Rehtori Ilkka Virtanen

Vaasan yliopisto ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunta 25 vuotta yhdessä akateemista Vaasaa rakentamassa

Ensimmäiset 149 opiskelijaa ­ 89:llä tavoitteenaan ekonomin ja 60:llä kirjeenvaihtajan tutkinto ­ kirjoittautuivat Vaasan Kauppakorkeakouluun syyskuun alussa vuonna 1968. Nykyisin Vaasan yliopistona toimivan korkeakoulun toiminta oli käynnistynyt.

Korkeakouluopiskelun olennaisena osana on ylioppilaselämä ja -toiminta. Vaasan Kauppakorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin opiskelijatkin huomasivat järjestäytyneen ylioppilaskuntatoiminnan välttämättömyyden, syntyi VKY ­ nykyinen VYY. Ripeän aloituksen ansiosta nykyinen ylioppilaspolvi voi viettää jo 25. ylioppilaskuntansa vuosijuhlaa.

Eurooppalainen yliopisto- ja ylioppilasmaailma eli suurta murrosta noihin aikoihin. Ylioppilaat nousivat barrikaadeille, järjestettiin mielenosoituksia, jopa yliopistoja vallattiin. Demokratia ­ kaikkien yliopistossa työskentelevien ryhmien pääseminen päättämään yliopistoa koskevista asioista ­ teki tuloaan yliopistoihin. Suomessa taitettiin erityisesti peistä kolmen hallintomallin: professorien muodostama hallinto ­ kolmikanta-periaate ­ mies ja ääniperiaate kesken.

Vaasassa kuitenkin vältyttiin kärjekkäiltä vastakkainasetteluilta. Lieneekö syynä se, että ylioppilailla oli heti alusta alkaen edustus ­ vaikkapa vain läsnäolo- ja puheoikeudella ­ merkittävää päätösvaltaa omaavassa opettajakollegiossa. Tämä asioiden yhteisen hoitamisen perinne on jatkunut myöhemminkin, opiskelijoiden tultua aidosti päätösvaltaisina jäseninä mukaan korkeakoulun (ja nyt myös yliopiston) hallintoon. Nykyisin on täysin luonnollista, että ylioppilaskunnalla on edustajansa yliopiston sekä valmistelevissa että päättävissä hallintoelimissä.

Kestää aikansa ennenkuin yliopisto alkaa todella näkyä sijaintikaupunkinsa ja -lääninsä jokapäiväisessä elämässä. Vaasan yliopiston kohdalla tällainen läpimurto näyttää tapahtuneen 1990-luvulle siirryttäessä. Toiminnan monipuolistuminen, yliopisto-statuksen saaminen ja uudisrakennushankkeen toteutuminen ovat keskeisiä tekijöitä yliopiston tunnetuksi tulemisessa ns. suuren yleisön keskuudessa.

Myös yliopiston opiskelijoilla ja ylioppilaskunnalla on keskeinen rooli yliopiston tunnettavuuden kannalta. Myönteisiksi koetut tempaukset, yhtenäinen ylioppilashenkinen (haalari)pukeutuminen ylioppilaskunnan järjestämissä tilaisuuksissa, akateemisen Vaasan Vappu -perinteen luominen ja vuosijuhlaviikon yleisötilaisuudet ovat hyviä esimerkkejä ylioppilaskunnan suuntautumisesta yhteiskuntaan päin. Kolmen ylioppilaskunnan yhteisvoimin suunnittelema ylioppilastalo Vaasan keskustaan tuo merkittävän lisän tälle toiminnalle. Yliopisto toivoo osaltaan mitä parhainta menestystä ylioppilastalohankkeelle.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on saavuttamassa neljännesvuosisadan iän. Monet tänä vuonna vietettävistä tapahtumista saavat sen johdosta tavallista juhlavamman leiman. Perinteinen vuosijuhlaviikko on luonnollisesti yksi vuoden kohokohtia. Vaasan yliopiston puolesta esitän mitä parhaimmat onnittelut ja jatkuvan menestyksen toivotukset 25. vuosijuhlaansa viettävälle ylioppilaskunnalle.

(WeeKooYyy 2/1993, 5.)