Malmin terveydenhuoltoalue, laboratorio-ohjekirja

1881 U -KemSeul

U - Kemiallinen seulonta

Tekopaikka

VKS/Eritelaboratorio/(06) 323 2526 ja VKS/Pääterveysaseman laboratorio/(06) 325 1988.

Yleistä

Tutkimus sisältää vain kemiallisen seulonnan (=liuskakoe), ei jatkotutkimuksia.

Indikaatiot

Terveystarkastus, jossa tarkoituksena on seuloa munuaistauteja (albuminuria) ja diabetesta (glukosuria) ilman jatkotutkimuksia. Ks. myös 3270 U -Tutk-1.

Esivalmistelut

Normaalisti voimakasta fyysistä aktiviteettia ennen näytteenottoa tulisi välttää. Nesteen ja ravinnon ottoa on vältettävä 8 tuntia ennen näytteenottoa, sillä runsas nesteen nauttiminen laimentaa näytettä ja saattaa johtaa väärään negatiiviseen tulokseen. Naispotilailla tulisi välttää virtsanäytteen antamista kuukautisten aikana, sillä se voi aiheuttaa hematuriaa. Valkovuodon vaikutusta voi ehkäistä tamponilla.

Menetelmä

Liuskakoe (Ames Bayer Multistix 8 SG), joka luetaan reflektanssifotometrilla (Clinitek 500).

Tekotiheys

Päivittäin. Päivystystutkimus.

Tulos valmiina

Tulos valmis 2-3 tunnin kuluessa.

Häiriötekijät

Korkea C-vitamiinipitoisuus heikentää erytrosyyttien, glukoosin ja nitriitin herkkyyttä.

Näyteastia

10 ml muoviputki (keltainen korkki).

Näytteenotto

Näytteeksi käy parhaiten keskisuihkunäytteenä klo 6.00 - 8.00 välisenä aikana otettu aamuvirtsa tai vähintään 4 tuntia rakossa ollut matalan diureesin virtsa (vakioitu virtsanäyte). Näytteen voi saada myös seuraavilla tavoilla:

Pussivirtsa, rakkopunktio tai munuaisaltaan punktio, kerta- tai kestokatetrointi, avannenäyte tai alusastia.

Putket jäähdytetään välittömästi jääkaapissa ja toimitetaan laboratorioon 2 tunnin kuluessa näytteenotosta.

Sairaalan tai terveyskeskuksen ulkopuolella otettavia näytteitä varten potilaalle annetaan erilliset näytteenottovälineet ja ohjeet näytteen ottamiseksi, säilyttämiseksi ja kuljettamiseksi laboratorioon.

Näyte (minimi)

10 ml puhtaasti laskettua keskivirtsaa.

Näytteen säilytys

Säilytys aina + 5 °C.

Aluenäytteenotto

Ei sovi alueelliseen näytteenkuljetukseen.

Viitearvot

U -Gluk-Onegatiivinen
U -Keto-Onegatiivinen
U -Eryt-Onegatiivinen
U -pH-O 5-7 pH-yksikköä
U -Prot-Onegatiivinen
U -Nitr-Onegatiivinen
U -Leuk-Onegatiivinen

Tulkinta

U -Gluk-O:

Glukoosikenttä toteaa glukosurian noin 4 mmol/l tasosta alkaen. Runsas glukosuria (3+) vastaa tasoa yli 28 mmol/l. Kliininen merkitys on lähinnä päivystystilanteissa ja aikuistyypin ja raskauden ajan diabeteksen seulonnassa.

U -Keto-O:

Ketoainekenttä osoittaa lähinnä virtsan asetoasetaatin, ja on positiivinen (1+), jos pitoisuus on 0.5-1.8 mmol/l. Runsas (3+) tulos vastaa tasoa yli 3.8 mmol/l. Heikosti positiivisia tuloksia saadaan paaston aikana. Potilaan ketoosia seurataan plasmamäärityksin (1174 fP-OHButyr).

U -Eryt-O:

Erytrosyyttikenttä mittaa hemin pseudoperoksidaasi-aktiivisuutta ehjistä ja hajonneista punasoluista. Tulos on positiivinen (1+), jos punasoluja on yli 14 solua/µl (vastaa 420 µg/l hemoglobiinia). Runsas tulos (3+) vastaa n. 320 solua/µl. Korkea C-vitamiinipitoisuus häiritsee entsyymireaktiota ja värin muodostumista, mutta normaali C-vitamiinipitoisuus ei häiritse.

U -pH-O:

pH-määrityksellä on merkitystä vain lääkeaineiden ja aineenvaihduntatuotteiden metabolisaation ja virtsakivihoidon säätelyssä ja seurannassa. Määritysalue on 5 - 9, yhden pH-yksikön tarkkuudella. Korkea pH-tulos voi viitata virtsatieinfektioon, kun urea pilkkoutuu ammoniakiksi, mutta tämä ei päde lasten näytteissä.

U -Prot-O:

Proteiinikenttä mittaa lähinnä vain albumiinia. Tulos on positiivinen, jos albumiinin pitoisuus on yli 0.17 g/l. Avohoidon potilailla todetaan usein satunnaista ja viatonta ortostaattista tai rasitukseen liittyvää albuminuriaan. Huomioitavaa on, että esim. virtsaan erittyvät immunoglobuliinit (M-komponentti) eivät anna värireaktiota liuskakokeessa. Liuskakokeen herkkyys ei riitä diabeettisen albuminurian diagnostiikkaan, vaan sitä tulisi seurata virtsan mikroalbumiinitutkimuksin (4084 cU-Alb-Mi).

U -Nitr-O:

Nitriittikenttä mittaa bakteeriuriaa, jonka aiheuttajina ovat nitraatteja pelkistävät bakteerit kuten E. Coli ja sen sukulaiset. Sen sijaan Staph. saprofyticus, Enteroc. feacalis ja muut streptokokokit eivät pelkistä nitriittejä. Tulos on positiivinen, jos virtsassa on yli 8 µmol/l nitriitti-ioneja. Positiivisen tuloksen edellytys on myös riittävä rakkoinkubaatioaika (yli 4 tuntia). Bakteeriurian osoittajana tutkimuksen herkkyys on n. 20-40% tasoa ja spesifisyys 90% tasoa. C-vitamiini häiritsee reaktiota.

U -Leuk-O:

Leukosyyttikenttä mittaa leukosyyttien esteraasiaktiivisuutta, jota esiintyy granulosyyteissä ja makrofageissa. Positiivinen tulos (1+) saadaan, kun pitoisuus on yli 13 solua/µl, mikä vastaa n. 1-2 solua/näkökenttä. Runsas löydös (3+) vastaa n. 150 solua/µl. Vastaavuus ei ole tarkkaa, sillä leukosyyttien hajoamisnopeus virtsanäytteessä voi olla huomattava ja tämän takia liuskakoe on yleensä herkempi pyurian osoittaja kuin mikroskopia. Tutkimuksen herkkyys oikein otetussa seulonnassa on n. 85 % luokkaa, mutta ajoittamattomassa näytteessä vain 60% luokkaa ja immunosuppressiopotilailla vieläkin heikompi.

Leukosyytti ja nitriittikenttien herkkyys jää valikoimattomassa sairaala-aineistossa 80-90% tasolle, minkä takia virtsatieinfektion epäilyssä pelkkä liuskakoe ei ole riittävä tutkimus. Antibiootit, voimakas proteinuria (yli 5 g/l) ja glukosuria (yli 20 g/l) voivat antaa vääriä negatiivisia tuloksia ja eräät lääkeaineet puolestaan positiivisia.