Vaasasta valmistuneet ekonomit arvostavat koulutustaan

Ilkka Virtanen

Yliopistojen ja korkeakoulujen arviointi on tullut osaksi tiede- ja korkeakoulupolitiikan nykypäivää. Arvioinnilla on selvät ja luonnolliset yhteydet 1990-luvulla käyttöön otettuun korkeakoulujen tulosohjaukseen ja -johtamiseen. Pääasiallisen rahoittajan, valtion, edustajana Opetusministeriö haluaa entistä tarkemman kuvan siitä, mihin ja millä menestyksellä sen tieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen sijoittamia varoja käytetään. Opetusministeriöön ollaankin perustamassa erillistä arviointiyksikköä, jonka toimialaan korkeakouluja koskevat arviointitehtävät sijoitetaan. Myös korkeakoulujen asiakkaita ja tuotteita edustavat tahot ovat tulleet entistä voimakkaammin mukaan tähän arviointitoimintaan.

Suomen Ekonomiliitto (SEFE) käynnisti keväällä 1993 projektin, joka sen itsensä mukaan on ensimmäinen Suomessa toteutettu asiakaslähtöinen kaupallisen alan korkeakouluyksiköiden arviointiprojekti. Ensimmäiset alustavat tulokset tästä projektista saatiin keväällä 1994. Kuluvana syksynä on julkistettu ensimmäinen laajempi selvitys projektin tuloksista.

Projektin yhtenä osatehtävänä on jatkuvasti seurata valmistuvien ekonomien käsityksiä koulutuksensa laadusta. Seuranta toteutetaan SEFEn ja koulutusyksiköiden yhteistyönä ja siitä ilmestyy raportti vuosittain (tuorein raportti käsittelee lukuvuonna 1994-95 valmistuneita ekonomeja). Toisena osaprojektina on tutkia 3-4 vuotta sitten valmistuneiden ja jo muutaman vuoden työelämässä toimineiden ekonomien mielipiteitä koulutuksestaan ja koulutusyksiköstään. Tarkastelen seuraavassa tuoreinta näistä selvityksistä (Vuosina 1991-92 valmistuneiden ekonomien arvioita ekonomikoulutuksesta ja -koulutusyksiköistä. Tutkimusraportti 25.8.1995. Tommi Varjonen, SEFE ry). Tutkimus on laajempi ja monipuolisempi kuin em. vastavalmistuneita koskeva, tuloksiltaan molemmat ovat hyvin samansuuntaiset.

Vuosina 1991 ja 1992 ekonomin tutkinnon voi Suomessa suorittaa kahdeksassa eri koulutusyksikössä: Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluissa, Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa, Svenska handelshögskolanin Helsingin ja Vaasan yksiköissä sekä Åbo Akademissa. Ko. vuosina suoritettiin yhteensä 2400 ekonomin tutkintoa, joista 430 eli 18% Vaasan yliopistossa. Kysely osoitettiin käytännön syistä vain SEFEn jäsenille, joita valmistuneista oli 1726. Vastauksia saatiin yhteensä 735. Vastausprosentiksi muodostui näin 43 (koko aineistosta laskettuna vastaajien osuus oli 31%). Vaasan yliopistosta valmistuneet vastasivat hieman keskimääräistä innokkaammin, vastaajia oli 150 eli 20% kaikista vastanneista.

Tarkastelen seuraavassa vastauksia yhteenvedonomaisesti kysymysryhmittäin. Erityisesti kiinnitän huomiota Vaasan yliopistosta valmistuneiden käsityksiin koulutuksestaan ja entisestä opinahjostaan. Katson, suoriutuuko yliopisto koulutusyksikkönä keskimääräistä paremmin vai keskimääräistä huonommin (edellisellä tarkoitan yliopiston sijoittumista kahdeksasta yksiköstä kolmen parhaan joukkoon ja jälkim-mäisellä sijoittumista kolmen huonoimman joukkoon). Erikseen totean yliopiston saavuttamat ensimmäiset ja viimeiset sijat (viimeisiä sijoja ei kylläkään ollut yhtään).

Ensimmäisessä kysymysryhmässä vastaajien tuli antaa arvio oman koulutusyksikkönsä toiminnasta tavallisia kouluarvosanoja käyttäen. Vaasan yliopisto sijoittui kolmen parhaan yksikön joukkoon osioissa 'Valmistuneiden sijoittuminen työelämään' ja 'Saadun koulutuksen hyödyllisyys'. Keskimääräistä heikompi menestys taas tuli kohdista 'Kansainvälistyminen' ja 'Yksikön suhteet ympäröivään yhteiskuntaan'. 'Yleisarvosana' ja 'Arvio opetuksesta' olivat lähellä keskiarvoa hieman sen paremmalla puolella. Koko kysymysryhmän osalta yliopisto oli siten keskiarvon tuntumassa. Kaiken kaikkiaan yksiköt arvioitiin varsin tasavertaisiksi, erot yksikkökohtaisissa keskiarvoissa olivat melko vähäiset (keskiarvojen vaihteluväli 6.8 - 8.2).

Seuraavaksi arvioitiin koulutuksen eri osa-alueita niinikään kouluarvosanoin mitattuina. Vaasan yliopiston vahvoja osa-alueita (sijoitus kolmen yksikön kärkiryhmässä: +) olivat:

+ Saatu koulutus kokonaisuudessaan
+ Perus- ja yleisopinnot
+ Pääaineopinnot
+ Pro gradu -tutkielma (VY:lle ylivoimainen 1. sija)
+ Tieteelliset valmiudet (1. sija),

ja heikommaksi arvioituja alueita (sijoittuminen kolmen viimeisen yksikön ryhmään: -) puolestaan olivat:

- Sivuaineopinnot
- Kielet
- Koulutuksen kansainvälisyys
- Ammatilliset valmiudet.

Koko tämän ryhmän kysymysten osalta saldo muodostui positiiviseksi: kaksi selkeää ykkössijaa ja laajoja kokonaisuuksia koskevat myönteiset arviot. Kansainvälistymisen vähäisyyteen liittyvä kritiikki oli odotettu ja oikeutettu. Vastaajat ovat opiskelleet 1980-luvun loppupuolella ja vuosikymmenen vaihteessa (aloitusvuodet keskimäärin 1986-87), ja Vaasan yliopiston kansainvälistyminen koulutuksen ja opiskelijoiden tasolla on päässyt kunnolla käyntiin vasta 1990-luvulla.

Ekonomien koulutusta tutkittiin myös kohderyhmälle esitettyjen asenneväittämien avulla. Vaasan yliopiston suhteellisina vahvuuksina koettiin ominaisuudet 'Koulutus oli motivoivaa' ja 'Opiskeluilmapiiri oli hyvä'. Huono sijoitus tuli jälleen (vrt. edellinen kysymysryhmä) väittämän 'Koulutus oli kansainvälistä' kohdalla. Lähelle keskiarvoa sijoituttiin väittämissä 'Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot', 'Koulutus oli vaativaa' ja 'Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin'. Kokonaistulos kysymysryhmän osalta oli VY:n sijoittuminen tukevasti keskiarvon tuntumaan.

Koulutuksen antamia valmiuksia arvioitiin niinikään asenneväittämin. Seuraavassa Vaasan yliopiston ekonomikoulutuksen suhteelliset plussat ja miinukset:

+ Talouden yleinen tuntemus
+ Viestintävalmiudet äidinkielellä (1. sija)
+ Valmiudet jatko-opintoihin
+ Kyky omaksua uusia asioita
+ Omatoimisuus
+ Luovuus
- Kyky toimia kansainvälisessä ympäristössä.

Seitsemän muun ominaisuuden kohdalla (mm. 'Valmiudet yrittäjänä toimimiseen', 'Ryhmätyökyky', 'Johtamisvalmiudet', 'Atk-tuntemus') valmiudet koettiin keskiarvon tuntumassa oleviksi, edellä suluissa mainittujen osalta vielä keskimääräistä paremmiksi (mutta ei aivan kolmen parhaan joukkoon yltäviksi). Kysymysryhmän kokonaistulos on selkeä: Vaasan yliopistosta valmistuneet ekonomit arvioivat koulutuksensa tuottamat valmiudet selvästi keskimääräistä paremmiksi.

Vastaajia pyydettiin myös ottamaan kantaa erilaisiin väittämiin ajatellen heidän oman koulutusyksikkönsä toimintaa. Vaasan yliopisto sijoittui vastaajien mielikuvissa yksiköiden kärki- tai häntäpäähän seuraavasti (merkintä + tai - vastaavasti): Ekonomikoulutusyksikkö, josta valmistuin

+ antaa laadukasta perus- (so. ekonomi-) koulutusta
+ antaa laadukasta tutkijakoulutusta (1. sija)
+ kannustaa henkilökuntaansa osallistumaan julkiseen keskusteluun
+ kannustaa henkilökuntaansa opetuksen kehittämiseen
+ tekee laadukasta perustutkimusta (ylivoimainen 1. sija)
+ tekee laadukasta soveltavaa tutkimusta (ylivoimainen 1. sija)
+ tuottaa elinkeinoelämää hyödyttäviä tutkimustuloksia (1. sija)
+ toimii selkeän ja julkisen tavoitteenasettelun mukaisesti (1. sija)
- pyrkii markkinoimaan valmistuvia ekonomeja elinkeinoelämälle
- on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koskien valmistuvien ekonomien taitoja
- on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä koulutuksesta
- on kansainvälisesti aktiivinen.

Viiden mielikuvan kohdalla (mm. täydennyskoulutus, yhteistyöprojektit elinkeinoelämän kanssa ja käytännön asiantuntijoiden käyttö opetuksessa) VY:n sijoitus oli keskiarvon tuntumassa. Kokonaisuutena tämän kysymysryhmän tulos oli Vaasan yliopiston osalta erinomainen. Yliopiston toiminta ekonominkoulutusyksikkönä arvioitiin kaikista kahdeksasta yksiköstä parhaimmaksi.

Lopuksi esitettiin vielä neljä valmistuneita ekonomeja koskevaa väittämää. Vaasan yliopistosta valmistuneet ekonomit 'sijoittuvat koulutustaan vastaaviin työtehtäviin heti valmistuttuaan' (1. sija VY:lle), vaikka 'valikoituminen hyvästä opiskelija-aineksesta' ei nostakaan yliopistoa kärkisijoille. Vaasan yliopistosta valmistuneiden 'valmiudet menestyä työtehtävissään' ja 'eteneminen urallaan' arvioitiin puolestaan valmistuneiden keskiarvon mukaisiksi.

Kaiken kaikkiaan valmistuneet ekonomit olivat tyytyväisiä valitsemaansa koulutusalaan. Jos he olisivat nykyisillä tiedoillaan ja kokemuksellaan valitsemassa koulutusalaansa uudelleen, niin 83% valitsisi edelleenkin ekonomiopinnot. Vaasalaisekonomit olisivat "uskollisimpia" alalle (86%), mutta hyvistä arvioinneistaan huolimatta olisivat muita valmiimpia vaihtamaan koulutusyksikköä. Tässä näkyy ilmeisesti VY:n opiskelijarekrytoinnin muita yksiköitä valtakunnallisempi luonne: VY:n ekonomiopiskelijoista 3/4 tulee Vaasan läänin ulkopuolelta. Pääaineuskollisuus on suurinta laskentaekonomien kohdalla, 89% heistä valitsisi uudelleen saman pääaineen. Pääaineen vaihtajat hakeutuisivat niinikään laskentatoimen suuntaan.

Suomen Ekonomiliiton koulutuksen laatua koskevat selvitykset merkitsevät tervetullutta palautetta käytännön työelämästä. Jatkuvana seurantaprojektina selvitykset voivat toimia vastaisuudessa myös yliopiston oman arviointiprosessin tukena. Vastaajat ovat aivan ilmeisesti paneutuneet työhönsä: ainakin Vaasan yliopiston kohdalla vahvuudet on tunnistettu ja kritiikki löytänyt osoitteensa. Voimakkaimman kritiikin kohde (kansainvälistyminen) on tosin vahvasti vastaajien opiskeluajankohtaan sidoksissa. Tänä syksynä, siis 8-9 vuotta vastaajia myöhemmin, opintonsa aloittaneet ekonomiopiskelijat kokevat kansainvälistymisen aivan toisella tavalla. Tarjolla on runsaasti vieraskielisiä opintojaksoja, kokonaisia ohjelmiakin, ja vaihto-ohjelmat useiden kymmenien eurooppalaisten ja amerikkalaisten yliopistojen kanssa mahdollistavat ulkomaisen opiskelujakson liittämisen osaksi opintoja.

Kokonaisuutena Vaasan yliopisto ja sen ekonomikoulutus voivat olla vähintäänkin tyytyväisiä kasvattiensa antamaan palautteeseen täällä saamastaan koulutuksesta.

(Pohjalainen 15.10.1995, 9.)