Vaasan KS/Kliinisen kemian laboratorio/ 06-323 2512.
Tutkimusta käytetään LMW-hepariinihoidon seurantaan erikoistapauksissa, milloin annosvaste on huonosti ennustettavissa munuaisinsuffisienssi, vuototaipumus, raskaus, dialyysi tai antitromboottisessa yhdistelmähoidossa).
LMW-hepariini -nimi tulee nimestä "low molecular weight heparine". Se tunnetaan myös nimillä "pienimolekyylinen hepariini" tai "fraktioitu hepariini". Lääkeainetta on olemassa eri muotoja, joista daltepariinin (Fragmin)ja enoksapariinin (Klexane) seurantaan voidaan ko. menetelmää käyttää. Muiden LMW-hepariinityyppien ollessa kyseessä on syytä ottaa yhteyttä laboratorioon.
Menetelmässä mitataan lääkeaineen kykyä inaktivoida aktivoitunut hyytymistekijä X. Antikoagulantti ja plasmassa oleva antitrombiini III inaktivoivat osan reaktioseokseen lisätystä aktiivisesta hyytymistekijä X:stä. Jäljelle jäävä Xa-aktiivisuus mitataan käyttäen kromogeenista substraattia. Mittaustulos riippuu osittain siis myös potilaan antitrombiinitasosta niin, että laskeva ATIII -taso laskee AntiFX-tulosta.
LMW-hepariinihoidon (Fragmin) kontrollointi.
Funktionaalinen, kineettinen fotometrinen mittaus (405 nm).
Päivystystutkimus.
Kiireelliset tutkimukset vastataan kahden tunnin kuluessa näytteen saapumisesta laboratorioon.
2 ml Na-sitraattiputki (vaaleansininen korkki).
1 ml (0.5 ml) sitraattiplasmaa.
Määritys voidaan tehdä primaariputkesta 6 h kuluessa näytteenotosta. Muussa tapauksessa plasma erotetaan. Plasma säilyy 2 vrk jääkaapissa +5 °C ja 1 kk -20°C:ssa.
Annoksella 100 U/kg maksimipitoisuuden tulisi olla noin 1.0 U/ml 3 tunnin kuluttua annoksesta ja minimipitoisuuden ennen seuraavaa annosta 0.2 - 0.3 U/ml tai enemmän. Tromboosiprofylaksiassa annoksella 2500 U x2 plasmapitoisuuden mittauksesta ei ole hyötyä.