TIFI 18. ja 25.3.1996 16.30

Kirja käsittelee tutkimusta ohjaavia rakennelmia, sopimuksia, tiedeyhteisön työskentelytapoja sekä tieteellisiä vallankumouksia - muutoksia tiedettä ohjaavassa ajattelutavassa ja niissä käsitteissä, joita tieteenharjoittajat pitävät työnsä perusteina.

Esitän tässä kirjan läpilukemista toivottavasti helpottavan asialuettelon. Tehtävät tulevat sitten aika yleisinä. Yritän ottaa tässä luettelossa esille omasta mielestäni pääasioita.

Yleishuomautus: Huomaa erityisesti, että Kuhn, puhuessaan tieteestä käyttää käsitettä science (= luonnontiede). Kun hän nimittää jotain asiaa ei-tieteelliseksi tarkoittaa hän lähinnä että tämä asia ei ole luonnontieteen tutkimusmenetelmien mukaista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteet eivät tämän mukaan ole science-tiedettä mutta suomen kielessä ei oikein taida olla järkevää sanoa että yhteiskuntatiede ei ole tiedettä. Pidä tämä mielessä lukiessasi.

• Paradigma Kuhnilaisessa mielessä tarkoittaa tiedeyhteisön yhteisiä käsitteitä, merkintätapoja ja tutkimuksen esimerkkejä (Jälkisanat 2.-3.)
• Esiparadigmaattinen tutkimus etsii paradigmaa - tyypillistä järjestymättömien faktojen etsintä ja dokumentointi. Mieti tätä asiaa suhteessa havaintojen teoriapitoisuuteen.(s. 28)
• Paradigma esiintyy oppikirjoissa - oppikirja on siis tavallaan paradigman kantaja ja välittäjä. Mieti omaa aihepiiriäsi tästä näkökulmasta. (s. 32)
• Paradigmaattinen tutkimus on osoitettu muille tutkijoille. Vaikea ymmärtää muille. (s. 34)
• Paradigma määrittelee tärkeät faktaluokat. Mitkä ovat oman tutkimuksesi paradigmaattiset faktat. (s. 39)
• Miten paradigma vaikuttaa kokeiden suunnitteluun (kyselyiden suunnitteluun) (s. 42)
• Paradigmaattinen tutkimus on ongelmien ratkaisemista - paradigma määrittelee, mitkä ovat tärkeitä - oikeita ongelmia (s. 49)
• Paradigma on yleensä artikuloimaton - yhteisön jäsenten hiljaisesti hyväksymä. (58) Paradigmaan opitaan ikään kuin initiaatiomenojen kautta - opiskelemalla - seuraamalla esimerkkejä.
• Paradigma voi olla myös vain pienen joukon tai osapopulaation hyväksymä tapa toimia (62).
• Paradigma ohjaa omaa muutostaan - miten tämä on ymmärrettävissä? (64) (76)
• Normaalitieteen tilassa tieteen tulosten monimutkaisuus kasvaa nopeammin kuin tulokset paranevat -kehittyvät. => tarve paradigman muutokseen. (80)
• Anomaliat tieteen kehittymisen edellytyksinä (ei anomalioita => ei tiedettä(science)) (91)
• Anomalia voi syntyä myös siitä että tieteen tulokset eivät vastaa maailman tilaa - yleistä ymmärrystä (104)
• Voiko aikaisempi paradigma sisältyä uuteen (ts. voidaanko uuden paradigman käsitteillä käsitellä kaikkia aikaisemman paradigman puitteissa käsiteltyjä seikkoja) (110)
• Tutkimuksen vallankumoukset muuttavat myös tavallisen ihmisen maailmankuvaa vai vain tutkijoiden maailmakuvaa?? (122)
• Tutkimus = näkemisen taito (124)
• Maailmankuvan muutos tutkimuksen etenemisen yhteydessä (kumpi edistää toista) (128)
• Näkeminen ja kokemus - olisiko mahdollista kehittää observaatiokieli, jolla voitaisiin puhua havainnoista ilman paradigmaa - teoreettisia käsitteitä (135- )
• Oppikirjat hävittävät paradigman (no oikeastaan oppikirja ON paradigma), paremminkin oppikirjat hävittävät paradigman kehittymisen - oppikirjat näyttävät tieteen vain nykyhetken yleisesti hyväksystyn paradigman kautta (146)
• Paradigma vapauttaa tiedeyhteisön perusteiden tarkastelun tarpeesta (173)
• Tiedeyhteisön eristyneisyys arkisesta elämästä, tehdäänkö tutkimusta vain kollegoille vai perustellaanko tutkimusongelma sen yhteiskunnallisen tärkeyden käsittein. (174)
• Yhteiskuntatieteen ovat tekniikkaa ja luonnontieteitä perinnetietoisempia (esim. kasvatustieteen peruskurssilla käsitellään kasvatustieteen filosofiaa ja historiaa). Luonnontieteissä historia tulee esille vasta syventävissä opinnoissa - miksi näin ?? (175- )
• Tiedeyhteisön teleologia (onko olemassa jokin sellainen "oikea" maailmankuva johon tieteen edistyminen tähtää vai onko tiede vain pragmaattista) (181)
• Voiko tiede edistyä jos ei ole tiedossa teleologista päämäärää jota kohti voitaisiin edistyä? (182)
• Normaalitieteen komponentit
  • yhteiset merkintätavat
  • yhteiset peruskäsitteet ja tavat niiden operationalisointiin
  • tutkimuksen esimerkit
  • yhteisö joka sitoutuu näihin
  • "oikeat" tutkimusongelmat

18.3.96 16.30

1. Luonnehdi omaa paradigmaasi
2. Ketkä ovat samaa mieltä kanssai - ketkä kuuluvat paradigmaasi
3. Miten paradigmasi ohjaa tutkimusongelmaasi (ongelman valintaa)
4. Miten paradigmasi käsitteet ohjaavat havaintojen tekoa ja niiden tulkintaa. Miten näet maailman tutkimuksesi kautta.

25.3.96 16.30

1. Onko tutkimusaiheessasi sellaisia ristiriitoja ja anomalioita, joiden takana olisi paradigmaattisia tekijöitä.
2. Voitko kuvitella tekeväsi samasta aiheesta tutkimusta jonkin muun paradigman kautta.
3. Voisiko ajatella että yrityksillä ja tiedeyhteisöllä on eri paradigma - mitä siitä voisi seurata?
4. Minkälaista tavoitetta kohti oman alasi tutkimus ja sen paradigma voisi olla kulkemassa.
5. Mitä pitäisi tapahtua (paradigman mielessä) että tutkimuksesi voisi selittää nykyista paremmin todellisuutta - vai onko tämä kysymys mieletön?

Tietotekniikassa voidaan havaita seuraavanlaisia paradigmoja (jotka eivät oikeastaan ole toistaan parempia, vaan vallitsevat yhtäaikaa).

• Teoreettinen tietojenkäsittelytiede (Computer Science) - matematiikan haara, joka on pitkälle aksiomaattinen - ohjelmointikielet ja niiden jäsentäminen - kääntäminen tietokantateoria (normalisointi) - ei sitoudu tietokonetekniikan mielessä tehokkuuteen - tehokkuutta arvioidaan aksiomaattisten mallien suhteen.
• Empiirinen algoritmitutkimus - tavoitteena nopeus - hyvyys - sopivuus teknologisessa mielessä - nopeampi on parempi.
• Yksilö tietojenkäsittelijänä - käyttöliittymä - osallistuminen - referenssinä yksilön arvot - vapaus - tavoitteellinen toiminta - järjestelmän/laitteen hyvyys soipivuus yksilön kautta
• Tietojärjestelmä tietokone yrityksen toimintojen osana - referenssinä kannattavuus - hallittavuus - organisoitavuus vartailu yrityksen tavoitteisiin nähden.
• Tietotekniikan yhteiskunnallinen rooli - tietoyhteiskunta - tietojärjestelmät - tietokoneteollisuus yhteiskunnassa - koulutuksen rooli teknologiassa.

Voitaisiinko yhtä tutkimusongelmaa tarkastella näistä paradigmoista käsin . Olisiko mielekästä kysyä kuinka voin tutkia menuohjattua käyttöliittymää näiden paradigmojen puitteissa?