VKS/Immunokemian laboratorio/06-323 2523
Folaatit ovat ryhmä vitamiineja, joita tarvitaan mm. nukleiinihapposynteesissä, mitokondriaalisessa proteiinisynteesissä sekä aminohappometaboliassa. Folaatin päivittäinen tarve on n. 100-200 µg. Folaatit saadaan yksinomaan ravinnon kautta. Aikuisen päivittäiseksi tarpeeksi on arvioitu noin 50 µg. Tarve on huomattavasti suurempi lapsilla (noin 100 µg/vrk), raskauden aikana (noin 400 µg/vrk) sekä imetyksen aikana (noin 300 µg/vrk). Foolihappo imeytyy jejunumissa ohutsuolesta. Pitkittynyt folaatin puute johtaa megaloblastiseen anemiaan.
Foolihappopuutteen selvittäminen (megaloblastiset anemiat, suoliston imeytymishäiriöt, malnutritiotilat). Erytrosyyttien folaatti (fE-Folaat) on ensisijainen tutkimus epäiltäessä foolihapon puutetta, esim. megabloblastianemiassa.
12 tunnin paasto.
Ionisieppausentsyymi-immunoassay (IONC).
Arkisin(ma-pe).
Määritystä häiritsevät hiirivasta-aineet (HAMA). Tulokset voivat olla virheellisen korkeita tai matalia. Jos potilaan tiedetään saaneen hiiri-vasta-aineita, on näissä tapauksissa käytettävä toista määritysmenetelmää. Kemoterapeuttiset aineet, mm. metotreksaatti, foliinihappo (Leucovorin), saattavat häiritä folaattimääritystä. Folaatit ovat valoherkkiä yhdisteitä, joten näytteet on suojattava valolta kaikissa käsittelyvaiheissa.
3 ml EDTA-putki (liila korkki) tai 0.3 ml mikro-EDTA-putki.
1 ml (0.3 ml) EDTA-verta.
Tuloksen laskemiseksi tarvitaan samana päivänä mitattu B-Hkr-arvo ja kokoverestä määritetty folaattipitoisuus. Näyte on suojattava valolta kaikissa käsittelyvaiheissa. Foliokääre tai muu valonpitävä suoja.
Ei säily huoneenlämmössä. Jääkaapissa +5 °C 5 vrk valolta suojattuna. Pakastusta ei suositella.
Kylmäkuljetus +5 °C. Mikäli Hkr-arvoa ei ole ilmoitettu näyteputken tarrassa tai lähetteessä, se voidaan mitataan VKS:n laboratoriossa 1 vrk:n sisällä näytteenotosta.
770-1800 nmol/l
Folaatin puutetta voi esiintyä lisääntyneen kulutuksen (raskaus, imetys, tbc, maligniteetit ja leukemiat), malnutrition tai alentuneen imeytymisen takia (malabsorptio, suolistotaudit, ventrikkeliresektiot, alkoholismi).
Megaloblastiseen anemiaan voivat johtaa sekä folaatin että B12-vitamiinin puutokset. Tämän vuoksi syyn selvittämiseksi on määritettävä molemmat vitamiinit.
Alentunut fS-Folaatti heijastaa folaatin saantia ravinnosta ja edeltää pitoisuuden laskua kudoksissa. Alentunut fE-Folaatti kuvastaa ravitsemustilannetta muutamien edeltävien kuukausien aikana ja kuvaa siten paremmin folaatin alentunutta kudospitoisuutta. Em. syistä johtuen megaloblastisen anemian diagnosointiin sopii parhaiten erytrosyyttien folaattimääritys paastonäytteestä (fE-Folaat).
B12-vitamiini puutteen yhteydessä fE-Folaatti on alentunut, mutta fS-Folaatti saattaa olla normaali tai koholla.