LEHDISTÖTIEDOTE
VÄITÖSKIRJA KÄSITEJÄRJESTELMISTÄ
Anita Nuopponen: Begreppssystem för terminologisk analys (käsitejärjestelmät
terminologisen analyysin apuna)
Tutkimuksessa pohditaan erilaisia tapoja analysoida ja järjestää
ammattikäsitteitä ja -termejä. Lähtökohtana on esim. eri alojen sanastoja
laadittaessa käytettävän systemaattisen terminologisen analyysin tarpeet.
Tavoitteena on luoda yleistä, monien ammatillisen ja tieteellisen
viestinnän ongelmien ratkaisemiseen sopivaa teoriaa.
Käsitteet järjestykseen
Joudumme päivittäin tekemisiin monien erilaisten luokittelujen kanssa.
Milloin meitä luokitellaan punatukkaisiksi, akateemisiksi työttömiksi,
tai kaupunkilaisiksi tai milloin me luokittelemme esim. puutarhassamme
kasvavia kasveja hyötykasveiksi tai rikkaruohoiksi. Ammatissamme joudumme
tekemisiin monien vielä hienojakoisempien jaottelujen kanssa. Kirjapainoille
on tärkeää painotuotteiden jaottelu eri tyyppeihin, postilla on omat
luokittelunsa lähtevälle postille, säätieteilijöille tärkeää on esim.
pilvien jaottelu:
Myös Linné järjesti kasveihin ja eläimiin liittyvää käsitteistöä vastaavalla
tavoin hierarkioihin. Tutkimukseni selvittelee mm. tällaisia tapoja järjestää
ammattikäsitteitä ja termejä.
Toinen tavallinen jaottelutapa on kokonaisuuden jako osiin, esim.
teurastajalle ja lihakauppiaalle tärkeä käsitteistö liittyy yhteen
osa-kokonaisuus suhteiden avulla, onhan heille tärkeää esim. sian
paloittelu osiin (potka, sisäfile jne.). Erilaisissa prosesseissa,
kuten esim. kirjapainossa, voidaan erottaa erilaisia vaiheita, jotka
seuraavat toisiaan tai tapahtuvat yhtäaikaa. Lääkärille taas osa tärkeästä
käsitteistöstä liittyy toisiinsa syy-seuraussuhteiden avulla, esim. mistä
mikäkin oire johtuu. Armeijassa taas jokapäiväiseen viestintään kuuluu
arvojärjestyksen hallinta. Vesitutkija taas on kiinnostunut siitä, mitä
kaikkea vedessä on - kaloja, leviä, saasteita jne. Käytän näistä
suhdetyypeistä nimityksiä looginen käsitesuhde, koostumussuhde,
temporaalinen käsitesuhde, kausaalisuhde, arvosuhde ja sijaintisuhde.
Nämä ovat muutamia esimerkkejä erilaisista käsitteiden
järjestämismahdollisuuksista, jota tutkimuksessani olen kehitellyt.
Käyttömahdollisuuksista
Kehittelemiäni malleja ja käsitteellisiä työkaluja voidaan käyttää apuna
selviteltäessä eri ilmiöiden välisiä eroja, määriteltäessä käsitteitä,
kartoitettaessa tutkittavan erikoisalan ammattikäsitteistöä ja termistöä.
Tutkimani teoria ja menetelmät ovat saaneet alkunsa tämän vuosisadan
alkupuolella ammattialojen sanastojen laatimisesta. Tällöin
käsitejärjestelmät saivat keskeisen aseman, sillä todettiin, että käsitteet
ovat riippuvaisia toisistaan eikä niitä voida määritellä tuntematta niiden
lähikäsitteitä. Käsitejärjestelmiä voitaisiin kuvata verkostoiksi, jotka
heijastavat käsitystäm me alan ilmiöiden välisistä suhteista. Silmukohtina
näissä verkostoissa ovat käsitteet, tietomme tietystä ilmiöstä, ja
käsitteiden väliset suhteet, jotka perustuvat havaintoihimme ilmiöiden
välisistä yhteyksistä.
Sanastoja laadittaessa käsitejärjestelmien avulla kartoitetaan alan
käsitteet ja termit, käsitteiden väliset erot, laaditaan määritelmät,
luodaan uusia termejä ja järjestetään sanakirjan artikkelit systemaattiseen
järjestykseen. Systemaattisia sanastoja pidetään erikoisaloille sopivimpina
kuin aakkosellisia, sillä silloin ei olla sanojen vankeja - voidaan
vaellella ympäri sanastoa teemasta toiseen, määritelmästä toiseen ja
etsiä käsitteitä, vaikkei tiedettäisi etukäteen niiden nimityksiäkään.
Aakkoselliset sanastothan eivät anna tätä mahdollisuutta, sillä niissä
toisilleen läheiset käsitteet on erotettu toisistaan sen mukaan, mikä
sattuu olemaan niiden nimitysten alkukirjaimet.
Nykytekniikka on tuonut mukanaan hypertekstin, hypermedian ja CD-ROMit,
jotka toisaalta laajentavat käsitejärjestelmien sovellusmahdollisuuksia ja
toisaalta antavat uusia ulottuvuuksia ammattisanastojen laatijalle. Monet
painetun sanakirjan rajoitteista poistuvat ja tekstin lisäksi voidaan
käyttää graafisia esityksiä, kuvia, animaatiota ja ääntä havainnollistamaan
vaikeita ammattikäsitteitä. Sanastoartikkelit voidaan linkittää toisiinsa
monin eri tavoin. Erilaisten käsitesuhteiden avulla voidaan luoda verkostoja,
joista käyttäjä voi etsiä haluamaansa tietoa. Sanahaku tietenkin on myös
mahdollista ja nopeampaa kuin painettua sanakirjaa selatessa. Oma
suunnitelmani on laittaa väitöskirjani ja sen sisältämä käsitteistö ja
termistö tietokoneelle hypermediaesitykseksi kuvioineen kaikkineen! Silloin
lukija voisi vaikeiden käsitteiden kohdalla halutessaan saada esille
määritelmän ja esimerkin tai palata suoran linkin avulla kohtaan, jossa
edellisen kerran puhuttiin samasta asiasta. Toivottavasti vain löydän aikaa
tähän!
