Martti Oskari Ulkuniemi syntyi Sallassa joulukuun 19. päivänä 1913. Perhe
muutti v. 1927 Ilmajoelle pitämään Ulkuniemen äidin kotitaloa. Martti
Ulkuniemen Sallassa alkanut koulunkäynti jatkui Ilmajoella, missä hän v. 1933
kirjoitti Ilmajoen lukion ensimmäisten abiturienttien priimuksena
ylioppilaaksi.
Ulkuniemi opiskeli Helsingin yliopistossa vuosina 1935 - 41, osallistuen
välillä talvisotaan, ja valmistui v. 1941 filosofian kandidaatiksi germaaninen
filologia ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus pääaineinaan. Nuorta maisteria
kiinnosti akateeminen tutkijan ura. Stipendi Heidelbergin yliopistoon Saksaan
oli jo saatu ja laivalippukin taskussa, kun isänmaa jälleen tarvitsi poikaansa
toisiin tehtäviin, kenttätykistön patterinpäälliköksi uudestaan alkaneen sodan
rintamalle. Sotatoimien vaatimiin neljään vuoteen ja haavoittumisen
aiheuttamiin rasituksiin murenivat haaveet yliopistourasta.
Sodan päätyttyä Ulkuniemi tuli Vaasaan, jonka kauppaoppilaitoksesta tuli hänen
toimipaikkansa aina v. 1976 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseen saakka.
Suurimman osan ajasta, v. 1949 - 76, Ulkuniemi toimi oppilaitoksen rehtorina.
Ulkuniemen rehtorikausi oli kauppaoppilaitokselle voimakkaan kehityksen kautta.
Oppilaitos mm. laajeni ja kehitti toimintaansa erityisesti kaksikielisenä
opinahjona sekä sai itselleen uudet modernit toimitilat. Rehtoriaikanaan
Ulkuniemellä oli lukuisia kauppaopetus- ja ammattikasvatusalan koti- ja
pohjoismaisia luottamustehtäviä. Koulutustoimintaan liittyvistä ansioistaan
Ulkuniemi sai kouluneuvoksen arvon v. 1971.
Martti Ulkuniemi osallistui aktiivisesti myös vaasalaiseen
kunnallispolitiikkaan kahden vuosikymmenen ajan. Hän oli sekä
kaupunginvaltuuston että kaupunginhallituksen ja sen talous- ja
kaupunkisuunnittelutoimikunnan jäsen.
Ulkuniemen aktiivinen osallistuminen kaupungin päättävien elinten toimintaan
ja hänen rakkautensa taiteeseen tekivät hänestä myös vahvan
kulttuurivaikuttajan. Erityisen lähellä Ulkuniemen sydäntä olivat teatteri ja
kuvaamataiteet.
Martti Ulkuniemi toimi Vaasan kaupunginteatterin johtokunnan jäsenenä vuodet
1963-87, puheenjohtajana vuodesta 1971 lähtien. Ulkuniemi näki tärkeäksi sekä
teatterin korkean taiteellisen tason että hyvien ulkoisten toimintaedellytysten
turvaamisen. Hänen puheenjohtajakaudellaan uuden teatteritalon
rakennussuunnitelmat valmistuivatkin niin että 1990-luvulla vaasalaiset, Siru
ja Martti Ulkuniemi mukana kunniavieraina, ovat saaneet nauttia
teatteritaiteesta uudessa toimivassa teatteritalossa.
Vaasa on arvostettu taidekaupunki. Suuri ansio tästä lankeaa yksityisille
taidemesenaateille ja taidekokoelmien kerääjille, jotka sittemmin ovat
lahjoittaneet kokoelmansa säätiön tai muuta kautta yleisesti nähtäville. Simo
Kuntsi oli yksi näistä taidekokoelmien perustajista. Ulkuniemen ja Kuntsin
perheiden läheinen ystävyys teki Siru ja Martti Ulkuniemestä Kuntsin säätiön
kokoelmien erityisen vaalijan. Kauppaoppilaitoksesta syntyi omaperäinen museo:
osa kokoelman töistä on esillä oppilaitoksen aula- ja käytävätiloissa. Siru
Ulkuniemi toimi pitkään kokoelman esittelijänä. Martti Ulkuniemi oli Simo
Kuntsin taidesäätiön hallituksen jäsen aina kuolemaansa saakka.
Sota-ajan kokemukset ja syvä isänmaallisuus veivät Ulkuniemen mukaan myös
maanpuolustustoimintaan. Hänellä oli lukuisia sekä paikallisia että
valtakunnallisia luottamustehtäviä reserviupseerijärjestöissä. Sotilasarvoltaan
Ulkuniemi oli majuri. Veteraanitoiminta Aallon Patteriston
perinnetoimikunnassa ja Etelä-Pohjanmaan Kenttätykistökillassa oli lähellä
Ulkuniemen sydäntä loppuun asti.
Vahvimmin ja kestävimmin Ulkuniemen toiminnasta jäänee kuitenkin historian
lehdille se aloitteellisuus ja vaikeuksia pelkäämätön toiminta, jota hän
osoitti ponnistellessaan korkeakoulutoiminnan aloittamiseksi Vaasassa.
Ulkuniemi oli jo mukana, kun Vaasan kesäyliopisto 1960-luvun alussa aloitti
toimintansa yhtenä maamme ensimmäisistä kesäyliopistoista. Tarvittavat
ponnistukset olivat vielä monin verroin suuremmat ennen kuin v. 1966
Valtioneuvostolta saatiin lupa yksityisen Vaasan Kauppakorkeakoulun
perustamiseksi ja korkeakoulun toiminta v. 1968 voitiin aloittaa.
Vaikka Ulkuniemi jäikin pois Kauppakorkeakoulun ja sen säätiön toimielinten
jäsenyydestä pian varsinaisen toiminnan aloittamisen jälkeen, hänen
mielenkiintonsa korkeakoulun kehittymisen suhteen oli herpaantumaton. Hän
iloitsi tavattomasti, että korkeakoulu vielä hänen elinaikanaan kehittyi
yliopistoksi ja pääsi muuttamaan sitä varten suunniteltuihin uusiin tiloihin.
Tämän kirjoittajalla on ollut tilaisuus käydä lukuisia pitkiä ja syvällisiä
keskusteluja Ulkuniemen kanssa maamme korkeakoulupolitiikasta yleensä ja Vaasan
yliopiston kehittämisestä erityisesti. Keskustelut paljastivat Ulkuniemen
asioiden laajan tuntemuksen ja niihin liittyvän omakohtaisen kokemuksen sekä
aina isällisen ymmärtävän ja opastavan suhtautumisen kulloisinkiin toimijoihin.
Vaasan yliopisto on kunnioittanut Martti Ulkuniemen yliopiston hyväksi tekemää
työtä myöntämällä ensimmäisessä juhlallisessa promootiossaan v. 1988 hänelle
korkeimman huomionosoituksensa, kunniatohtorin arvon "tunnustuksena Vaasan
kauppakorkeakouluhankkeen luovasta ideoinnista sekä korkeakoulun perustamiseen
johtaneen toiminnan uhrautuvasta ja tarmokkaasta organisoinnista".
Martti Ulkuniemestä tuli siis sittenkin yliopistomies. Tähän yliopistomiehen
rooliin sopii hyvin hänen kirjallinen toimintansa. Ljungo Tuomaanpojan
lainsuomennokset ja Kuningas Kristoferin maanlaki ovat selkeästi tieteellisiä
tutkimuksia. Muita merkittäviä teoksia ovat mm. historiikit Tykistö taistelussa
ja Vaasan Kauppakorkeakoulu 1968 - 78.
Martti Ulkuniemi on saanut ansioistaan huomattavan määrän kunnia- ja
ansiomerkkejä sekä mitaleita. Hän oli myös useiden järjestöjen ja yhteisöjen
kunniajäsen tai kunniapuheenjohtaja.
Siru ja Martti Ulkuniemen lähekkäin tapahtuneiden poismenojen seurauksena yksi
Vaasan merkittävimmistä kulttuurikodeista on käynyt tyhjäksi. Tuon kodin ovet
olivat laajalle ystäväpiirille aina avoimet. Martti hankki vieraita ja Siru
kestitsi heitä. Tunnelma kodissa oli sivistynyt ja lämmin, vahvatahtoisten ja
suorapuheisten henkilöiden kyseessä ollessa toki joskus myös spontaanin
räiskähtelevä. Merkittävä sivu Vaasan historiassa on tullut täyteen ja sen
lehti kääntynyt.
(Pohjalainen 18.2.1996, (toimitettuna), 5, Vasabladet 20.2.1996, (på svenska), Vaasan yliopistolehti 2/1996, 5-6.)