Malmin terveydenhuoltoalue, laboratorio-ohjekirja

2442 nU-Osmol

nU- Osmolaliteetti

Tekopaikka

VKS/Eritelaboratorio/(06) 323 2526.

Yleistä

Osmolaliteetti tarkoittaa liuenneiden partikkelien lukumäärää liuotinkilossa. Hypotalamuksessa olevat osmoreseptorit, antidiureettinen hormoni (ADH) ja munuaisten toiminta säätelevät osmolaliteettia.

Indikaatiot

munuaisten konsentrointikyvyn arvioiminen.

Esivalmistelut

nU-Osmol-tutkimus tehdään aamuvirtsasta. Ennen näytteenottoa potilaan oltava juomatta 8 tunnin ajan, ei kuitenkaan yli 10 tuntia.

Menetelmä

Osmometri (OsmoStat), joka mittaa jäätymispisteen alenemaa.

Tekotiheys

Arkisin (ma-pe).

Tulos valmiina

Saman päivän aikana.

Häiriötekijät

Liukenemattomat partikkelit suodatettava ennen näytteen määritystä.

Näyteastia

2.5 l keräysastia, saa laboratoriosta.

Näyte (minimi)

5 ml hyvin sekoitettua yövirtsaa. Lapsilta vähintään 1 ml virtsaa.

Näytteen säilytys

Näyteputket on aina varustettava tulpilla. Näyte säilyy 1 vrk +5 °C ja viikon -20 °C.

Aluenäytteenotto

Voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli perillä saman päivän aikana.

Viitearvot

800 - 1200 mosm/kg H2O

Tulkinta

Mikäli 8 tunnin nesterajoituksen jälkeen saatu arvo ei ylitä 800 mosm/kg H2O, on munuaisten konsentrointikyky alentunut. Tämä voi liittyä mm. pyelonefriittiin, glomerulo- nefriittiin, interstitiellin nefriitin tubulusvaurioihin, renaaliseen diabetes insipidukseen, alkaloosiin, hypokalemiaan, hyperkalsemiaan tai uremiaan. Diureettien käyttö, suolaköyhä ja proteiiniköyhä dieetti sekä litiumterapia alentavat konsentroitumiskykyä. Selvässä munuaisinsuffisiensissa esiintyy isostenuriaa, jossa virtsan laimennuskykykin on alentunut, ja virtsan osmolaliteetti pysyy lähellä arvoa 300 mosm/kg H2O.