Kriittisen diskurssianalyysin sanasto
graphic
Kuvio 1. Viestintätilanteen kriittisen diskurssianalyysin viitekehys (Fairclough 1997: 82).
Tämän sanaston aiheena on kriittinen diskurssianalyysi, joka on haastava, laaja ja luonteeltaan kiisteltykin kielenkäytön tutkimuksen teoria. Sanasto käsittelee lähinnä kielitieteilijä Norman Fairclough’n näkemyksiä viestintätilanteen kriittisestä diskurssianalyysista. Sanaston pohjana on käytetty tiedotusvälineisiin kohdistuva kriittistä diskurssianalyysia, johon Fairclough keskittyy teoksessaan Miten media puhuu.
Fairclough’n esittämän kriittisen diskurssianalyysin viitekehysmalli (kuvio 1) toimii sanaston konkreettisena taustoittajana. Mallin mukaisesti kriittinen diskurssianalyysi keskittyy kolmeen suureen päälinjaan: tekstiin, diskurssikäytäntöön  ja sosiokulttuuriseen käytäntöön.
 
Aiheen valitsin siksi, jotta sanasto auttaisi yleensä hankalaksi koetun teoreettisen viitekehyksen termistön ja käsitteistön ymmärtämistä. Kriittiseen diskurssianalyysiin ja sen monipuoliseen (joskus moniselitteiseenkin) termistöön törmäävät muun muassa kielten ja viestinnän opiskelijat. Diskurssintutkimukseen keskittyvä kirjallisuus ei välttämättä tarjoa kattavia sanastoja aiheen terminologiasta. Monet kirjoittajat myös käyttävät samoja termejä viittaamaan eri käsitteisiin. Sanaston on tarkoitus esitellä kriittisen diskurssianalyysin terminologiaa nimenomaan Fairclough’n kirjoitusten mukaisesti.  Sanastossa esiintyvien analyysimenetelmien tutkimuskohteet eivät ole staattisia tai toisiaan poissulkevia, joten tarkoituksenani on esittää ensisijaiset tutkimuskohteet ja käsitteiden väliset näkyvimmät suhteet.
 
Mikko Tuovinen
Terminologinen projekti
Vaasan yliopisto, kevät 2013