Malmin terveydenhuoltoalue, laboratorio-ohjekirja

3412 S -CA19-9

S - CA 19-9 antigeeni

Tekopaikka

VKS/Immunokemian laboratorio/06-323 2575

Yleistä

CA 19-9 on glykoproteiinirakenteinen syöpämerkkiaine, joka kuuluu Lewis veriryhmävasta-aineryhmän johdoksiin. CA 19-9 eristettiin kolorektaalikarsinoomasta. Sitä esiintyy sikiön vatsaepiteelissä, ohut- ja paksusuolessa, maksassa ja haimassa. Aikuisella CA 19-9 esiintyy haimassa, maksassa, sappirakossa ja keuhkoissa ja on myös monien mukosasolujen osa ja eritystuote (sylkirauhasepiteeli).

Indikaatiot

Haimasyövän diagnostiikka. Haimasyövän sekä sappitiekarsinoomien hoitovasteen seuranta.

Menetelmä

Mikropartikkelientsyymi-immunoassay (MEIA). Määritysmenetelmä vaihtunut 21.10.98.

Tekotiheys

Kerran viikossa tai joka toinen viikko riippuen näytteiden määrästä.

Tulos valmiina

2 viikon kuluessa.

Häiriötekijät

Potilaat, joilla on hiirivasta-aineita (luontaisesti, hoidossa tai diagnosoinnissa saatuja), saattavat saada virheellisen korkeita tai matalia CA 19-9-tuloksia. Näissä tapauksissa ei voida käyttää tätä analysointimenetelmää.

Näyteastia

5 ml seerumiputki (punainen korkki).

Näyte (minimi)

1 ml (0.5 ml) seerumia.

Ohje laboratoriolle

CA 19-9-merkkiainetta esiintyy normaalisti syljessä ja muissa kehon nesteissä. Työskenneltäessä on käytettävä talkittomia suojakäsineitä ja laitteen suojakansia.

Näytteen säilytys

Säilytys jääkaapissa enintään 1 vrk. Pitempiaikainen säilytys pakastettuna -20 °C.

Aluenäytteenotto

Kylmälähetys, jos perillä 1 vrk sisällä. Muuten pakastettuna.

Viitearvot

alle 37 kU/l

Tulkinta

S -CA 19-9 ensisijainen haimasyövän merkkiaine. Sen pitoisuus korreloi kasvaimen kokoon, joten se käy hyvin taudin hoidon seurantatutkimukseksi. LEa-b-fenotyypin henkilöillä merkkiaine ei aina ekspressoidu verenkiertoon. Yhdessä S -CEA:n kanssa sitä on käytetty myös sappiteiden karsinooman, kolorektaalikarsinooman ja maksametastaasien yhteydessä. S -CA 19-9 ei ole syöpäspesifinen. Kohonneita S -CA 19-9 pitoisuuksia tavataan myös monissa ei-maligneissa taudeissa, kuten akuutissa hepatiitissa, kroonisissa aktiiveissa hepatiiteissa, sappiteiden taudeissa, kystisessä fibroosissa, haimatulehduksissa ja reumassa.