HUSLAB/Virologian osasto, puh. (09) 1912 6555 tai 1912 6506
Tutkimus tehdään ripuliepidemian etiologian selvittämiseksi.
Ripulitapaukset, etenkin ruokamyrkytys- ja laitosepidemia-etiologian selvittämiseksi. Epidemiatilanteessa olisi tärkeää saada näyte useammasta potilaasta (3-10 potilasta). Katso myös ohjeet 3584 F-BaktVi3 ja 1817 F-AstrNhO.
Ripuliepidemioiden yhteydessä näytteestä tehdään elektronimikroskopiatutkimus. Tästä saadaan tulos rakenneryhmittäin, mutta ei viruksen tyyppitunnistusta. Tulos saadaan 2-3 vrk sen jälkeen kun näyte on saapunut tutkivaan laboratorioon. Spesifisesti kalikivirus osoitetaan RT-PCR-menetelmällä, käyttäen kahta eri alukeparia. Löydös varmistetaan nukleiinihappohybridisaatiolla, jolloin tunnistetaan myös viruksen genoryhmä.
Viikon kuluessa näytteen saapumisesta tutkivaan laboratorioon.
Ulostepurkki,jossa potilastunnistetarra!
Ennen näytteen lähettämistä otettava yhteys VKS:n mikrobiologian laboratorioon.
Ripuliulostetta (n. 20 g) tiiviissä purkissa. Mahdollista ruoka-ainetta, joko siinä pakkauksessa, josta tarjottu tai ko. näytettä ulostepurkkiin (n.2/3).
Pakastettuna -20 °C.
Ma-pe Tiiviisti suljettu näytepurkki lähetetään erikseen muovipussiin pakattuna pakastekuljetuksena.
Löydöksiä verrataan potilaiden oireisiin ja taudin itämisaikaan. Ripulitapauksissa kalikiviruksen pitoisuus ulosteessa on korkeimmillaan ripulivaiheessa. Virus häviää elimistöstä parissa viikossa, jonka jälkeen tulos voi jäädä alle detektiokynnyksen. Kalikiviruksen kantajuutta ei tunneta.