VKS/Immunokemian laboratorio/06-323 2523
Tutkimuksessa määritetään seerumin vankomysiinin jäännöspitoisuus ennen lääkkeen antoa ja maksimipitoisuus 15 min lääkkeen annon jälkeen. Tutkimus sisältää kaksi näytettä/määritystä, S -VAN-0 ja S -VAN-1. Yksittäisissä pitoisuusmäärityksissä on käytettävä tutkimusta 3277 S -VAN.
Vankomysiini on aminoglykosidi-antibiootti. Se on nefro- ja ototoksinen, etenkin käytettynä muiden aminoglykosidien kanssa. Muut munuaistoksiset lääkeaineet yhdessä vankomysiinin kanssa, kuten amfoterisiini B, furosemidi, sisplatiini ja tulehduskipulääkkeet, voivat vielä lisätä riskiä munuaisvauriolle. Vankomysiinin yhteydessä on kuvattu myös neutropeniaa, trombosytopeniaa, tromboflebiittejä ja allergisia reaktioita.
Vankomysiinihoidon ja -toksisuusriskin arviointi käytettäessä suuria lääkeannoksia tai yhdessä muiden toksisten lääkeaineiden kanssa tai kun potilaalla on alentunut munuaisfunktio.
MEIA (Abbott Axsym).
Tehdään tarvittaessa. Päivystystutkimus.
Valmis saman päivän kuluessa ja kiireellisenä 2 tunnin kuluessa näytteen saapumisesta laboratorioon.
2 x 5 ml seerumiputki (punainen korkki).
Näyte jäännöspitoisuuden mittaamiseksi otetaan aikaisintaan vuorokauden kuluttua hoidon aloittamisesta tai annoksen muuttamisesta 1 - 15 min ennen seuraavaa lääkeinfuusiota. Näyte huippupitoisuuden mittaamiseksi otetaan 15 min laskimoinfuusion ja 60 min lihakseen antamisen jälkeen.
Putket merkitään oikeilla tarroilla: jäännöspitoisuus = S -VAN-0, huippupitoisuus 15 min infuusiosta = S -VAN-1.
1 ml (2 x 0.5 ml) seerumia.
Säilyy muutaman päivän +5 °C ja kuukausia -20 °C.
Voidaan lähettää huoneenlämpöisenä jos perillä saman päivän kuluessa.
Jäännöspitoisuus (annostelu 2x/vrk tai 4x/vrk): alle 5 mg/l.
Huippupitoisuus (2 annosta/vrk): alle 70 mg/l.
Annostusta 4 x vrk käytetään yleensä vain endokardiittien yhteydessä.
Huippupitoisuus (4 annosta/vrk): 20 - 50 mg/l.
Ks. 3277 S -VAN. Pitoisuusmäärityksiä ei yleensä tarvita lyhytaikaisessa hoidossa, jos potilaalla on normaali munuaisten toiminta.