmistajan vakuutus. Näin menetellään esimerkiksi lelujen osalta.

 

Joskus merkinnän saamiseksi on käytettävä kolmatta osapuolta. Näin on esimerkiksi useimpien henkilösuojaimien ja vaarallisten koneiden kohdalla. Näitä ns. ilmoitettuja laitoksia Suomessa ovat mm. FIMKO, Teknillinen tarkastuskeskus, Työterveyslaitos, VTT, Telehallintokeskus, SFS, MTT ja FIMTEKNO. /2/

 

Tuotteen varustaa CE-merkinnällä joko tuotteen valmistaja tai tämän EU-alueelle sijoittautunut edustaja. Poikkeustapauksissa merkinnän tekee tuotteen ao. EU-maassa markkinoille saattanut henkilö.

 

CE-merkintä tulee tehdä tuotteisiin noudattaen tiettyjä sääntöjä.

Laki tiettyjen tuotteiden varustamisesta CE-merkinnällä

3 §

Tuote, sen pakkaus tai valmistekilpi taikka, milloin tämä ei ole mahdollista, tuotteeseen liittyvät asiakirjat, ilmoitukset tai ohjeet onvarustettava CE-merkinnällä siten, että merkintä on näkyvä, helposti luettava ja pysyvä. /1/

 

4 §

Jollei 1 §:ssä tarkoitetussa direktiivissä toisin määrätä, CE-merkinnässä on oltava kirjaimet ''CE'' jäljempänä esitetyllä tavalla kirjoitettuina. /1/

Jos CE-merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava asteikossa esitettyä yhdenmuotoisuussuhdetta. Jos direktiivissä ei mainita erityistä kokoa, CE-merkinnän on oltava vähintään 5 millimetriä korkea. /1/

5 §

Tuotetta ei saa varustaa CE-merkintään sekoitettavissa olevalla merkinnällä.

 

Yllä olevien lakipykälien lisäksi tietoa on saatavilla myös muualta. Tarkat määräykset CE-merkinnän käytöstä löytyvät tuotekohtaisista direktiiveistä. Suomen standardisoimisliitto on julkaissut CE-merkinnästä oppaita. /1/

Kuluttajavirasto valvoo CE –merkinnän käyttöä. Sähkölaitteiden valvontaa hoitaa Turvatekniikan keskus (TUKES). On kuitenkin huomattava että merkinnällä on voimakas itsekontrolloiva merkitys merkinnän puuttumisesta seuraavien vastuu ja mahdollisten vahingonkorvausten takia. /1/

 

 

1.3 Palveluntarjoajat

 

CE-merkinnän hakeminen ja siihen liittyvien seikkojen selvittäminen saattavat olla työläitä ja aikaavieviä. Näin on etenkin mikäli kyseessä on pieni yritys jolla ei ole aikaisempaa kokemusta asiasta. Tällöin saattaa olla järkevämpää ostaa merkinnän saamiseen tarvittavat selvitys ja testaukset ulkopuoliselta taholta ja keskittyä itse ydinliiketoimintaan.

Seuraavassa on esitelty asioita jotka tulee ottaa huomioon CE-merkintää haettaessa ja jotka voidaan ostaa valmiina ”avaimet käteen” palveluna.

1. Vaatimusten selvittäminen

Tuotetta koskevien direktiivien ja standardien selvitys. Pre Compliance -testaus ja -tarkastus jo tuotekehitysvaiheessa (mm. turvallisuus- ja EMC-alueella). Yksityiskohtainen tuotteen testaus- ja tarkastusohjelman suunnittelu.

2. Riskianalyysi

Tuotteen konedirektiivin mukaisen riskianalyysin tekeminen. Arvioinnista laadittavan testauspöytäkirjan valmistelu teknistä rakennetiedostoa varten.

3. Testaus ja tarkastus

Tuotteen testaus sopimuksen mukaan joko laboratoriossa, asennuspaikalla tai valmistuspaikassa kenttämittausvälineistöllä.

4. Mahdolliset lisätestit

Tuotteessa ilmenneiden mahdollisten puutteiden korjausten jälkeen tehtävät tarvittavat uudelleentestaukset tai -tarkastukset.

5. Tutkimuslausunnot

Testauksen pohjalta laadittava tutkimuslausunto osaksi teknistä rakennetiedostoa. Tutkimuslausunnossa vahvistetaan tuotteen täyttävän tutkitut ominaisuudet.

6. Tekninen rakennetiedosto

Avustaminen teknisen rakennetiedoston (Technical Construction File) laatimisessa sekä teknisen rakennetiedoston tarkastus. Teknisen rakennetiedostoon tarvittavan pätevän laitoksen (Competent Body) teknisen raportin valmistelu. Teknisen rakennetiedoston säilyttäminen direktiivien edellyttämän ajan ja tarvittaessa sen päivittäminen.

7. Vaatimustenmukaisuussertifikaatit ja tyyppitarkastustodistukset

Palveluntarjoaja (mikäli ilmoitettu laitos) myöntää testauksen ja tarkastuksen perusteella vaatimustenmukaisuussertifikaatin (Statement of Conformity), tutkimuslausunnon tuotteen direktiivien mukaisuudesta valmistajan vakuutusta varten. Vaatimustenmukaisuusertifikaatissa todetaan tuotteen täyttävän direktiivin tai direktiivien vaatimukset ja sen perusteella valmistaja voi laatia CE-merkinnän edellyttämän vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. /3/

Ilmoitettu laitos myöntää tyyppitarkastustodistuksen puolueettoman tyyppitarkastuksen alaisille ja direktiivin vaatimukset täyttäville tuotteille

8. Vaatimustenmukaisuusvakuutus (Declaration of Conformity)

Valmistaja laatii vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, jonka jälkeen tuotteeseen voidaan laittaa CE-merkintä. Palveluntarjoaja varmistaa, että vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on otettu huomioon tuotetta koskevien direktiivien vaatimukset.

9. Laatujärjestelmän arviointi

Palveluntarjoaja voi (mikäli ns. ilmoitettu laitos) arvioida ja hyväksyä tuotteen tai tuotannon tasalaatuisuuden varmistavan laatujärjestelmän sekä tehdä seurantatarkastuksia ja muita tarkastuksia silloin, kun direktiivit niitä edellyttävät. /3//4/

 

 

1.4 CE-merkinnän tausta

 

Tuotteiden vapaa liikkuminen on yksi EU:n sisämarkkinoiden pääperiaatteista ja tavoitteista. EU:ssa hyväksyttiin tähän liittyen 1980-luvun puolivälissä ns. uusi menettely teknisessä harmonisoinnissa ja standardisoinnissa. /1/

 

Sen mukaan laadituissa direktiiveissä esitetään vain olennaiset turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset.

 

Yhdenmukaistetuissa standardeissa esitetään ne tekniset yksityiskohdat, jotka tarvitaan uuden menettelyn mukaisten direktiivien turvallisuusvaatimukset täyttävien tuotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa.

 

Kaikkiaan 17 tuoteryhmää kuuluu uuden menettelyn piiriin. Direktiivit on Suomessa saatettu voimaan yleensä valtioneuvoston päätöksillä tai asetuksilla. Uuden menettelyn direktiivien tuotteita ovat mm.

 

 

 – lääkinnälliset laitteet 

 – henkilösuojaimet  

 – hissit  

 – kaasulaitteet  

 – koneet  

 – lelut  

 – pienjännitelaitteet 

 – rakennustuotteet 

 – räjähdysvaarallisten tilojen laitteet 

 – telepäätelaitteet 

 – huviveneet

 

Uuden menettelyn mukaisia direktiivejä tehdään koko ajan lisää.

 

CE-merkintä on tarkoitettu helpottamaan tavaroiden vapaata liikkumista Euroopan sisämarkkinoilla. Niin sanotun uuden menettelytavan mukaisissa direktiiveissä ei anneta yksityiskohtaisia tuotevaatimuksia, vaan ainoastaan oleelliset turvallisuusvaatimukset. CE-merkintä ei ole laatumerkki.

Ce-merkinnän hyvänä puolena on se, että samaa laitetta ei tarvitse hyväksyttää erikseen jokaisessa EU-maassa vaan hyväksyntä yhdessä maassa riittää. Koska monissa esim. paineastioihin liittyvissä laitteissa hyväksyttäminen on kallista ja aikaa vievää on luonnollista että yhdellä hyväksymisellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ja saadaan laite nopeasti markkinoille koko EU:n alueella. /1/

 

1.5 CE-merkinnät sähkötuotteissa

 

CE-merkintä on ollut pakollinen kaikissa sähkölaitteissa joita koskee pienjännitedirektiivi 1.1.1997 alkaen. EMC-direktiivi tuli pakolliseksi jo 1.1.1996. Sähkölaitteita, joissa on oltava CE-merkintä ovat laitteet, jotka on tarkoitettu toimimaan 50-1000 V AC tai 75-1500 V DC jännitealueella. Näitä ovat mm. asennustarvikkeet, kaapelit, valaisimet, kytkin- ja säätölaitteet, kotitalouksiin tarkoitetut sähkölaitteet, sähkökäyttöiset käsityökalut jne. /6/

Eräät sähkölaitteet eivät kuitenkaan kuulu pienjännitedirektiivin soveltamisalaan. Näitä ovat mm. kotitalouksiin tarkoitetut pistokytkimet, jännitetyökalut ja eristysnauhat. Näissä tuotteissa ei pienjännitedirektiivin perusteella saa olla CE-merkintää. /6/

Komponenteissa, joilla on loppukäyttäjälle tarkoitettu oleellinen toiminta on oltava CE-merkintä. Näitä ovat mm. muuntajat, sähkömoottorit, lamput, sulakkeet, rasiakytkimet jne. /6/

Peruskomponenteissa, joihin luetaan mm. kondensaattorit, vastukset, induktanssit, releet, mikrokytkimet eivät ole loppukäyttäjälle tarkoitettuja tuotteita eikä niissä tule olla CE-merkintää.

EMC-direktiivi koskee periaatteessa kaikkia sähkölaitteita, jotka voivat sähkömagneettisesti häiritä ympäristöään tai itse häiriintyä. EMC-direktiivin soveltamisala on siten laajempi kuin pienjännitedirektiivin, ja käytännössä näitä molempia direktiivejä sovelletaan useimpiin laitteisiin samanaikaisesti. /6/

1.5.1 Tuotteet ilman CE-merkintää

Kotitalouksiin tarkoitetuissa pistokytkimissä ja passiivisissa komponenteissa kuten kondensaattoreissa sekä jännitetyökaluissa ei pienjännite- tai EMC-direktiivin perusteella siis saa olla CE-merkintää. Sen sijaan kotitalouksiin tarkoitetuilla pistokytkimillä on Suomessa säädetty sertifiointivelvollisuus. Tämä merkitsee sitä, että pistokytkimillä tulee olla ilmoitetun laitoksen antama todistus, siitä että ne täyttävät ao. SFS standardin vaatimukset. Tällaisia ilmoitettuja laitoksia ovat mm. FIMKO OY, SEMKO, NEMKO, DEMKO, VDE jne. Muut tuotteet voivat valmistajan harkinnan mukaan olla sertifioituja, jolloin niiden vaatimustenmukaisuus voidaan tällöin helposti todeta. Kondensaattorit ja jännitetyövälineet ovat yleensä sertifioituja ja niissä on näkyvänä merkkinä jonkun laitoksen sertifiointimerkki. /7/

1.6 CE-merkintä ja koneissa olevat sähkölaitteet

Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) päätösten mukaan myös sähkölaitteisiin pitää kiinnittää CE merkintä, jolla valmistaja osoittaa niiden täyttävän niille asetetut vaatimukset. Sähkölaitteiden osalta asiaan kuuluvat KTM:n päätökset ovat sähkömagneettista yhteensopivuutta (electromagnetic compability eli EMC) koskevan EMC-direktiivin ja pienjännitedirektiivin (LVD) edellyttämiä. /5/, /6/

CE merkityistä sähkölaitteista on oltava saatavilla viranomaistarkastusta varten pienjännitedirektiivin mukainen tekninen tiedosto.

Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva EMC-direktiivi edellyttää rakennetiedostoa vain silloin kun EMC-standardeja ei ole sovellettu. Vaatimustenmukaisuusvakuutus sen sijaan vaaditaan aina EMC:n osalta. Vaatimustenmukaisuusvakuutus vaaditaan aina sekä LVD:n että EMC:n osalta.  /5/, /6/

Sähkölaitteissa saattaa esiintyä myös muita merkkejä, joilla voidaan osoittaa laitteen standardinmukaisuus lähinnä pienjännitedirektiivin perusteella. Jos tuotetta koskee lisäksi jokin muu direktiivi, esim. yksinkertaiset paineastiat -direktiivi, tulee myös tämän direktiivin vaatimukset olla täytettynä ennen kuin tuote varustetaan CE merkinnällä. /5/, /6/

Joissain tapauksissa tuotteen myyminen vaatii myös energiamerkintää tai e-merkintää, joka edellyttää puolueettoman hyväksytyn arvioijan testausta ja tyyppihyväksyntää. Myös vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja teknisen rakennetiedoston sisältövaatimukset vaihtelevat jonkin verran direktiiveittäin. Seuraavassa luetellaan eräitä käytössä olevia direktiivejä ja niiden erityispiirteitä.

 

1.6.1 Käsiteltyjen direktiivien lyhyet esittelyt

 

Pienjännitedirektiivi edellyttää CE-merkintää ja koskee vaihtojännitteellä 50 V - 1000 V ja tasajännitteellä 75 V - 1500 V toimivia sähkölaitteita. Poikkeuksena ovat sähkölaitteet, joille on olemassa omat direktiivit, kuten esim. sähkölääkintälaitteet, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät sähkölaitteet ja sähkömittarit. Pienjännitedirektiivi ei myöskään koske kotitalouksien pistokytkimiä. Jos valmistaja poikkeaa direktiivin määrittelemästä standardista, tulee osoittaa kiistatapauksessa ilmoitetun laitoksen laatiman lausunnon avulla tuotteen olevan direktiivin vaatimusten mukainen. /6/

 

Sähkölaitteiden turvallisuutta koskee pienjännitedirektiivi sekä useimmiten myös EMC-direktiivi.

Turvallinen sähkölaite on sellainen, että se oikein asennettuna ja huollettuna ei vaaranna henkilöiden, kotieläinten tai omaisuuden turvallisuutta.

Pienjännitedirektiivin vaatimukset tiivistettynä

Pienjännitedirektiivi on ollut voimassa v. 1973 alkaen. Se koskee sähkölaitteita, joiden käyttöjännite on 50 - 1000 V vaihtojännitteellä ja 75 - 1500 V tasajännitteellä. Direktiivi ei koske eräitä sähkölaitteita, joille on olemassa omat direktiivit. Näitä ovat mm. sähkölääkintälaitteet, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät sähkölaitteet ja sähkömittarit. Pienjännitedirektiivi ei myöskään koske kotitalouksien pistokytkimiä. Pienjännitedirektiivi edellyttää vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja CE-merkintää. /6/

Pienjännitedirektiivi koskee sähköstä aiheutuvia vaaratekijöitä. Näitä ovat:

·                 yleiset ehdot

·                 suojaus sähkölaitteen aiheuttamien vaarojen varalta

·                 sähkölaitteen suojaus ulkoisten vaarojen varalta

Direktiivin olettamuksena on, että standardinmukainen tuote täyttää vaatimukset. Mikäli valmistaja ei noudata standardeja, kiistatapauksessa tarvitaan ilmoitetun laitoksen laatima kertomus, jonka mukaan tuote on direktiivin vaatimusten mukainen.

 

EMC-direktiivi koskee samaan käyttöympäristöön tarkoitettujen laitteiden sähkömagneettista yhteensopivuutta, eli laitteiden päästämää sähkömagneetista häiriötä ja kykyä sietää muiden laitteiden päästämiä häiriöitä. Mikäli valmistaja ei noudata harmonisoituja standardeja, edellyttää CE-merkintä teknisen rakennetiedoston valmistelua ja pätevän laitoksen (Competent Body) teknistä raporttia liitettäväksi rakennetiedostoon. /6/

Sähkölaitteiden häiriöttömyys

Sähkölaitteelta edellytetään sen turvallisuuden, luotettavuuden ja huollettavuuden lisäksi moitteetonta toimintaa eri toimintaympäristöissä. Sen tulisi toimia häiriöttömästi kussakin sen eri käyttötarkoituksessa. Häiriöttömän toiminnan takaa samaan käyttöympäristöön tarkoitettujen laitteiden sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC, electromagnetic compatibility). Tämä yhteensopivuus muodostuu laitteen päästämistä häiriöistä sekä kyvystä sietää häiriöitä.

Sähkömagneettinen ympäristö

Jotta laitteet voisivat toimia häiriöttömästi, on määritelty asuntoalueille ja teollisuusympäristöön erilaiset häiriötasot. Kaikki laitteet saadaan kussakin käyttöympäristössä keskenään yhteensopiviksi, kun huolehditaan kahdesta asiasta:

·    mikään laitteista ei aiheuta sovittua tasoa suurempia häiriöitä

·    kaikkien laitteiden tulee sietää sovitun tasoiset häiriöt.

Häiriönpäästö

Laitteen ympäristöönsä päästämäksi häiriöksi luetaan kaikki ne sähkömagneettiset ilmiöt, jotka eivät ole sen hyötykäyttöön tarkoitettuja. Häiriöt leviävät laitteesta toiseen joko johtimia pitkin tai säteilemällä. Esim. television huonolaatuinen kuva, radion rätinä tai tietokoneen virhetoiminnat johtuvat usein muiden sähkölaitteiden synnyttämistä häiriöistä.

Häiriönsietokyky

Sähkölaitteen tulee myös kohtuullisesti sietää häiriöitä. Sähkölaitteella on siis oltava riittävä immuniteetti käyttöympäristön häiriöitä vastaan. Sairaalan sähkölääkintälaitteissa saattaa syntyä virhetoimintoja, jos läheisyydessä käytetään matkapuhelinta. Tästä syystä matkapuhelimen käyttö sairaalassa on yleensä kielletty. /6/

Euroopan Unionin EMC-direktiivin vaatimukset tiivistettynä

Tuotteen valmistajan, valmistajan edustajan tai valtuutetun maahantuojan tulee varmistaa, että valmistettava tai koottava tuote täyttää EMC-direktiivin sekä mahdollisesti muiden tuotetta koskevien direktiivien vaatimukset. Näitä voivat olla mm. pienjännite-, kone- ja kaasulaitedirektiivit. /6/

Mikäli valmistaja noudattaa harmonisoituja standardeja, valmistaja voi käyttää vapaaehtoisesti päteviä laitoksia. Mikäli valmistaja ei noudata harmonisoituja standardeja, tarvitaan pätevän laitoksen (Competent Body) tarkastusta. Pätevän laitoksen käyttäminen on yleensä taloudellisin vaihtoehto, koska esim. suurten tuotesarjojen ollessa kyseessä kaikkia tuoteperheen tuotteita ei tarvitse testata kokonaan standardin mukaan. Sen sijaan pätevä laitos voi valita tarpeelliset ja riittävät mutta laajuudeltaan ja kustannuksiltaan suppeammat testit. /6/

 

Konedirektiivi koskee koneiden turvallisuutta ja se sisältää olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset koneille ja turvakomponenteille. Konedirektiivin CE-merkintä edellyttää teknistä rakennetiedostoa, vaatimustenmukaisuusvakuutusta sekä joissain tapauksissa ilmoitetun laitoksen testausta.

Euroopan Unionin konedirektiivin vaatimukset tiivistettynä

Koneiden turvallisuutta koskee Euroopan Unionin konedirektiivi, joka sisältää mm. olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ETA-alueella markkinoitaville ja käytettäville koneille sekä turvakomponenteille. Koneen tai turvakomponentin valmistajan, valmistajan edustajan tai valtuutetun maahantuojan tulee varmistaa, että valmistettava tai koottava kone täyttää konedirektiivin sekä mahdollisesti muiden tuotetta koskevien direktiivien vaatimukset. Näitä voivat olla mm. pienjännite- ja EMC-direktiivi. Konedirektiivi edellyttää vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja CE-merkintää.

Eräiden koneiden CE-merkintä edellyttää ns. ilmoitetun laitoksen tarkastusta. Ilmoitettu laitos tekee tuotteelle tarkastuksen, jolla varmistetaan tuotteen vaatimustenmukaisuus koko ETA-alueella. Näitä tuotteita ovat mm. puun tai vastaavan materiaalin työstämiseen tarkoitetut pyörösahat, katkaisusahat, oikohöylät, tasohöylät, moottorisahat ja vannesahat. /6/

 

Hyötysuhdedirektiivi koskee lämminvesikattiloiden energiatehokkuutta ja hyötysuhdetta. Kaasulaitedirektiivin tapaan vaihtoehtona hyötysuhdedirektiivin mukaisen CE-merkinnän vaatimalle tuotteen tyypinmukaisuuden varmistamismenettelylle on tuotteen tai tuotannon tasalaatuisuuden varmistava ilmoitetun laitoksen arvioima ja hyväksymä laatujärjestelmä ja seurantatarkastus tai ilmoitetun laitoksen tekemä, direktiivin edellyttämä muu tarkastus. /6/

Direktiivi ajoneuvojen aiheuttamista radiohäiriöistä koskee ajoneuvoja sekä niissä käytettäviä komponentteja. Direktiivi edellyttää viranomaisten tunnustaman puolueettoman laboratorion testausta sekä ajoneuvohallintaviranomaisten tyyppihyväksyntää. Direktiivi on käytössä jo nyt mutta sitä on sovellettava ajoneuvoihin asennettaviin lisälaitteisiin ja osarakenteisiin viimeistään 1. lokakuuta vuonna 2002. Tuotteet merkitään CE-merkinnän sijaan pienellä e-kirjaimella. /6/

Sähkölaitteiden energiamerkintä, erityisesti kylmälaitteiden energiamerkintä osoittaa laitteen vuotuisen energiakulutuksen. Merkintä luokittelee laitteet seitsemään kirjaimilla A - G merkittyyn energiatehokkuusluokkaan, joista luokan A laitteet kuluttavat vähiten ja G-luokan laitteet eniten energiaa. Energiamerkissä voidaan halutessa ilmoittaa myös laitteen äänitaso. Energiakulutus tulee mitata luotettavan arvioijan toimesta laboratorio-olosuhteissa. /6/

Sähkölaitteiden valvontaa hoitaa Turvatekniikan keskus (TUKES).


2. CE-MERKINNÄN VOIMA KÄYTÄNNÖSSÄ

 

2.1 Noudattaminen ja rikkomusten seuraukset

 

CE-merkinnän väärinkäytöstä voi seurata markkinointikielto ja sakkorangaistus. Eräissä tapauksissa on osoittautunut, että CE-merkintä ei ole ollut täysin luotettava. Tämän vuoksi, jos herää epäilyksiä tuotteen vaatimustenmukaisuudesta, voi pyytää myyjältä tai maahantuojalta nähtäväkseen kopion tuotteen vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Valmistajan vakuutus on tarkoitettu etupäässä viranomaisille, mutta normaalisti se on myös muiden osapuolten saatavilla. Jos halutaan vielä lisävarmuutta tuotteen vaatimustenmukaisuudesta voi valita sellaisen tuotteen, joka on puolueettoman osapuolen testaama ja sertifioima. /1/

 

CE - merkintä on osoittautunut käytännössä hyvin vahvaksi. Käytännön esimerkkinä koneenrakennusalalta ovat mm Keski-Euroopassa yleiset suuret konehuutokaupat joissa voi olla myytävänä jopa tuhansia eri merkkisiä ja maalaisia maansiirtokoneita. /1/

 

Osa niistä ei ole tarkoitettu Euroopan markkinoille vaan maahantuonti on voinut tapahtua epävirallisia kanavia pitkin jolloin koneissa ei ole CE - merkintää. Tällaiset koneet jäävät yleensä myymättä tai niiden hintataso jää hyvin alhaiseksi koska niitä ei voi käyttää ”virallisesti”. CE - merkinnän puutteeseen ja siitä seuranneisiin vastuukysymyksiin on loppunut Suomessa myös kiinalaisen pientraktorin myynti joten merkinnällä on suuri itseohjaava vaikutus. /1/

 

Kuva 1. Komatsu PC 130 kaivinkone. /9/

 

 

Koneenrakennuksessa esimerkiksi kattila- ja voimalaitoksien rakentamisessa käytettävien osien tulee olla CE- merkinnällä varustettuja. Ellei näin ole täytyy laajemman kokonaisuuden toimittajan itse testauttaa laitteet tai ottaa vastuu niiden vaatimustenmukaisuudesta.

 

Tämä ei tietenkään ole käytännössä järkevää joten CE - merkintää vailla olevien tuotteiden myynti on käytännössä mahdotonta. Esimerkkinä on alla voimalaitoksen

paineputkistoissa käytettävä korkeapaineventtiili.

 

 

Kuva 2. KSB Nori 320 korkeapaineventtiili hitsattavilla yhteillä. /10/


3. CE-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

 

3.1 CE-vaatimustenmukaisuusilmoitus

Alla kaksi esimerkkiä CE-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. /8/

 

 


LÄHTEET

 

 

/1/         URL://www.sfs.fi/lainsaadanto/ce_merkinta/

 

/2/         URL://www.dnv.fi/sertifiointi/productcertification/cemarking/index.asp

 

/3/         URL: http://fi.osha.eu.int/good_practice/koneet/ce_merkinta.stm

                     

/4/         URL://www.rockwool.fi/sw35700.asp

                     

/5/         URL://www.tukes.fi/tiedotteet_arkisto/sahko_ja_hissit/1997/tiedotteet_a170797.html

 

/6/         URL://www.sesko.fi/fp-web/ajankohtaista/seminaari/LVD_muutos.pdf

 

/7/         SFS-Käsikirja Standardi 133.2004.

 

/8/         URL://www.fimko.fi/ajankohtaista/artikkeli-testaus-ja-sertifiointi.html

                     

/9/         URL: http://www.komatsu.com/

                     

/10/       URL: http://www.ksbgroup.ch/armaturen/ventile/uebersicht_nori.htm