Malmin terveydenhuoltoalue, laboratorio-ohjekirja

2082 P -Cl

P - Kloridi

Tekopaikka

VKS/Kemian laboratorio/06-323 2520

Yleistä

Kloridi on elimistön tärkein ekstrasellulaarinen anioni. Kloridia saadaan ravinnosta, se imeytyy täydellisesti ja eritetään munuaisten kautta virtsaan. Virtsasta 99% reabsorboituu yhdessä natriumin kanssa takaisin. Kloridin jakautumiseen vaikuttaa natriumtasapaino ja elimistön happo-emästasapaino.

Indikaatiot

Kloridin menetystilat ja renaalinen tubulaarinen asidoosi. Anion gap-suureen laskeminen.

Menetelmä

Ionispesifinen elektrodi (ISE).

Tekotiheys

Päivittäin. Päivystystutkimus.

Tulos valmiina

Saman päivän kuluessa.

Häiriötekijät

Bromidit häiritsevät.

Näyteastia

4.5 ml Li-hepariiniputki (vihreä korkki).

Näyte (minimi)

1 ml (0.2 ml) plasmaa.

Näytteen säilytys

Näyte säilyy viikon +20 °C ja + 5 °C ja kuukausia -20 °C.

Aluenäytteenotto

Voidaan lähettää huoneenlämpöisenä.

Viitearvot

96 - 107 mmol/l

Tulkinta

Seerumin kloridi kohoaa metabolisessa asidoosissa, dehydraatiossa ja lisääntyneessä natriumin saannissa. Kloridi laskee menetystiloissa (oksentelu, ripuli, munuaistubulusten vauriot), lisämunuaisten vajaatoiminnassa, respiratorisessa asidoosissa (kompensoitu), metabolisessa alkaloosissa, diureettilääkityksen yhteydessä sekä laktaatin, fosfaatin ja orgaanisten happojen retentoituessa munuaisista ja voimakkaan hikoilun yhteydessä.