Perusopetuksen toimivuus oli virkavajauksista ja eräillä osa-alueilla vallinneista
virantäyttöongelmista huolimatta varsin hyvä. Korkeakoulussa suoritettiin
ennätykselliset 234 perustutkintoa. Suoritettujen tutkintojen lukumäärä on yli
80 % suhteessa viisi vuotta aikaisemmin opintonsa aloittaneiden määrään.
Tulos on valtakunnallisesti hyvä. Ekonomin tutkinnoissa ylitettiin ensimmäisen
kerran 200 tutkinnon vuositaso. Määrä on lähes viiden vuoden takaisen
sisäänoton suuruinen.
Kiinnostus jatko-opintoihin ja niiden suorittamisaktiviteetti kasvoivat edelleen
kertomusvuoden aikana. Useimmat laitokset järjestivät säännöllisiä
jatkokoulutusseminaareja ja muita opetustilaisuuksia, osallistuminen
valtakunnallisiin jatkokoulutustapahtumiin oli tavallista ja myös ulkomaisissa
kongresseissa ja seminaareissa käytiin vilkkaasti. Lisääntyneet voimavarat ja
niiden voimakkaampi kohdistaminen tälle painopistealueelle loivat entistä
paremmat ulkoiset edellytykset jatkokoulutuksen toteuttamiselle ja siihen
osallistumiselle. Tutkintojen lukumäärä oli yhtä pienempi (4) kuin edellisenä
vuonna, mutta useat suoritettujen tutkintojen lisäksi hyväksytyt lisensiaattityöt
osoittivat nousevan trendin jatkumisen.
Määrärahojen kasvu, avustavan henkilökunnan lisääntyminen ja ulottaminen
myös laitostasolle ovat osaltaan luoneet edellytykset tutkimustoiminnan
vireytymiselle. Suuntaus kohti tutkimuksen kasvavaa kansainvälisyyttä
(tutkijavierailut, yhteistyöprojektit, julkaisutoiminta), laajempia projekteja,
joihin usein liittyi merkittävää ulkopuolista rahoitusta, ja monitieteisiä
tutkimusryhmiä oli edelleen vallitsevaa kertomusvuonna. Valmistautuminen
kansainvälisen toiminnan aloittamiseen myös peruskoulutuksen tasolla saatiin
kertomusvuonna varsinaisesti alkuun: korkeakoulu sai kansainvälisten asiain
sihteerin viran ja merkittävä määrä kansainvälisiä yhteistyösopimuksia
solmittiin.
Korkeakoulun kasvun aiheuttamat lisääntyneet tilaongelmat vaativat entistä
enemmän huomiota osakseen. Uuden korkeakoulualueen ensimmäisen
rakennusvaiheen esisuunnitelma valmistui kesällä 1989. Rakennushallituksen
lausunto suunnitelmasta ja tarkennettu kustannusarvio (88 Mmk) saatiin
vuoden lopulla. Opetusministeriön toimesta tapahtuva esisuunnitelman
vahvistaminen ja lopullisen suunnittelukehoituksen antaminen siirtyivät
kuitenkin seuraavan vuoden puolelle. Väliaikaisratkaisuna käytettävien
lisävuokratilojen hankintaa keskitettiin edelleen tulevan korkeakoulualueen
välittömään läheisyyteen. Lisätilojen kunnostaminen tuotantotalouden ja
tietotekniikan (sekä ekonomikoulutus että v. 1990 alkava DI-koulutus) tarpeita
varten aloitettiin vuoden lopulla.
Kertomusvuonna pantiin vielä alulle yksi korkeakoulun historian
merkittävimmistä muutosprosesseista. Syksyllä 1989 opetusministeriölle
jätettyyn Vaasan korkeakoulun viisivuotiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisällytettiin konkreettinen esitys korkeakoulun muuttamiseksi
tiedekuntapohjalle perustuvaksi yliopistoksi. Opetusministerin vastaus
esitykseen saatiin vielä vuoden 1989 aikana: opetusministeriö tulisi keväällä
1990 tekemään esityksen hallitukselle ja eduskunnalle Vaasan korkeakoulun
muuttamiseksi yliopistoksi. Esitykseen tähtäävät valmistelut aloitettiin
korkeakoulussa jo vuoden 1989 aikana.
(Vaasan korkeakoulu 1989. Vuosikertomus, 5-6)