Rehtorin katsaus

Rehtori Ilkka Virtanen

Kehityksen vuosi 1990

Vaasan korkeakoulun osalta vuotta 1990 voidaan pitää yhtenä korkeakoulun voimakkaimman kehityksen vuosista. Toimintavuoden aikana tehtiin ensinnäkin ratkaisevat päätökset korkeakoulun muuttumisesta neljä tiedekuntaa käsittäväksi yliopistoksi. Lisäksi korkeakoulun toimintaedellytykset paranivat usealla eri rintamalla: voimavarakehitys oli poikkeuksellisen suotuisa, uutta koulutusta saatiin merkittävästi aikaan ja useat keskeiset virat saivat vuoden aikana vakinaiset haltijansa. Ja mikä kaikkein tärkeintä, korkeakoulun toiminta tehostui ja tulokset vahvistuivat entisestään.

Korkeakoulusta yliopistoksi

Vaasan korkeakoulun muuttaminen Vaasan yliopistoksi oli saatu alulle loppuvuodesta 1989, jolloin opetusministeri Taxell ilmoitti opetusministeriön olevan valmis esittelemään asiaa koskevan lakiesityksen valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Korkeakoulun oma esitys laiksi Vaasan yliopistosta hyväksyttiin korkeakoulun hallituksessa helmikuussa 1990, tähän perustuva tasavallan hallituksen esitys eduskunnalle annettiin kesäkuussa 1990 ja aivan vuoden lopulla eduskunta lopullisesti hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti lain Vaasan yliopistosta.

Laki tulee voimaan vuoden 1992 alusta, mutta yliopisto-nimitys oli mahdollista ottaa käyttöön jo vuoden 1991 alusta. Korkeakoulu tulkitsee yliopistoksi muuttamisen toisaalta päättäjien tunnustukseksi korkeakoulun perustehtävien ­ opetuksen ja tieteellisen tukimuksen ­ toteuttamiseksi tekemälle työlle ja sen niissä saavuttamille tuloksille, toisaalta päättäjien valmiudeksi kehittää korkeakoulua myös tulevaisuudessa kohti entistä monipuolisempaa ja vahvempaa yliopistoa.

Suotuisa voimavarakehitys

Voimavarakehitys oli kertomusvuonna suotuisa. Määrärahat kasvoivat kokonaisuudessaan runsaalla 20 %:lla. Parhaiten lisääntyivät opetus- ja tutkimusvälineiden hankintaan, muihin opetus- ja tutkimusmenoihin, kaluston hankintaan sekä kiinteistöjen käyttöön (mm. vuokrat) tarkoitetut määrärahat. Uutta vakinaista henkilökuntaa voitiin lisätä runsaalla 25:llä. Uusia erittelyvirkoja olivat johtajan virka Länsi-Suomen Taloudelliseen tutkimuslaitokseen, saksan kielen professorin virka sekä opintotoimiston ja taloustoimiston toimistopäällikön virat (kolme viimeksi mainittua tosin vain virkamuutoksina). Vuoden lopussa päästiin henkilöstörakenteen osalta näin tilanteeseen, jossa mm. korkeakoulun kaikilla neljällä erillislaitoksella (kirjasto, laskentakeskus, täydennyskoulutuskeskus, tutkimuslaitos) on oma johtajan virkansa ja hallintoviraston kolmella toimistolla (hallintotoimisto, opintotoimisto, taloustoimisto) kullakin toimistopäällikön virka. Edellytykset toiminnan kehittämiseksi yliopistoasemaa vastaavasti on siten näiltä osin luotu.

Virantäyttöjä päätökseen

Toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta oli myös myönteistä, että useiden keskeisten virkojen täyttöprosessit saatiin vuoden aikana päätökseen. Edellä mainitut johtajan ja toimistopäälliköiden virat täytettiin vuoden loppuun mennessä. Kaikkiaan kuusi professoria ja kaksi apulaisprofessoria nimitettiin virkoihinsa vuonna 1990. Vaasan yliopiston aloittaessa toimintansa vuoden 1991 alussa 14:llä sen 19:stä professorinvirasta oli näin vakinainen haltija. Apulaisprofessorien osalta tilanne oli hieman huonompi, 5 virkaa 11:stä oli täyttöprosessissa. Apulaisprofessorin virkoja tuli avoimeksi mm. edellä mainittujen professorinimitysten seurauksena. Erityisen ilahduttavaa oli, että assistentuureihin riitti kelpoisuusehdot täyttäviä jatko-opiskelijahakijoita.

Uusia koulutusalueita

Kolmena viime vuotena toteutunut toimintaedellytysten lisääntyminen on mahdollistanut koulutuksen asteittaisen laajentamisen. Sisäänotto on kasvanut tänä aikana 320:sta 410:een ja opiskelijoiden kokonaismäärä 1800:sta 2400:aan. Kasvu on tapahtunut pääasiassa uusien koulutusalojen tai -ohjelmien aloittamisen myötä. Vuosi 1990 merkitsi useampienkin uusien koulutushankkeiden toteutumista. Humanistisen alan laajentaminen pääsi alkuun, kun tiedottamisen ja saksalaisen kielialueen kielen ja kulttuurin tutkimuksen koulutussuunnan ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa syksyllä 1990. Alan ainoa koulutusohjelma, kääntämisen koulutusohjelma, monipuolistui näin nykykielten, kulttuurin ja viestinnän koulutusohjelmaksi, jossa on kääntämisen, tiedottamisen sekä kielten ja kulttuurin tutkimuksen suuntautumisvaihtoehdot.

Korkeakoulussa aloitettiin syksyllä 1988 teknis-taloudellisen alan koulutus, kun tietotekniikkaa ja tuotantotaloutta opiskelevat aloittivat opintonsa tähtäimessään ³teollisuusekonomin² tutkinto. Nämä opiskelijat saivat syksyllä 1990 rinnalleen vastaavannimikkeisissä koulutusohjelmissa opiskelevat diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävät opiskelijat. Tämä uusi koulutus perustuu yhteistyösopimukseen Teknillisen korkeakoulun kanssa ja toteutetaan siten, että puolet koulutuksesta ja tutkintoon liittyvä todistus annetaan Teknillisen korkeakoulun toimesta.

Edelleen lisää perustutkintoja

Vuonna 1990 suoritettiin kaikkiaan 265 perustutkintoa. Kolmen edellisen vuoden lukumäärät olivat 171, 194 ja 234. Tutkintojen lukumäärän kasvun merkitys korostuu, kun otetaan huomioon, että 1980-luvun alkupuoliskolla, jolloin aloittaneiden valmistumisesta pääosin on kysymys, korkeakoulussa ei tapahtunut sisäänoton kokonaismäärässä juurikaan kasvua. Korkeakoulussa onkin ­ ainakin valmistumiseen liittyvillä mittareilla mitattuna ­ varsin hyvin toimiva peruskoulutusjärjestelmä. Vieraskielisen opetuksen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon voimakas lisääminen jää korkeakoululta selvimpänä haasteena uuden yliopiston ratkaistavaksi.

Läpimurto jatkotutkinnoissa

Vuosi 1990 oli myös jatkokoulutuksessa saavutettujen tulosten läpimurtovuosi. Vuoteen 1987 saakka korkeakoulussa suoritettiin keskimäärin 2 jatkotutkintoa vuodessa. Vuosina 1988 ja 1989 suoritettiin yhteensä 9 tutkintoa ja nyt kertomusvuonna 9 tutkintoa. Korkeakoulun 1990-luvun alkupuolen tavoitteekseen asettama 10 jatkotutkinnon vuositaso tuli näin heti alkuun lähes saavutetuksi. Tämän tason ylläpitäminen ja tohtorin tutkintojen osuuden kasvattaminen muodostavatkin yliopistolle jatkossa haasteellisen tavoitteen. Tutkimuksen alueella saavutetut vahvuusalueet ja lisääntynyt kiinnostus jatko- opintoihin luovat sisäiset edellytykset tavoitteen saavuttamiseksi.

(Vaasan korkeakoulu 1990. Vuosikertomus, 5-6.)