MARKKINOINTIA TIETOVERKOISSA
2. Internet- verkon kehitys
Ajatus Internetistä syntyi USA:ssa 1960-luvulla, jolloin yliopistojen välinen tiedonsiirtoväline ArpaNet sai alkunsa. Aluksi yhteydessä olivat neljä eri yliopistoa; Standford,UCLA, UCSB sekä University of Utah. ArpaNet yhdisti sotilaallisia ja tieteellisiä tutkimuslaitoksia. 1989 ArpaNet eriytyi Milnetiksi, armeijan verkko, sekä NSFnetiksi, ei-kaupalliseksi verkoksi.
Tietoverkkojen välinen yhteydenpito perustuu Yhdysvaltain Puolustusministeriön kehittämään TCP/ IP-kommunikaatioteknologiaan. Järjestelmän kautta pyritään tukemaan sotilaallisen viestinnän onnistuminen ydinsotatilanteessa. Käytännössä se tarkoittaa digitaalisen viestin lähettämistä vastaanottajalle useissa paloissa, jolloin tiedonsiirto nopeutuu. Etuisuutena voidaan pitää myös sitä, että tiedonkulun estyessä viesti kulkee vastaanottajajalle vaihtoehtoista reittiä pitkin.
2.1 Internet-verkon palvelut
Tietoverkkoon liittyy useita toimintamuotoja, joiden luonne on hieman erilainen. Internetin peruspalveluiksi määritellään etäisyhteydet, tiedonsiirtoprotokollat, sähköposti, Usenet-uutiset, elektroniset ilmoitustaulut sekä Gopher-valikot. Näistä käytetyimpiä ovat WWW-sivut, sähköposti sekä FTP-palvelu. 1993 markkinoille lanseeratut WWW-sivut ovat hypermediaa eli hypermediadokumentit voivat tekstin lisäksi sisältää kuvia, ääntä ja videoleikkeitä.
Vaikka Internetin kehitys ulottuu 1950-60- luvulle, niin liiketoiminnan alueena verkkomaailma syntyi kaupallistumisen myötä (Mosaic, Netscape). Verkkomaailma peustuu ensisijaisesti markkinavoimien toiminnalle ja vasta toissijaisesti julkisen vallan ohjaukselle.Yritysmaailman tulee muistaa ettei Internet ole yritykselle pelkkä mainoskanava, vaan mahdollisuus tehostaa laajemmin yrityksen toimintaa, prosesseja sekä asiakassuhdemarkkinointia.
Ellsworth & Ellsworth, 1994, ovat listanneet joukon esimerkkejä, joita Internet-palveluilla voidaan tehdä. Lähettää sähköpostia, etsiä ja hakea tietokoneohjelmia, tutkia tietokantoja, liittyä keskusteluryhmiin, perustaa työryhmiä, tilata ja ostaa tavaroita sekä palveluja, esitellä omaan yritystä, tehdä markkinatutkimuksia jne.
2.2 Internet-verkon käyttäjät
Vuonna 1995 Internet-verkkoon kuului 14.000 erillistä tietoverkkoa 50 maassa. Internet-verkon käyttö on laajentunut edellä mainituista luvuista entisestään ja mm. Suomi kuuluu asukaslukuun suhteutettuna Islannin ohella Internet-verkon käytön johtaviin maihin.
Verkon käytön eri osapuolet voidaan jakaa: 1) yhteyden tarjoajiin, 2) palveluiden tarjoajiin sekä 3) palveluiden käyttäjiin. Wigginsin mukaan käyttäjät voidaan puolestaan erotella seuraavanlaisesti; yliopistojen/ korkeakoulujen oppilaat, professorit ja tutkijat sekä tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimus- ja kehitysosastojen tutkijat, valtion ja paikallishallinnon viranomaiset, yritysten työntekijät, toimittajat ja muut käyttäjät.