IEEE:n tietokannasta "mechatronics" ja "optical sensors"

http://ieeexplore.ieee.org/search/searchresult.jsp?action=search&sortType=&rowsPerPage=25&searchField=Search%20All&matchBoolean=true&queryText=%28%28mechatronics%29%20AND%20optical%20sensors%29

Year

Count

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

Huom!

Jos otetaan tietokannasta pelkät "optical sensors" tulee esim. viime vuodelta 3256 julkaisua

Eli mekatroniikka sanaa on harvassa julkaisussa

Muuten voidaan havaita se että määrä on kasvussa ja pelkkien "optical sensors" parereiden vielä rajummassa

kuin mekatroniikan optisten antureiden

Kuinka autofokus toimii?

http://www.pikseli.fi/pdf/pikseli02_5053.pdf

http://digifaq.info/digi_omat/focus/

Piezo, kuinka liikettä piezolla

Kts. Esim. tämä harkkatyö piezosähköisistä toimilaitteista:

http://www.ele.tut.fi/teaching/ele-3350/pietso.pdf

Leikkausnopeudet olisivat wikipedian mukaan tälläiset:

http://en.wikipedia.org/wiki/Speeds_and_feeds#Cutting_speed

Laserkolmiomittauksen tarkkuus

Esim. täällä kerrotaan että myytävän laitteen maksimitarkkuus olisi 0,001mm

http://www.lto-electro.fi/?sivu=big_image&id=613&kategoria=358&path=358,346,345&start=0

Laskennallisesti, jos tässä tehtävässä ajatellaan että päästään pikselin tarkkuuteen, niin silloin

1 pikseli on 1/2000 cm = 0,000005m (0,005 mm)

Periaatteessa voidaan kuitenkin päästä alipikseleiden tarkkuuteen, ehkä johonkin 1/10 pikselin tarkkuuteen jolloin systeemimme mittaisi 0,0005 mm tarkkuudella,

eli olisimme aika tasoissa valmiin tuotteen kanssa, käsittääkseni laserin aallonpituudella ei tässä mittaustavassa ole juurikaan merkitystä

Laser-kolmiomittaus on selitetty esim. tässä gradussa (sivut 11-12)

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9404/Heiskanen.Harri.pdf?sequence=2

Vieressä oma selostukseni asiasta takavuosilta, eli jos laser on sivussa sen keila osuisi nollatasolle täsmälleen kameran alapuolella, mikäli välissä

ei olisi mitään kappaletta, mutta jos välissä on jokin kappale lasersäde osuu sen pintaan kameran kuvaamaan alueen keskikohdan vasemmalla puolella,

sitä enemmän vasemmalla mitä korkeampi mitattava kappale on, laserin kulmasta ja siirtymän suuruudesta pystytään laskemaan kappaleen korkeus: hd=tan(alfaL)*Transition

Huomioi, että koska kuva hieman vääristyy (riippuu kameran optiikasta)

Alipikseli tarkoittaa sitä että johonkin pikseliin tulee vain osa valosta, jos esim taustan normaali pikseliarvo olisi 10

ja laserin valon kohdalla 210, saattaisimme saada esim. seuraavanlaiset arvot valokennolle:

Tällä kohtaa taustan väriä

100

110

Tässä kohtaa pikselissä osa taustaa ja osa laseria: (90-10)/(210-10)=0,4 alipikseliä valoittunut (keskiarvo)

210

Tällä kohtaa laserin väriä

210

Tässä kohtaa pikselissä osa taustaa ja osa laseria (40-10)/(210-10)=0,15 alipikseliä valoittunut (keskiarvo)

Tällä kohtaa taustan väriä

Alipikselin tarkkuus laskettaisiin niissä pikseleissä jossa taustan väri (tai intensiteetti) sekoittuu, ja mielellään useamman pikselin keskiarvona

Valon nopeus pyörivän peilin avulla

Tarvitaan kaksi peiliä, toinen pyörii, toinen on paikallaan ja lasersäde

Lisäksi tarvitsee tietää näiden kolmen väliset etäisyydet (ja sitä kautta kulmat)

Laserilla lähetetään lasersäde pyörivään peiliin, ja aina tietyssä kohtaa se on täsmälleen siinä kulmassa että säde heijastuu siitä kiinteään peiliin

kiinteän peilin suunta on täsmälleen pyörivää peiliä kohti , eli säde heijastuu siitä takaisin pyörivään peiliin

pyörivä peili on kuitenkin jo pyörähtänyt niin että palaava säde heijastuu jonnekin muualle kuin kiinteään peiliin

Tämän viimeisen heijastuksen kulmasta kiinteään peiliin nähden, sekä peilin pyörimisnopeudesta, sekä näiden kahden peilin välimatkasta voidaan laskea valon nopeus

Menetelmällä on päästy aika tarkkoihin tuloksiin jo ammoisina aikoina: (99% tarkkuus)

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka4/valonnopeus

Vaikea sanoa mihin tarkkuuteen itse sillä pääsisi, välimatkat, kulmat, pyörimisnopeuden heitto kaikki toisi jotain virhettä

Kaaviokuva:

http://per.physics.helsinki.fi/f2k/Resurssit/Materiaalia_opetuksen_tueksi/tyoohjeita/valon_nopeus.pdf

Kompleksilukulaskentaa

z1=1+i

z2=2-i

z1+z2=

1+i+2-i=3+0i=

z1-z2=

1+i-(2-i)=-1+i+i=

1+2i

z1*z2=

(1+i)(2-i)=2-i+2i-i^2=2+i-(-1)=

3+i

z1*z2*=

(1+i)(2+i)=2+i+2i+i^2=2+3i+(-1)=

1+3i

z1/z2*=

z1*z2/(z2**z2)=(1+i)(2-i)/((2+i)(2-i))=

(2-i+2i-i^2)/(4-2i+2i-i^2)=

(2+i-(-1))/4-(-1))=

(3+i)/5=

0,6i+0,2i

z1/z2=z1*z2*/(z2*z2*)

Kulmamuodoissa

x=rcosQ

r1=sqrt(1^2+1^2)=sqrt(2)

r2=sqrt(2^2+1)=sqrt(5)

y=rsinQ

Q1=atan(1/1)=45^o

Q1=atan(-1/2)=-26,565^o

Huom! Kulmassa imaginääriosa/reaaliosa

z1+z2=(x1,y1)+(x2,y2)=(1,1)+(2,-1)=(3,0)

z1-z2=(1,1)-(2,-1)=(-1,2)

z1z2=r1 L Q1 * r2 L Q2 = r1*r2 L Q1+Q2 = sqrt(2)*sqrt(5) L 45^o + -26,6^o = sqrt(10) L 18,4^o

z1z2*=sqrt(2)*sqrt(5) L 45^o + 26,6^o = sqrt(10) L 71,6^o

z1/z2*=sqrt(2)/sqrt(5) L 45^o - +26,6^o = sqrt(2/5) L 18,4^o

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kompleksiluku