Suomen Ekonomiliitto (SEFE) käynnisti keväällä 1993 projektin, joka sen
itsensä mukaan on ensimmäinen Suomessa toteutettu asiakaslähtöinen kaupallisen
alan korkeakouluyksiköiden arviointiprojekti. Ensimmäiset alustavat tulokset
tästä projektista saatiin keväällä 1994. Kuluvana syksynä on julkistettu
ensimmäinen laajempi selvitys projektin tuloksista.
Projektin yhtenä osatehtävänä on jatkuvasti seurata valmistuvien ekonomien
käsityksiä koulutuksensa laadusta. Seuranta toteutetaan SEFEn ja
koulutusyksiköiden yhteistyönä ja siitä ilmestyy raportti vuosittain (tuorein
raportti käsittelee lukuvuonna 1994-95 valmistuneita ekonomeja). Toisena
osaprojektina on tutkia 3-4 vuotta sitten valmistuneiden ja jo muutaman vuoden
työelämässä toimineiden ekonomien mielipiteitä koulutuksestaan ja
koulutusyksiköstään. Tarkastelen seuraavassa tuoreinta näistä selvityksistä
(Vuosina 1991-92 valmistuneiden ekonomien arvioita ekonomikoulutuksesta ja
-koulutusyksiköistä. Tutkimusraportti 25.8.1995. Tommi Varjonen, SEFE ry).
Tutkimus on laajempi ja monipuolisempi kuin em. vastavalmistuneita koskeva,
tuloksiltaan molemmat ovat hyvin samansuuntaiset.
Vuosina 1991 ja 1992 ekonomin tutkinnon voi Suomessa suorittaa kahdeksassa eri
koulutusyksikössä: Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluissa, Jyväskylän,
Tampereen ja Vaasan yliopistoissa, Svenska handelshögskolanin Helsingin ja
Vaasan yksiköissä sekä Åbo Akademissa. Ko. vuosina suoritettiin yhteensä 2400
ekonomin tutkintoa, joista 430 eli 18% Vaasan yliopistossa. Kysely osoitettiin
käytännön syistä vain SEFEn jäsenille, joita valmistuneista oli 1726.
Vastauksia saatiin yhteensä 735. Vastausprosentiksi muodostui näin 43 (koko
aineistosta laskettuna vastaajien osuus oli 31%). Vaasan yliopistosta
valmistuneet vastasivat hieman keskimääräistä innokkaammin, vastaajia oli 150
eli 20% kaikista vastanneista.
Tarkastelen seuraavassa vastauksia yhteenvedonomaisesti kysymysryhmittäin.
Erityisesti kiinnitän huomiota Vaasan yliopistosta valmistuneiden käsityksiin
koulutuksestaan ja entisestä opinahjostaan. Katson, suoriutuuko yliopisto
koulutusyksikkönä keskimääräistä paremmin vai keskimääräistä huonommin
(edellisellä tarkoitan yliopiston sijoittumista kahdeksasta yksiköstä kolmen
parhaan joukkoon ja jälkim-mäisellä sijoittumista kolmen huonoimman joukkoon).
Erikseen totean yliopiston saavuttamat ensimmäiset ja viimeiset sijat
(viimeisiä sijoja ei kylläkään ollut yhtään).
Ensimmäisessä kysymysryhmässä vastaajien tuli antaa arvio oman
koulutusyksikkönsä toiminnasta tavallisia kouluarvosanoja käyttäen. Vaasan
yliopisto sijoittui kolmen parhaan yksikön joukkoon osioissa 'Valmistuneiden
sijoittuminen työelämään' ja 'Saadun koulutuksen hyödyllisyys'. Keskimääräistä
heikompi menestys taas tuli kohdista 'Kansainvälistyminen' ja 'Yksikön suhteet
ympäröivään yhteiskuntaan'. 'Yleisarvosana' ja 'Arvio opetuksesta' olivat
lähellä keskiarvoa hieman sen paremmalla puolella. Koko kysymysryhmän osalta
yliopisto oli siten keskiarvon tuntumassa. Kaiken kaikkiaan yksiköt arvioitiin
varsin tasavertaisiksi, erot yksikkökohtaisissa keskiarvoissa olivat melko
vähäiset (keskiarvojen vaihteluväli 6.8 - 8.2).
Seuraavaksi arvioitiin koulutuksen eri osa-alueita niinikään kouluarvosanoin
mitattuina. Vaasan yliopiston vahvoja osa-alueita (sijoitus kolmen yksikön
kärkiryhmässä: +) olivat:
+ Saatu koulutus kokonaisuudessaan
+ Perus- ja yleisopinnot
+ Pääaineopinnot
+ Pro gradu -tutkielma (VY:lle ylivoimainen 1. sija)
+ Tieteelliset valmiudet (1. sija),
ja heikommaksi arvioituja alueita (sijoittuminen kolmen viimeisen yksikön
ryhmään: -) puolestaan olivat:
- Sivuaineopinnot
- Kielet
- Koulutuksen kansainvälisyys
- Ammatilliset valmiudet.
Koko tämän ryhmän kysymysten osalta saldo muodostui positiiviseksi: kaksi
selkeää ykkössijaa ja laajoja kokonaisuuksia koskevat myönteiset arviot.
Kansainvälistymisen vähäisyyteen liittyvä kritiikki oli odotettu ja oikeutettu.
Vastaajat ovat opiskelleet 1980-luvun loppupuolella ja vuosikymmenen
vaihteessa (aloitusvuodet keskimäärin 1986-87), ja Vaasan yliopiston
kansainvälistyminen koulutuksen ja opiskelijoiden tasolla on päässyt kunnolla
käyntiin vasta 1990-luvulla.
Ekonomien koulutusta tutkittiin myös kohderyhmälle esitettyjen asenneväittämien
avulla. Vaasan yliopiston suhteellisina vahvuuksina koettiin ominaisuudet
'Koulutus oli motivoivaa' ja 'Opiskeluilmapiiri oli hyvä'. Huono sijoitus tuli
jälleen (vrt. edellinen kysymysryhmä) väittämän 'Koulutus oli kansainvälistä'
kohdalla. Lähelle keskiarvoa sijoituttiin väittämissä 'Koulutus vastasi niitä
odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot', 'Koulutus oli vaativaa'
ja 'Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin'. Kokonaistulos
kysymysryhmän osalta oli VY:n sijoittuminen tukevasti keskiarvon tuntumaan.
Koulutuksen antamia valmiuksia arvioitiin niinikään asenneväittämin.
Seuraavassa Vaasan yliopiston ekonomikoulutuksen suhteelliset plussat ja
miinukset:
+ Talouden yleinen tuntemus
+ Viestintävalmiudet äidinkielellä (1. sija)
+ Valmiudet jatko-opintoihin
+ Kyky omaksua uusia asioita
+ Omatoimisuus
+ Luovuus
- Kyky toimia kansainvälisessä ympäristössä.
Seitsemän muun ominaisuuden kohdalla (mm. 'Valmiudet yrittäjänä toimimiseen',
'Ryhmätyökyky', 'Johtamisvalmiudet', 'Atk-tuntemus') valmiudet koettiin
keskiarvon tuntumassa oleviksi, edellä suluissa mainittujen osalta vielä
keskimääräistä paremmiksi (mutta ei aivan kolmen parhaan joukkoon yltäviksi).
Kysymysryhmän kokonaistulos on selkeä: Vaasan yliopistosta valmistuneet
ekonomit arvioivat koulutuksensa tuottamat valmiudet selvästi keskimääräistä
paremmiksi.
Vastaajia pyydettiin myös ottamaan kantaa erilaisiin väittämiin ajatellen
heidän oman koulutusyksikkönsä toimintaa. Vaasan yliopisto sijoittui vastaajien
mielikuvissa yksiköiden kärki- tai häntäpäähän seuraavasti (merkintä + tai -
vastaavasti): Ekonomikoulutusyksikkö, josta valmistuin
+ antaa laadukasta perus- (so. ekonomi-) koulutusta
+ antaa laadukasta tutkijakoulutusta (1. sija)
+ kannustaa henkilökuntaansa osallistumaan julkiseen keskusteluun
+ kannustaa henkilökuntaansa opetuksen kehittämiseen
+ tekee laadukasta perustutkimusta (ylivoimainen 1. sija)
+ tekee laadukasta soveltavaa tutkimusta (ylivoimainen 1. sija)
+ tuottaa elinkeinoelämää hyödyttäviä tutkimustuloksia (1. sija)
+ toimii selkeän ja julkisen tavoitteenasettelun mukaisesti (1. sija)
- pyrkii markkinoimaan valmistuvia ekonomeja elinkeinoelämälle
- on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koskien valmistuvien
ekonomien taitoja
- on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä koulutuksesta
- on kansainvälisesti aktiivinen.
Viiden mielikuvan kohdalla (mm. täydennyskoulutus, yhteistyöprojektit
elinkeinoelämän kanssa ja käytännön asiantuntijoiden käyttö opetuksessa) VY:n
sijoitus oli keskiarvon tuntumassa. Kokonaisuutena tämän kysymysryhmän tulos
oli Vaasan yliopiston osalta erinomainen. Yliopiston toiminta
ekonominkoulutusyksikkönä arvioitiin kaikista kahdeksasta yksiköstä
parhaimmaksi.
Lopuksi esitettiin vielä neljä valmistuneita ekonomeja koskevaa väittämää.
Vaasan yliopistosta valmistuneet ekonomit 'sijoittuvat koulutustaan vastaaviin
työtehtäviin heti valmistuttuaan' (1. sija VY:lle), vaikka 'valikoituminen
hyvästä opiskelija-aineksesta' ei nostakaan yliopistoa kärkisijoille. Vaasan
yliopistosta valmistuneiden 'valmiudet menestyä työtehtävissään' ja
'eteneminen urallaan' arvioitiin puolestaan valmistuneiden keskiarvon
mukaisiksi.
Kaiken kaikkiaan valmistuneet ekonomit olivat tyytyväisiä valitsemaansa
koulutusalaan. Jos he olisivat nykyisillä tiedoillaan ja kokemuksellaan
valitsemassa koulutusalaansa uudelleen, niin 83% valitsisi edelleenkin
ekonomiopinnot. Vaasalaisekonomit olisivat "uskollisimpia" alalle (86%), mutta
hyvistä arvioinneistaan huolimatta olisivat muita valmiimpia vaihtamaan
koulutusyksikköä. Tässä näkyy ilmeisesti VY:n opiskelijarekrytoinnin muita
yksiköitä valtakunnallisempi luonne: VY:n ekonomiopiskelijoista 3/4 tulee
Vaasan läänin ulkopuolelta. Pääaineuskollisuus on suurinta laskentaekonomien
kohdalla, 89% heistä valitsisi uudelleen saman pääaineen. Pääaineen vaihtajat
hakeutuisivat niinikään laskentatoimen suuntaan.
Suomen Ekonomiliiton koulutuksen laatua koskevat selvitykset merkitsevät
tervetullutta palautetta käytännön työelämästä. Jatkuvana seurantaprojektina
selvitykset voivat toimia vastaisuudessa myös yliopiston oman
arviointiprosessin tukena. Vastaajat ovat aivan ilmeisesti paneutuneet
työhönsä: ainakin Vaasan yliopiston kohdalla vahvuudet on tunnistettu ja
kritiikki löytänyt osoitteensa. Voimakkaimman kritiikin kohde
(kansainvälistyminen) on tosin vahvasti vastaajien opiskeluajankohtaan
sidoksissa. Tänä syksynä, siis 8-9 vuotta vastaajia myöhemmin, opintonsa
aloittaneet ekonomiopiskelijat kokevat kansainvälistymisen aivan toisella
tavalla. Tarjolla on runsaasti vieraskielisiä opintojaksoja, kokonaisia
ohjelmiakin, ja vaihto-ohjelmat useiden kymmenien eurooppalaisten ja
amerikkalaisten yliopistojen kanssa mahdollistavat ulkomaisen opiskelujakson
liittämisen osaksi opintoja.
Kokonaisuutena Vaasan yliopisto ja sen ekonomikoulutus voivat olla vähintäänkin
tyytyväisiä kasvattiensa antamaan palautteeseen täällä saamastaan
koulutuksesta.
(Pohjalainen 15.10.1995, 9.)