Rehtorin katsaus
Rehtori Ilkka Virtanen
Ulkoiset toimintaedellytykset
Valtiontalouden yhä suuremmiksi käyvät vaikeudet ulottivat
kertomusvuonna voimakkaan vaikutuksensa myös
korkeakoululaitokseen. Vuoden 1996 loppuun asti voimassa olevaksi
säädetty korkeakoululaitoksen kehittämislaki kumottiin määrärahapykälän
osalta vuodeksi 1993 tätä kirjoitettaessa tiedämme jo, että samoin on
tapahtunut ainakin vuosille 1994 ja 1995. Säästötoimenpiteiden
seurauksena Vaasan yliopiston toimintamenobudjetin loppusumma aleni
kertomusvuonna lähes 10 prosentilla edellisvuodesta.
Tapahtunut määrärahojen aleneminen on merkittävä, kun otetaan
huomioon, että yliopiston toiminnan tasoa ei kuitenkaan alennettu.
Päinvastoin, kertomusvuonna ja sitä edeltävinä vuosina toteutetut
sisäänoton lisäykset merkitsevät yliopiston kokonaisopiskelijamäärän
kasvua vielä usean vuoden ajan. Lisäksi yliopiston on käytössään olevilla
määrärahoilla vastattava yhä uusista toiminnoista, mm. nopeasti
laajenevaan kansainväliseen toimintaan on irrotettava vuosi vuodelta
enemmän varoja.
Alempaan määrärahatasoon sopeuduttiin usein eri keinoin. Kalusto- ja
aiteinves-tointeja sekä kulutusmenoja supistettiin neljänneksellä.
Palkkojen hallitsevasta osuudesta johtuen myös yliopiston koko
palkkasummaa oli supistettava. Virat julistettiin täyttökieltoon ja avoimia
virkoja jätettiin hoidattamatta missä se suinkin oli mahdollista. Useita
rationalisointitoimenpiteitä suoritettiin. Yliopisto joutui toteuttamaan
myös historiansa ensimmäisen, runsaan viikon mittaisen henkilökunnan
lomautuksen.
Sisäistä uudistumista ja kehitystä
Tiukoista määrärahapuitteista huolimatta osin myös niiden johdosta
yliopistossa jatkui sisäinen uudistumis- ja kehitysprosessi.
Kertomusvuonna yliopisto siirtyi, ensimmäisessä ryhmässä kahden
kokeilukorkeakoulun jälkeen, tulosohjaukseen ja -johtamiseen
toimintojensa kehittämisessä. Tämän menettelyn tärkein työkalu,
toimintamenobudjetointi, toi taloudellisen päätöksenteon lähemmäksi itse
toimintaa. Toimintamenobudjetoinnin hyödyn terävin kärki kuitenkin
menetettiin, koska aidosti vapaata rahaa oli edellisvuotta huomattavasti
vähemmän. Yliopisto piti kuitenkin tärkeänä, että etukäteen
kiinnittämätöntä määrärahaa varattiin tulosyksiköille tuloksellisuus- tai
hankekohtaisin perustein jaettavaksi vähintään se määrä, jonka yliopisto
oli saanut omaan budjettiinsa vastaavin perustein.
Tiedekuntien toiminta tehostui, kun niiden käyttöön perustettiin
tiedekuntasihteerien virat. Virkojen perustaminen tapahtui yliopiston
sisäisin virkajärjestelyin ja vakanssien siirroin. Vastaavia toimenpiteitä
toteutettiin myös opetushenkilöstön piirissä.
Yliopisto on jo usean vuoden ajan tietoisesti panostanut opiskelija-, opetus-
ja henkilöstötietojärjestelmiensä kehittämiseen. Kertomusvuonna ko.
järjestelmät olivat ensimmäistä kertaa täysimittaisessa tuotantokäytössä.
Tietojärjestelmien olemassaolo oli välttämätön edellytys
toimintamenobudjetointiin siirtymiselle.
Tuloksellinen vuosi
Perustutkintojen määrässä oli kahden huippuvuoden 1990 ja 1991 jälkeen
tapahtunut notkahdus vuonna 1992. Kertomusvuonna tutkintojen
lukumäärä kääntyi jälleen nousuun niin, että 246 perustutkinnollaan
yliopisto oli tulostavoitteeksi asetetun 260 tutkinnon tuntumassa.
Yliopiston ja opetusministeriön tulosneuvotteluissa sopima tutkintotavoite
on kuitenkin varsin kova, valtakunnallisessa tuloksellisuusvertailussa
(perustutkinnot per opettaja, keskimääräiset valmistumisajat,
valmistumisosuudet, tutkintojen hinnat) yliopisto sijoittuu
korkeakoulujemme aivan kärkipäähän. Perustutkintojärjestelmän hyvä
toimivuus yliopiston kaikilla koulutusaloilla onkin Vaasan yliopiston
tärkein vahvuustekijä.
Jatkotutkintojen osalta vuosi 1993 oli todellinen läpimurtovuosi.
Tavoitteeksi asetetut 4 tohtorin tutkintoa ja 68 lisensiaatin tutkintoa
ylitettiin selvästi. Jatkotutkintoja suoritettiin v. 1993 yhteensä 20, joista 6 oli
tohtorin tutkintoja. Määrän kohottamisen sijasta katseet onkin nyt
kohdistettava jatkotutkintojen laadun varmistamiseen. Mm. ulkomailla
tapahtuvan opiskelun sisällyttämisestä jatko-opinto-ohjelmaan pitäisi tulla
Vaasan yliopistossakin ³maan tapa².
Aikuiskoulutuksessa yliopiston aseman vahvistuminen jatkui.
Ammatillisessa täydennyskoulutuksessa keskityttiin yhä selkeämmin
pitkäkestoisiin erityisohjelmiin, ³merkkituotteisiin², toisaalta yliopisto
pystyi myös nopeasti reagoimaan yhteiskunnan asettamiin
koulutuspoliittisiin haasteisiin. Avoin korkeakoulu nousi merkittäväksi
vaihtoehdoksi yliopisto-opintojen suorittamiseksi yliopistoon varsinaisesti
kuulumatta silloin, kun tavoitteena on loppututkinnon sijasta tiettyjen
osakokonaisuuksien suorittaminen. Samalla avoin korkeakoulu tarjoaa
kuitenkin myös väylän tutkinto-opiskeluun.
Yliopiston tutkimustoiminnan kehityksellä on selvä yhteys
tutkijankoulutuksen kehitykseen, ne ovat edistyneet käsi kädessä.
Kertomusvuoden tuloksia tutkimuksen alueella voidaan pitää
vähintäänkin tyydyttävinä. Tutkimusten ambitio- ja laatutaso ovat
kohonneet: tutkimuksia julkaistaan yhä useammin kansainvälisillä
foorumeilla, ne ovat tulosta kansainvälisistä yhteisprojekteista ja ovat
alkaneet johtaa myös kansainvälisiin tutkijavierailuihin, sekä Vaasan
yliopistoon päin että yliopistosta ulkomaille. Kansainvälisten
tutkimusyhteyksien kehittämisessä ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen
osuuden nostamisessa yliopistolla on kuitenkin vielä haasteellinen tehtävä
edessään.
Osallistuminen oman alueen kehittämiseen
Korkeakoulun muuttuminen yliopistoksi on lisännyt selvästi alueen
yritysten ja yhteisöjen kiinnostusta yliopistoamme kohtaan. Yliopisto
koetaan halutuksi ja luotettavaksi yhteistyöosapuoleksi. Vaasan
varuskunnan säilyttämisedellytyksiä käsitellyt tutkimus,
yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen liittyvä kehitysprojekti sekä Länsi-
Suomen alueen osaamiskeskushanke ovat konkreettisia esimerkkejä
sellaisista kertomusvuoden projekteista, joissa alueen talous- ja
yhteiskuntaelämä ovat nähneet välttämättömäksi yliopiston vahvan
mukanaolon.
Rakentamisen vuosi
Tiukat ulkoiset talouspuitteet antoivat onneksi rakentamisasioissa myöten.
Yliopiston uudisrakentaminen eteni kertomusvuonna suunnitellulla
tavalla. Uudisrakennuksen ja samalla koko uuden yliopistoalueen
peruskivi muurattiin pääministeri Esko Ahon läsnäollessa toukokuun 7.
päivänä 1993. Uudisrakennuksen harjannostajaisissa 22.10.1993 vieraili
puolestaan opetusministeri Riitta Uosukainen. Vuoden 1994 syksystä
yliopiston toiminta keskittyy vahvasti uudelle kampusalueelle. Yliopisto
näkyy uudella tavalla Vaasan katukuvassa. Uskon, että se näkyy vastaavasti
entistä vireämpänä osallistujana ja vaikuttajana Vaasan ja ympärillä olevan
alueen yhteiskunta-, talous- ja kulttuurielämässä.
(Vaasan yliopisto 1993. Vuosikertomus, 3-4.)