MARKKINOINTIA TIETOVERKOSSA
1.JOHDANTO
Viime vuosina yhteiskunnallista keskustelua on hallinnut kaikkialla länsimaissa teknologian kehittyminen ja tiedon valtaisa lisääntyminen. Perinteistä palveluyhteiskuntaa on alettu kutsua informaatio- ja tietoyhteiskunnaksi. Tekninen kehitys on tuonut mukanaan rakennemuutoksen, joka vaikuttaa mm. elinkeinorakenteeseen, työn sisältön, yksilön vapaa-aikaan sekä politiikkaan. Aivan uudeksi käsitteeksi informaatioyhteiskuntaa ei voida kutsua, sillä tokiolainen professori, Yoneji Masuda, otti termin käyttönsä jo 1972. Masudan mukaan yhteiskunnan kehittyminen informaatioyhteiskunnaksi tapahtui metsästys-, maanviljely- ja teollisuusyhteiskunnan kautta. Sosiologi, Daniel Bell, on käyttänyt samasta kehitysprosessista termejä esiteollinen, teollinen ja jälkiteollinen yhteiskunta.
Suomessa tietoyhteiskunnan käsite tuli esiin 1980-luvulla. Ilmausta voidaan pitää teknologisena optimismina, sillä sen kannattajat uskovat informaatioyhteiskunnan edesauttavan luonnonvarojen säästämisessä, työn tuottavuuden lisäämisessä, demokratian kehittämisessä sekä mahdollistavan ihmisten välisen esteettömän viestinnän. Informaatioyhteiskunnan keskeisimmät tunnusmerkit ovat tiedon merkityksen voimakas, jatkuva ja kiihtyvä kasvu sekä tuotannon siirtyminen tavaroiden valmistuksesta tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Eräänlaisena mittarina voidaan pitää myös sitä, että yhä suurempi osa, yli puolet, yhteiskunnan työikäisestä väestöstä toimii informaatioammateissa tai tietotyössä.
Informaatioyhteiskunta rakentuu uuden viestintäteknologian ympärille. Tällä tarkoitetaan mm. uusia medioita, jotka ovat mahdollistaneet viestinnän vuorovaikutteisuuden, verkottuneisuuden ja reaaliaikaisuuden. Esimerkkinä uusista medioista voisi mainita mm. sähköpostin ja Internetin. Tarkastelen lähemmin Internetiä ja sen kautta tapahtuvaa mainontaa. Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko, joka rakentuu toisiaan täydentävistä tietoverkoista. Se on muuttunut yliopistojen ja insinöriopiskelijoiden harrastuksesta yhä enemmän kulutustuotteeksi. Kasvava kiinnostus Internetiä kohtaan on saanut erityisesti yritykset huomaamaan sen markkina-arvon. Voidaan sanoa, että Internet on muuttunut liiketoiminnan apuvälineeksi.
Verkon kaupallistuminen on tuonut mukanaan haasteita ja samalla oikeudellisia ongelmia, joihin ei ole aikaisemmin törmätty. Lainsäädäntö on joutunut määrittelemään suhteensa mm. tekijänoikeuskysymyksiin, tiedon laatuun sekä maksullisuuteen.