Legenda
Eikö Kanye West oikein kolise? Näyttävätkö emot mammanpojilta? Onko kiksu
ekstaasihuuruisten karkkipötköjen paskaa? Ihminen esittää itselleen jatkuvasti
kysymyksiä - monia oleellisia ja monia hyvinkin epäoleellisia. Tässä tapauksissa
oleellinen kysymys on se, onko siinä raskaassa kitaran runttauksessa jotain,
joka saa sielun sykkimään? Tukan heilumaan. Nyrkin nousemaan pystyyn kunnianosoituksena
menneisyyden viikingeille ja voimadruideille. Elääkö metalli sinussa? Jos elää,
et ole ainoa, jota on kirottu näin huonolla musiikkimaulla. Itse asiassa meitä
on monta, ja olemme täällä sankkana joukkona kyseisen musiikkimaun ympärillä olevaa
kulttuuria varten. Olemme yleisöä, muusikoita, miksaajia, keikkajärjestäjiä,
levyjen ostajia, mutta ennen kaikkea rakastamme tätä musiikkia. Jos tuntuu yhtään
siltä, että tämä on sinun juttusi, tule mukaan.
JYRÄ on tarkoitettu kaikille Vaasan korkeakouluissa opiskeleville
metallin ystäville. Lisää tietoja liittymisestä löydät näiltä sivuilta ja
hallitukselta.
JYRÄ sai alkunsa syksyn 2002 pimeinä hetkinä, synkkänä sunnuntai-iltana
ensimmäisen pääpirun istuessa koodaamassa radiota kuunnellen. Korviin kantautui
upeaa sielunmessua Helsingin yliopiston omasta metallikerhosta, Hyrmystä. Pikku
piru siitä heti suutahti ja mietti, miksi vain kehä kolmosen sisäpuolella on
elämää? Tästä nousi hän istuimeltaan ja loihe lausuman, että Vaasaan on saatava
oma metallikerho. Seurasi myyräntyö ja rekrytointi ja viimein 3.12.2002 Waasan
Yliopiston MetalliKerho WYMK oli valmis pitämään perustamiskokouksensa, jossa
nakitettiin ensimmäinen hallitus ja luotiin pohjaa käynnistyvälle toiminnalle.
JYRÄn ensimmäiseen hallitukseen 2002-2003 kuuluivat: Hanna Valjakka, Erno
Nikkola, Noora Suorsa, Seppo Hiltunen ja Markus Malila.
Kerhon suojeluspyhimyksenä toimii Rainer Nygård tamperelaisesta Diablo -yhtyeestä
Liittymisohjeet löydät täältä
säännöt
1. luku: Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Waasan Yliopiston Metallikerho (WYMK), kutsumanimenä
Jyrä. Näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä kerho tai Jyrä. Kerhon
kotipaikka on Vaasan kaupunki.
2 § Kerhon tarkoitus ja toiminta
Kerhon tarkoituksena on Vaasan korkeakoulujen raskaan musiikin harrastajien
yhdistäminen ja heidän harrastuksensa kehittäminen. Tarkoituksena on tätä
kautta myös edistää vaasalaista metallikulttuuria.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi kerho tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden
musiikin harrastamiseen muiden kerhon jäsenien kanssa. Kerho voi järjestää
jäsenilleen matkoja alan tapahtumiin ja voi järjestää konsertti-, kilpailu-,
kurssi- yms. tapahtumia myös itse. Kerho voi järjestää myös alaan liittyvän
materiaalin yhteistilauksia. Useat tilaisuuksista ovat avoimia myös muulle
yleisölle, jolloin toteutuu kerhon tarkoitus edistää vaasalaista
metallikulttuuria myös yleisesti.
3 § Toiminnan tukeminen
Toimintansa tukemiseksi kerho voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja
testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista omaisuutta sekä
toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
4 § Kerhon kielet
Kerhon virallinen kieli on suomi. Pöytäkirja- ja ilmoituskielenä on suomi.
2. luku: Jäsenet ja maksut
5 § Jäsenet
Kerhon jäseniä ovat varsinaiset, ulko-, kannatus- ja kunniajäsenet.
Kerhon varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen kerhon toiminnasta
kiinnostunut Vaasan korkeakouluissa opiskeleva henkilö. Kerhon varsinaiset
jäsenet ovat niitä, joilla on oikeus asettua kerhon hallituksen
puheenjohtajaksi ja äänestää kerhon kokouksissa, ellei kokouksessa toisin
päätetä.
Kerhon ulkojäseneksi voidaan hyväksyä kerhon toiminnasta kiinnostunut
henkilö, jota ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi (Vaasan korkeakouluissa
opiskelemattomat). Ulkojäsenet voivat nauttia jäsenmaksun tuomista eduista,
mutta eivät voi osallistua päätöksentekoon. Ulkojäseninä tulevat kysymykseen
myös ne, jotka kuuluvat kerhon sähköpostilistalle, mutta eivät ole suorittaneet
jäsenmaksua. Tällaiset ulkojäsenet eivät voi nauttia jäsenmaksun tuomista
eduista, eivätkä osallistua päätöksentekoon.
Kerhon kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä kerhon toimintaa tukeva henkilö
tai yhteisö. Tämä tulee kysymykseen mm. muiden metallikerhojen jäsenten
halutessa kannattaa Jyrää. Kannatusjäsenet voivat nauttia jäsenmaksun tuomista
eduista, mutta eivät voi osallistua päätöksentekoon.
Kerhon kunniajäseneksi voi kerhon kokous 51% enemmistöllä annetuista äänistä
kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut kerhon toiminnassa tai muuten
merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Kunniajäsenet voivat nauttia jäsenmaksun
tuomista eduista, mutta eivät voi osallistua päätöksentekoon. Kunniajäsenyys on
voimassa vuoden kerrallaan sen asettamishetkestä lukien.
Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus, mutta myös viisi (5)
kerhon jäsentä käsittävällä ryhmällä on siihen oikeus.
6 § Jäsenluettelo
Kerhon on pidettävä kaikista varsinaisista jäsenistään jäsenluetteloa.
Luetteloon on merkittävä myös jäsenmaksun suorittaneet ulkojäsenet, kannatus-
ja kunniajäsenet.
7 § Jäsenmaksut
Varsinaiset
jäsenet ovat velvollisia suorittamaan lukuvuosittain kerholle jäsenmaksun,
jonka suuruuden määrää kerhon kevätkokous. Samoin on toimittava ulko- ja
kannatusjäsenten, jotka haluavat nauttia jäsenmaksun tuomista eduista.
Poikkeuksia ovat kuitenkin kunniajäsenet.
.Jotta jäsen voisi nauttia jäsenmaksun tuomista eduista, on maksu oltava
maksettuna siltä lukukaudelta, jolloin kyseinen etuus on nautittavissa.
8 § Kerhosta eroaminen
Jäsen voi erota kerhosta kun hän jättää jäsenmaksun maksamatta jollekin
lukukaudelle. Jäsenen tulee myös näin halutessaan itse poistua kerhon
sähköpostilistalta. Mikäli jäsen ei hoida, että hänellä on toimiva
sähköpostiosoite Jyrän sähköpostilistalla voi hallitus poistaa listalta
toimimattoman ja häiriötä postituksessa aiheuttavan sähköpostiosoitteen.
9 § Kerhosta erottaminen
Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän ei ole suorittanut jäsenmaksuaan
lukukauden aikana. Jäsenen on myös mahdollista liittyä jäseneksi uudelleen
maksamalla kyseinen maksu.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on törkeästi toiminut vastoin kerhon
tarkoitusta.
Kerhon hallitus voi perustellusta syystä kieltää jäsenen osanoton kerhon
toimintaan määräajaksi. Kielto ei koske kerhon kokouksia.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus
selityksen antamiseen asiassa. Jos jäsen eroaa jättämällä jäsenmaksun
maksamatta, ei hänen asiaa tarvitse selittää tai eroamisestaan ilmoittaa.
Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle
jäsenelle.
10 § Erottamispäätöksestä valittaminen
Erotetulla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä kerhon hallituksen
kokoukselle, jonka täytyy tällöin vahvistaa päätös kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä. Valitus on toimitettava hallitukselle
kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun hallitus on lähettänyt
kirjallisen päätöksensä erotetulle jäsenelle. Se on käsiteltävä lähinnä
seuraavassa kerhon hallituksen kokouksessa, kuitenkin viimeistään
kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä.
3. luku: Kerhon kokoukset
11 § Kerhon kokoukset
Kerhon kokouksia ovat syyskokous, kevätkokous ja ylimääräiset kokoukset.
Lisäksi hallitus pitää keskenään kokouksia ja näihin kokouksiin hallituksella
on mahdollisuus kutsua myös kerhon muita jäseniä tai yhteistyötahoja.
12 § Kevätkokous
Kevätkokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja siinä on käsiteltävä
ainakin:
- toimintakertomus
edelliseltä vuodelta;
- tilikertomus ja
tilinpäätös;
- tilintarkastajien lausunto;
- tilinpäätöksen
hyväksyminen;
- vastuuvapauden myöntäminen
tilivelvollisille;
- kerhon jäsenmaksujen suuruus
kuluvalle toimikaudelle.
13 § Syyskokous
Syyskokous on pidettävä joulukuun alkuun mennessä ja siinä on käsiteltävä
ainakin:
- hallituksen puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan sekä muiden hallituksen
jäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi;
- kerhon muiden mahdollisten
toimihenkilöiden valinta seuraavaksi toimikaudeksi;
- kahden tilintarkastajan ja
heidän henkilökohtaisten varamiestensä valinta seuraavaksi toimikaudeksi.
- kuluvan vuoden hallituksen
valmistelema toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle;
- kuluvan vuoden hallituksen
valmistelema talousarvio kuluvalle toimikaudelle.
14 § Ylimääräiset kokoukset
Ylimääräinen kokous pidetään, kun kerhon kokous niin päättää, kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) kerhon
varsinaisista jäsenistä tai kymmenen (10) kerhon varsinaista jäsentä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous
on pidettävä viimeistään neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vaatimuksen
esittämisestä, luentokausien ulkopuolella kuitenkin viimeistään kolmenkymmenen
(30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Ylimääräiset kokoukset
tulevat kysymykseen esimerkiksi sääntömuutosten kohdalla.
15 § Oikeudet kerhon kokouksissa
Kerhon kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla kerhon jäsenillä.
Varsinaisilla jäsenillä on esitysoikeus sekä äänioikeus siten, että jokaisella
on yksi (1) ääni.
Kokouksen päätöksellä voidaan myös yhdistykseen kuulumattomalle myöntää
läsnäolo-oikeus sekä puheoikeus.
Kerhon kokous voi myöntää esitysoikeuden myös muille jäsenille kuin
varsinaisille jäsenille.
16 § Päätöksenteko
Päätökset kerhon kokouksessa tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista
äänistä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten jakautuessa tasan
ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
17 § Koolle kutsuminen
Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa
käsiteltävät asiat.
Kutsu on julkaistava kerhon virallisella ilmoitustaululla, sähköpostilla
jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään viisi (5) luentovuorokautta tai
seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, luentokausien ulkopuolella kuitenkin
vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.
18 § Päätösvaltaisuus
Kokous on päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle sääntöjen määräämällä
tavalla.
19 § Käsiteltävät asiat
Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa
käsiteltäväkseen asian, jonka kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä julistaa kiireelliseksi.
Käsiteltäessä kerhon sääntöjen muuttamista, äänestys- ja vaalijärjestystä,
hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemista tai
erottamista, tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tai
kerhon purkamista on asiasta mainittava kokouskutsussa.
20 § Luottamus- tai toimihenkilön erottaminen
Hallituksen kokous voi perustellusta syystä vapauttaa luottamus- tai
toimihenkilön kesken hänen toimikauttansa. Hallitus voi vapaasti kesken
toimikautensa nimittää hallitukseen lisää jäseniä tai toimihenkilöitä tai
myöntää eron hallituksen jäsenelle tai toimihenkilölle omassa kokouksessaan.
Uusiin virkoihin on kuitenkin järjestettävä avoin haku kerhon sähköpostilistan
kautta ja syyskokouksessa nimetyt virkoja vaihtaessa (puheenjohtaja, sihteeri
ja rahastonhoitaja) tulee kutsua koolle kerhon kokous. Varapuheenjohtajan virka
sen sijaan voidaan vaihtaa hallituksen kokouksessa sen ollessa sidottuna toiseen
hallitusvirkaan.
4. luku: Hallitus
21 § Hallitus
Kerhon asioita hoitaa kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja
sekä kahdesta neljään (2-4) muuta jäsentä. Varapuheenjohtajan virka liitetään
usein yhteen toisen hallitusviran kanssa.
Vain kerhon varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia kerhon hallituksen
puheenjohtajaksi.
22 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtäviin kuuluu:
- johtaa kerhon toimintaa;
- valmistella kerhon
kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset;
- hoitaa kerhon taloutta ja
omaisuutta;
- päättää kunniajäseneksi
hyväksymisestä;
- laatia ehdotus kerhon
toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja
tilinpäätökseksi;
- valvoa toimikuntien ja
toimihenkilöiden toimintaa;
- kutsua kerhon kokoukset
koolle tarpeen vaatiessa;
- edustaa kerhoa.
23 § Hallituksen jäsenet
Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta
niissä, huolehtii kerhon kokousten koollekutsumisesta sekä valvoo, että kerhon
toiminta on sääntöjen mukaista.
Syyskokouksessa nimetään hallitukselle varapuheenjohtaja tai hallitus nimeää
keskuudestaan varapuheenjohtajan kokouksessaan kesken toimikauden.
Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt.
Sihteerin tehtävänä on laatia pöytäkirjat kerhon kokouksista, huolehtia
kokoukseen paikalle asiaankuuluvat paperit ja huolehtia arkistosta ellei
puheenjohtaja toisin määrää. Sihteerin ollessa estynyt voi kokouksessa erikseen
nimetty henkilö toimia sen kokouksen sihteerinä.
Rahastonhoitajan tehtävänä on hoitaa kerhon taloutta ja omaisuutta sekä
valmistella ehdotukset tilinpäätökseksi ja talousarvioksi. Rahastonhoitaja
valitaan syyskokouksessa ja virkaan astuva hallitus määrittää hänen
toimintavaltansa järjestäytymiskokouksessaan. Hallitus antaa rahastonhoitajalle
tilinkäyttöoikeuden ja poistaa edellisen rahastonhoitajan käyttöoikeuden.
Valtuutuksesta tulee ilmetä tilin numero, jolle valtuus annetaan. Se valtuus,
joka kirjallisesti annetaan, myös kirjallisesti peruutetaan.
Muut jäsenet hallituksessa ovat virkanimikkeiltään ja toiminta-alueiltaan
vapaasti päätettävissä. Nämä päätökset hallitus tekee
järjestäytymiskokouksessaan.
24 § Hallituksen kokoukset
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu
hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja läsnä on yli puolet hallituksen
jäsenistä siten, että puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Yli puolet
tarkoittaa kolmea jäsentä sekä silloin kun hallituksen jäseniä on viisi (5)
että silloin kun jäseniä on kuusi (6).
Päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä. Jos äänet
jakautuvat tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen on kokoonnuttava tärkeitä tapahtumia koskevissa asioissa (kuten
rahankäyttöä koskevissa) virallisesti, jotta asiat tulevat merkityksi
pöytäkirjaan.
25 § Kerhon nimenkirjoittajat
Kerhon nimen kirjoittaa yksi hallituksen jäsen. Jäsenen on oltava
hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, ellei hallitus ole sopinut
erillisestä toimintavallasta esimerkiksi sponsoriasioissa tai asioissa, jotka
kuuluvat rahastonhoitajan toimintavaltaan.
Hallitus voi oikeuttaa kerhon varsinaisen jäsenen kirjoittamaan nimen yksin
tiettyä tarkoitusta varten.
26 § Pöytäkirjat
Kerhon varsinaisella jäsenellä on oikeus saada nähtäväkseen hallituksen
kokouksen pöytäkirja. pöytäkirjojen säilytyksestä huolehtii puheenjohtaja.
Sihteerin tehtävänä on hommata pöytäkirjoihin tarvittavat allekirjoitukset ja
toimittaa pöytäkirjat puheenjohtajalle.
5. luku: Toimihenkilöt ja toimikunnat
26 § Asettaminen, toimikausi ja toimintaan osallistuminen
Kerho ja hallitus voivat erityisiä tehtäviä varten asettaa hallituksen
alaisia toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikausien
pituudet. Toimikausi ei kuitenkaan voi olla kalenterivuotta pidempi ja voi
kestää enintään kulloisenkin hallituksen toimikauden loppuun saakka.
Toimikunnan toimintaan voi osallistua kuka tahansa kerhon jäsen
kiinnostuksensa mukaan.
6. luku: Hallinto ja talous
27 § Toimi- ja tilikausi
Kerhon toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.
28 § Tilintarkastajat
Kerhon taloudenhoitoa ja hallintoa valvovat tilintarkastajat. Hallituksen on
toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä toimintakertomus
tilintarkastajille viimeistään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kevätkokousta.
Tilit on annettava tarkistettavaksi muutenkin pyydettäessä.
Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen, kerhon
vuosikokoukselle osoitettu kertomus toimittamastaan kerhon hallinnon ja tilien
tarkastuksesta viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen vuosikokousta.
7. luku: Erityisiä määräyksiä
29 § Kerhon tunnukset ja merkit
Kerhon tunnuksista ja merkeistä päättää kerhon hallituksen kokous.
30 § Sääntöjen muuttaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on tullut
hyväksytyksi vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä
kahdessa (2) peräkkäisessä kerhon kokouksessa, joiden väli on vähintään
neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa.
Muutosesityksen voi tehdä hallitus, yksi kymmenesosa (1/10) kerhon
varsinaisista jäsenistä tai kymmenen (10) kerhon varsinaista jäsentä
kirjallisena hallitukselle. Varsinaisten jäsenten tekemä ehdotus on käsiteltävä
seuraavassa kerhon kokouksessa.
31 § Kerhon purkautuminen
Kerho purkautuu, jos kerho tekee siitä päätöksen kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden
väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta.
Purkautumisesitys on mainittava kokouskutsussa.
Kerhon purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat kokouksen
määrittämälle taholle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 §:n mukaiseen
tarkoitukseen tai sen ollessa mahdotonta kyseisen tahon toiminnan tukemiseen.
32 § Sääntömuutoksen tai purkautumisen voimaantulo
Sääntömuutos tai purkautumispäätös tulee voimaan, kun se on kokouksessa
päätetty ja kokouksen pöytäkirja on hyväksytetty pöytäkirjan tarkastajilla.
Näistä päätöksistä on tiedotettava tuolloin kerhon jäsenistölle viipymättä
33 § Säännöissä määräämättömät asiat
Säännöissä määräämättömissä asioissa noudatetaan yhdistyslakia.
|