TYKS/Keskuslaboratorio/(02) 313 1933.
Sikiökaudella pääosa hemoglobiinista on fetaalihemoglobiinia (HbF), jota syntymishetkellä on n. 50-85% kokonaishemoglobiinista. Puolen vuoden ikäisellä bF:n osuus kokonaishemoglobiinista on tavallisesti 2-3%. HbF:n määrä kohoaa useissa eri hemoglobiinipoikkeavuuksissa, esi. talassemioissa. Lievästi kohonneita HbF-osuuksia voidaan tavata myös monien veritautien yhteydessä.
Sikiöperäisen veren osoittaminen, esim. epäiltäessä fetomaternaalista vuotoa. Fetaalihemoglobiinin osoittaminen aikuisten verestä eräiden harvinaisten verisairauksien yhteydessä.
Tarvittaessa arkisin.
5 ml EDTA-putki (liila korkki) ja 4.5 ml:n Li-hepariiniputki (vihreä korkki)
3 ml EDTA-verta + 4 ml Li-hepariiniverta
7 vrk jääkaapissa + 5°C.
Ma-to kylmälähetyksenä, näyte ei saa jäätyä.
| 0-30 pv | 50-85% |
| 6-11 kk | alle 15% |
| 1-2v | alle 5% |
| 2v | alle 2% |
| aikuiset | alle 1% |
Kohonneita fetaalihemoglobiinipitoisuuksia esiintyy eräissä harvinnaisissa veritaudeissa, HPFP, beeta-talassemia, aplastinen anemia ja sirppisoluanemia. Ohimenevästi kohonneita arvoja esiintyy useiden pahanlaatuisten kasvainten yhteydessä, erityisesti leukemioissa, mutta myös muissa kuten keuhko-, testis- ja korionkarsinoomassa.
Lapset:
HbF-pitoisuus laskee syntymän jälkeen nopeasti ja saavuttaa yleensä aikuisten tason ensimmäisen ikävuoden aikana. Joskus pitoisuus kuitenkin jää koholle pidemmäksikin aikaa ja korkeat arvot ovatkin lapsilla yleisempiä kuin aikuisilla.
Raskaus:
Kirjallisuuden mukaan 15-20%:ssa normaaliraskauksia esiintyy alkuraskauden aikaisia kohonneita arvoja.