Yhdistyksen historiaa ja nykypäivää lyhyesti

Wasa Flamenco ry. perustettiin vuonna 2000 tekemään flamencoa tunnetuksi ja tukemaan sen harrastamista Vaasassa. Ennen yhdistyksen perustamista flamencoa harrastettiin tiiviskurssien ja vierailevien opettajien avulla. Saimme opetusta mm. Tampereen flamencoyhdistyksen ohjaajilta, jotka myös auttoivat vaasalaisia harrastajia oman yhdistyksen perustamisessa. Myös Vaasan työväenopisto ja Arbis ovat olleet panoksellaan mukana flamenco-opetuksen mahdollistajina.

Tänä päivänä opetus ja muu toiminta ovat yhdistyksen järjestämiä. Vaasalainen flamenco koostuu säännöllisistä harjoituksista ja tiiviskursseista omien ja vierailevien opettajien avulla. Jäseniä yhdistyksellä on n. 40 kpl.

Hallituksen jäsenet

Yhdistyksen hallituksessa työskentelevät:

• Marion Lepistö, puheenjohtaja
• Eeva Gräsbeck
• Katri Pihlaja-Kuhna
• Miia Tiihonen
• Elisa Rantasalo
• Riitta Malkamäki
• Eija Peltola
• Annikki Rantala (varajäsen)
• Anna-Riitta Ekdahl-Mikkola (varajäsen)
• Sirpa Lammi (varajäsen)
• Tilintarkastajina toimivat Marjatta Larimo ja Minna Backman, varatilintarkastajana Carita Jakobsson.

Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Wasa Flamenco ry. ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on

1. edistää flamencoharrastusta
2. tehdä tunnetuksi flamencotaidetta ja -kulttuuria: tanssi, laulu ja musiikki
3. edistää kotimaisten ja ulkomaisten flamencoharrastajien välistä kanssakäymistä.

3 § Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. järjestää säännöllisiä harjoituksia, harjoitusleirejä, kursseja jäsenilleen sekä koulutus- ja esitelmätilaisuuksia. Kursseista yhdistys voi periä kustannukset kattavaa maksua.
2. järjestää jäsenilleen opintomatkoja, kansainvälisiä kohtaamisia, näytöksiä, illanviettoja, festivaaleja sekä muita vastaavia tilaisuuksia.
3. pyrkii yhteistyöhön muiden suomalaisten ja ulkomaisten flamencoharrastajien kanssa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys

1. kerää jäsenmaksuja
2. ottaa vastaan sille myönnetyt apurahat ja avustukset, lahjitukset ja testamentit
3. panee toimeen arpajaisia, myyjäisiä, rahankeräyksiä ja ohjelmallisia tilaisuuksia
4. voi harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa
5. voi perustaa rahastoja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
6. voi harjoittaa tarkoituksen toteuttamiseen välittömästi liittyvää taloudellista toimintaa.

4 § Jäsenyys

Yhdistyken varsinaiseksi tai kannattavaksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy ja joka maksaa jäsenmaksun yhdistyksen tilille.

Varsinainen jäsen ei voi harjoittaa elinkeinotoimintaa yhdistyksen harrastustoimintaan (flamencotanssi, -laulu ja -musiikki) kuuluvilla osa-alueilla.

Kannattava jäsen haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa eikä hän voi kuulua hallitukseen.

Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kevät- tai syyskokous hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen toiminnan alalla ansioituneita tai yhdistyksen toimintaa merkittävästi edistäneitä henkilöitä. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksuista.

5 § Jäsenen eroaminen tai erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamlla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksua eräpäivään mennessä ei voi, ellei hallitusole toisin päättänyt, osalistua yhdistyksen järjestämiin harjoituksiin ennen kuin maksu on suoritettu.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen ei ole suorittanut jäenmaksuaan eräpäivään mennessä tai on muuten jättänyt täyttämättä velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistyksen toimintaa tai mainetta tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

6 § Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kummallekin jäsenryhmälle erikseen päättää yhdistyksen vuosikokous.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolme-kahdeksan (3-8) varsinaista jäsentä ja kaksi-neljä (2-4) varajäsentä.

Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi.

Syyskokous valitsee hallituksen puheenjohtajan sekä muut hallituksen varsinaiset ja varajäsenet. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet voidaan valita uudelleen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8 § Yhdistyksen nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai taloudenhoitaja, kumpikin yksin.

9 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille tammikuun 31. päivään mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa kirjalinen lausunto viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

10 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

11 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallitus kutsuu yhdistyksen kokoukset koolle kaksi (2) viikkoa ennen kokousta harjoituspaikan/-paikkojen ilmoitustaululle sijoitettavalla kokouskutsulla.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12 § Varsinaiset kokoukset

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut esille tulevat asiat
8. Kokouksen päättäminen

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä vuotuisen jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. Päätetään hallituksen jäsenten määrä
7. Valitaan uuden hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
8. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja
9. Käsitellään muut esille tulevat asiat
10. Kokouksen päättäminen

13 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkotuksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.