Rehtorin katsaus
Rehtori Ilkka Virtanen
Kehityksen vuosi 1990
Vaasan korkeakoulun osalta vuotta 1990 voidaan pitää yhtenä
korkeakoulun voimakkaimman kehityksen vuosista. Toimintavuoden
aikana tehtiin ensinnäkin ratkaisevat päätökset korkeakoulun
muuttumisesta neljä tiedekuntaa käsittäväksi yliopistoksi. Lisäksi
korkeakoulun toimintaedellytykset paranivat usealla eri rintamalla:
voimavarakehitys oli poikkeuksellisen suotuisa, uutta koulutusta saatiin
merkittävästi aikaan ja useat keskeiset virat saivat vuoden aikana
vakinaiset haltijansa. Ja mikä kaikkein tärkeintä, korkeakoulun toiminta
tehostui ja tulokset vahvistuivat entisestään.
Korkeakoulusta yliopistoksi
Vaasan korkeakoulun muuttaminen Vaasan yliopistoksi oli saatu alulle
loppuvuodesta 1989, jolloin opetusministeri Taxell ilmoitti
opetusministeriön olevan valmis esittelemään asiaa koskevan lakiesityksen
valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Korkeakoulun oma esitys laiksi Vaasan
yliopistosta hyväksyttiin korkeakoulun hallituksessa helmikuussa 1990,
tähän perustuva tasavallan hallituksen esitys eduskunnalle annettiin
kesäkuussa 1990 ja aivan vuoden lopulla eduskunta lopullisesti hyväksyi ja
tasavallan presidentti vahvisti lain Vaasan yliopistosta.
Laki tulee voimaan vuoden 1992 alusta, mutta yliopisto-nimitys oli
mahdollista ottaa käyttöön jo vuoden 1991 alusta. Korkeakoulu tulkitsee
yliopistoksi muuttamisen toisaalta päättäjien tunnustukseksi korkeakoulun
perustehtävien opetuksen ja tieteellisen tukimuksen toteuttamiseksi
tekemälle työlle ja sen niissä saavuttamille tuloksille, toisaalta päättäjien
valmiudeksi kehittää korkeakoulua myös tulevaisuudessa kohti entistä
monipuolisempaa ja vahvempaa yliopistoa.
Suotuisa voimavarakehitys
Voimavarakehitys oli kertomusvuonna suotuisa. Määrärahat kasvoivat
kokonaisuudessaan runsaalla 20 %:lla. Parhaiten lisääntyivät opetus- ja
tutkimusvälineiden hankintaan, muihin opetus- ja tutkimusmenoihin,
kaluston hankintaan sekä kiinteistöjen käyttöön (mm. vuokrat) tarkoitetut
määrärahat. Uutta vakinaista henkilökuntaa voitiin lisätä runsaalla 25:llä.
Uusia erittelyvirkoja olivat johtajan virka Länsi-Suomen Taloudelliseen
tutkimuslaitokseen, saksan kielen professorin virka sekä opintotoimiston ja
taloustoimiston toimistopäällikön virat (kolme viimeksi mainittua tosin
vain virkamuutoksina). Vuoden lopussa päästiin henkilöstörakenteen
osalta näin tilanteeseen, jossa mm. korkeakoulun kaikilla neljällä
erillislaitoksella (kirjasto, laskentakeskus, täydennyskoulutuskeskus,
tutkimuslaitos) on oma johtajan virkansa ja hallintoviraston kolmella
toimistolla (hallintotoimisto, opintotoimisto, taloustoimisto) kullakin
toimistopäällikön virka. Edellytykset toiminnan kehittämiseksi
yliopistoasemaa vastaavasti on siten näiltä osin luotu.
Virantäyttöjä päätökseen
Toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta oli myös myönteistä, että
useiden keskeisten virkojen täyttöprosessit saatiin vuoden aikana
päätökseen. Edellä mainitut johtajan ja toimistopäälliköiden virat täytettiin
vuoden loppuun mennessä. Kaikkiaan kuusi professoria ja kaksi
apulaisprofessoria nimitettiin virkoihinsa vuonna 1990. Vaasan yliopiston
aloittaessa toimintansa vuoden 1991 alussa 14:llä sen 19:stä
professorinvirasta oli näin vakinainen haltija. Apulaisprofessorien osalta
tilanne oli hieman huonompi, 5 virkaa 11:stä oli täyttöprosessissa.
Apulaisprofessorin virkoja tuli avoimeksi mm. edellä mainittujen professorinimitysten seurauksena. Erityisen ilahduttavaa oli, että
assistentuureihin riitti kelpoisuusehdot täyttäviä jatko-opiskelijahakijoita.
Uusia koulutusalueita
Kolmena viime vuotena toteutunut toimintaedellytysten lisääntyminen on
mahdollistanut koulutuksen asteittaisen laajentamisen. Sisäänotto on
kasvanut tänä aikana 320:sta 410:een ja opiskelijoiden kokonaismäärä
1800:sta 2400:aan. Kasvu on tapahtunut pääasiassa uusien koulutusalojen tai
-ohjelmien aloittamisen myötä. Vuosi 1990 merkitsi useampienkin uusien
koulutushankkeiden toteutumista. Humanistisen alan laajentaminen pääsi
alkuun, kun tiedottamisen ja saksalaisen kielialueen kielen ja kulttuurin
tutkimuksen koulutussuunnan ensimmäiset opiskelijat aloittivat
opintonsa syksyllä 1990. Alan ainoa koulutusohjelma, kääntämisen
koulutusohjelma, monipuolistui näin nykykielten, kulttuurin ja
viestinnän koulutusohjelmaksi, jossa on kääntämisen, tiedottamisen sekä
kielten ja kulttuurin tutkimuksen suuntautumisvaihtoehdot.
Korkeakoulussa aloitettiin syksyllä 1988 teknis-taloudellisen alan koulutus,
kun tietotekniikkaa ja tuotantotaloutta opiskelevat aloittivat opintonsa
tähtäimessään ³teollisuusekonomin² tutkinto. Nämä opiskelijat saivat
syksyllä 1990 rinnalleen vastaavannimikkeisissä koulutusohjelmissa
opiskelevat diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävät opiskelijat. Tämä uusi
koulutus perustuu yhteistyösopimukseen Teknillisen korkeakoulun kanssa
ja toteutetaan siten, että puolet koulutuksesta ja tutkintoon liittyvä todistus
annetaan Teknillisen korkeakoulun toimesta.
Edelleen lisää perustutkintoja
Vuonna 1990 suoritettiin kaikkiaan 265 perustutkintoa. Kolmen edellisen
vuoden lukumäärät olivat 171, 194 ja 234. Tutkintojen lukumäärän kasvun
merkitys korostuu, kun otetaan huomioon, että 1980-luvun
alkupuoliskolla, jolloin aloittaneiden valmistumisesta pääosin on kysymys,
korkeakoulussa ei tapahtunut sisäänoton kokonaismäärässä juurikaan
kasvua. Korkeakoulussa onkin ainakin valmistumiseen liittyvillä
mittareilla mitattuna varsin hyvin toimiva peruskoulutusjärjestelmä.
Vieraskielisen opetuksen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon voimakas
lisääminen jää korkeakoululta selvimpänä haasteena uuden yliopiston
ratkaistavaksi.
Läpimurto jatkotutkinnoissa
Vuosi 1990 oli myös jatkokoulutuksessa saavutettujen tulosten
läpimurtovuosi. Vuoteen 1987 saakka korkeakoulussa suoritettiin
keskimäärin 2 jatkotutkintoa vuodessa. Vuosina 1988 ja 1989 suoritettiin yhteensä 9 tutkintoa ja nyt kertomusvuonna 9 tutkintoa. Korkeakoulun
1990-luvun alkupuolen tavoitteekseen asettama 10 jatkotutkinnon
vuositaso tuli näin heti alkuun lähes saavutetuksi. Tämän tason
ylläpitäminen ja tohtorin tutkintojen osuuden kasvattaminen
muodostavatkin yliopistolle jatkossa haasteellisen tavoitteen. Tutkimuksen
alueella saavutetut vahvuusalueet ja lisääntynyt kiinnostus jatko-
opintoihin luovat sisäiset edellytykset tavoitteen saavuttamiseksi.
(Vaasan korkeakoulu 1990. Vuosikertomus, 5-6.)