VKS/Kemian laboratorio/06-323 2520
Laktaattia syntyy glykolyysissä. Esim. hapen puute ja eräät entsyymipuutokset aikaansaavat laktaatin kertymisen elimistöön ja soluista laktaatti siirtyy verenkiertoon. Veren laktaatti/pyruvaatti-suhde kuvastaa solujen hapetus/pelkistyspotentiaalia ja on tasoa 10-20.
Kudoshapetuksen arviointi, hyperlaktasemian (diabetes, perinnölliset entsyymipuutokset, mitokondriaaliset taudit) diagnostiikka ja seuranta sekä intoksikaation seuranta.
Mieluiten 12 tunnin (yli yön ) paasto ennen näytettä. Potilaan on oltava levosssa ennen näytteenottoa (30-60 min). Jo vähäinenkin työ johtaa laktaattiarvojen kohoamiseen veressä.
Entsymaattinen amperometrinen.
Päivittäin. Päivystystutkimus.
0.5 tunnin kuluessa näytteen saapumisesta laboratorioon.
Etyleeniglykolimyrkytyksessä menetelmä mittaa myös glykolihappoa, jolloin saadaan huomattavan korkeita tuloksia.
Verikaasuruisku Radiometer PICO 50.
Jos näytettä ei voida lähettää laboratorioon heti, otetaan näyte 2 ml:n FC-putkeen (Venoject VT-053SFC, harmaa korkki, lisäaineena fluoridi, sitraatti ja EDTA).
Verikaasuruisku sekoitetaan heti ja poistetaan ilmakuplat.
FC-putki käännetään 15 kertaa varovasti.
0.5 ml (40 µl) hepariiniverta tai 0.5 ml fluoridisitraattiverta.
FC-putkeen otettu näyte säilyy 8 h +20 °C. Verikaasuruiskuun otettu näyte on mitattava 15 min kuluessa näytteenotosta.
Kylmälähetys.
Aikuiset, vena 0.5-2.2 mmol/l
Vasta-syntyneillä veren laktaattipitoisuudet ovat n. 30-50% aikuisten arvoja korkeammat ja alle 7-vuotiailla lapsilla veren laktaatin viitearvojen yläraja on vielä n. 20% aikuisten arvoja korkeampi. Arteriaverinäytteen laktaatin pitoisuus on noin puolet venaveren laktaatista.
Kohonneita arvoja on mm. seuraavissa taudeissa: kudosanoksia (esim. shokki, jossa arvot yli 8 mmol/l liittyvät huonoon ennusteeseen), maitohappoasidoosi ja diabeteksen ketoasidoosi. Kliinisesti merkittävän hyperlaktasemian syy on yleensä nopeasti alkanut, voimakas hypoksia. Kroonisessa hypoksiassa laktaatti ei yleensä juurikaan nouse. Diabeettisessa ketoasidoosissa laktaatti voi olla ketohappojen ohella pääasiallinen happokomponentti. Kohonneita veren laktaattipitoisuuksia tavataan myös alkoholin käytössä, salisylaatti- ja metanoli-intoksikaatioissa, nesteen menetystiloissa, maligniteeteissa, aineenvaihduntasairauksissa (glykogenolyysit ja mitokondriaaliset taudit lapsilla) ja tiamiinin puutteessa.