Malmin terveydenhuoltoalue, laboratorio-ohjekirja

4092 B -ApoE-D

B - Apolipoproteiini E, DNA-tutkimus

Tekopaikka

Tampereen yliopisto/Lääketieteen laitos/ DNA-laboratorio/(03) 215 6634

Yleistä

ApoE geenillä on kolme eri alleelia, jotka tuottavat vereen kolmea alamuotoa: E2, E3 ja E4. Ihmisellä voi näin olla joku seuraavista yhdistelmistä: E2/2, E3/2, E4/2, E3/3, E4/3 tai E4/4. Verenkierrossa apoE on liittyneenä mm. kylomikroni- ja VLDL-remnantteihin ja säätelee niiden hakeutumista maksaan. ApoE:n fenotyyppi vaikuttaa myös kolesterolin imeytymisnopeuteen. E4-alleelin kantajilla on keskimäärin korkeampi seerumin kolesterolipitoisuus ja vaste ruokavalioon kuin muilla. Remnantti- eli tyypin III hyperlipoproteinemiapotilaista 90 %:lla on fenotyyppi E2/2. Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvissä ß-amyloidiplakeissa on apoE:tä, ja E4-alamuodon on havaittu altistavan myöhäisiän Alzheimerin taudille erityisesti sen familiaarisessa mutta myös sporadisessa muodossa.

Indikaatiot

Hyperlipidemioiden tarkempi diagnostiikka. Hyperkolesterolemian ruokavaliohoidon vasteen arviointi. Alzheimerin taudin diagnostiikka.

Menetelmä

Polymeraasiketjureaktio (PCR).

Tekotiheys

Sopimuksen mukaan tai viikoittain.

Näyteastia

3 ml EDTA-putki (liila korkki).

Näyte (minimi)

3 ml (2 ml) EDTA-verta.

Ohje laboratoriolle

Näytteet lähetetään osoitteella:

Laboratoriomestari Mervi Seppänen

Tampereen Yliopisto, Lääketieteen laitos

DNA-laboratorio, B-rakennus

PL 607 33101 TAMPERE

Näytteen lähetys

Ma - to huoneenlämmössä.

Viitearvot

Lausunto

Tulkinta

Tutkimuksen vastauksena ilmoitetaan apo-E-fenotyyppi.

Suurimmalla osalla suomalaisväestöstä (64 %) on fenotyyppi E3/3 tai E3/2. Remnantti-hyperlipidemialle altistavaa fenotyyppiä E2/2 on 0.3 %:lla väestöstä; lisäksi tarvitaan joku muu lipidiaineenvaihdunnan häiriö, joten apoE-fenotyyppilöydös ei yksinään ole diagnostinen. E4-alleeli on noin 36 %:lla suomalaisista. Se on yhteydessä kohonneeseen seerumin kolesterolipitoisuuteen sekä sepelvaltimotautivaaraan. Toisaalta hyperkolesterolemian ruokavaliohoidon onnistumisedellytykset ovat paremmat E4/4- ja E4/3-fenotyyppien potilailla, joiden vaste ruokavaliohoitoon on muita voimakkaampi.

Familiaalisessa myöhäisiän Alzheimerin taudissa ja jossain määrin myös taudin sporadisessa muodossa E4-alamuotoon liittyy erityisen suuri sairastumisriski, joka on suurin E4/4-fenotyypissä.