Malmin terveydenhuoltoalue, laboratorio-ohjekirja

1046 P -AFOS

P - Alkalinen fosfataasi

Tekopaikka

VKS/Kemian laboratorio/(06) 323 2520.

Yleistä

Alkalinen fosfataasi muodostuu useasta isoentsyymistä, jotka ovat peräisin luustosta, maksasta, ohutsuolesta ja istukasta. Lapsilla on vallitsevana luustoperäinen isoentsyymi ja aikuisilla maksaperäinen. P -AFOS katalysoi fosfaattiryhmän siirtoa fosfaattiestereistä. P -AFOS:n alkuperää voi tutkia isoentsyymimäärityksellä (S -AFOS-Is no 1048).

Indikaatiot

Käytetään maksasairauksien erotusdiagnostiikkaan ja osteoblastiaktiivisuuden mittana luustosairauksissa.

Menetelmä

Kineettinen mittaus IFCC-suosituksen mukaan. Menetelmä- ja tulostasomuutos 3.1.2005 alkaen.

Tekotiheys

Arkisin (ma-pe).

Tulos valmiina

Samana päivänä, iltapäivän näytteet seuraavana päivänä.

Häiriötekijät

Hemolyysi. Oksalaatit ja fluoridit inhiboivat entsyymireaktiota ja voivat aiheuttaa virheellisen alhaisia tuloksia. EDTA ja sitraatti alentavat tuloksia.

Näyteastia

4.5 ml Li-hepariiniputki (vihreä korkki).

Näyte (minimi)

1 ml (0.2 ml) plasmaa tai seerumia.

Näytteen säilytys

Näyte säilyy muutamia päiviä +20 °C, viikon +5 °C, viikkoja -20 °C.

Aluenäytteenotto

Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä saman vrk:n aikana.

Viitearvot

Aikuiset

IkäP-AFOS (U/l)
yli 18v35 - 105
Lapset
IkäP -AFOS (U/l)
0 -14pv60-275
15pv -1v115-460
2 - 5v115-390
6 - 7v115-460
8 - 9v115-345
Pojat 10 - 11v115-335
Tytöt 10 - 11v115-435
Pojat 12 - 13v125-405
Tytöt 12 - 13v90 - 335
Pojat 14 - 15v80 -445
Tytöt 14 - 15v80 -210
Pojat 16 - 18v55 -330
Tytöt 16 - 18v35 -125
Menetelmä- ja viitearvomuutos 3.1.2005 lähtien. Lisätietoja ks. laboratoriotiedote.

Tulkinta

Sappiteiden tukoksissa maksa ei eritä P -AFOS:ia suoleen ja sen seurauksena on P -AFOS:n nousu seerumissa. Kohonneita pitoisuuksia esiintyy maksasoluvaurioissa. Intra- ja ekstrahepatiittisessa sappitieobstruktiossa arvo kohoaa enemmän kuin maksaparenkyymisairaudessa. Kohtalaisesti kohonneita pitoisuuksia esiintyy kaikissa maksaa affisioivissa taudeissa.

Luuston sairauksissa P -AFOS nousee kiihtyneen luun uudismuodostuksen takia. Hyvin korkeita P -AFOS:in pitoisuuksia tavataan Pagetin taudissa, sarkoomissa ja riisitaudissa ja kohtalaisesti kohonneita tavataan hyperparatyroosissa ja osteomalasiassa. Maligniteetteissa P -AFOS nousee maksa- ja luustometastaasien takia. Karsinoomat voivat myös tuottaa Regan- ja Nagao-isoentsyymejä. Lievästi kohonneita pitoisuuksia tavataan mm. sydäninsuffisienssissa, pneumoniassa, pankreatiitissa ja keuhkoinfarkteissa sekä nefriiteissä. Lääkeaineet voivat maksavaikutuksen takia nostaa P -AFOS-pitoisuutta.