Hallinto tarkoittaa ihmisten, organisaatioiden ja
ryhmien toimintaa sekä yhteistoimintaa, jota suunnitellaan,
ohjataan ja johdetaan. Siinä käsitellään
asioita ja hoidetaan tehtäviä yhteisten tavoitteiden
mukaan. Hallinnon jäsenillä onkin tietyt
tehtävät ja velvollisuudet. [1] [2]
Julkishallinto on julkisen viranomaisen
toimintaan, joka voi olla joko hallintotoimintaa tai muuta
toimintaa. Valtionhallinto ja kunnallishallinto ovat osa
julkishallintoa, joka tekee lain mukaan
hallintopäätöksiä. [3]
Kunnallishallinnossa kunnan jäsenet
osallistuvat hallintoasioiden hoitoon perustuslaissa
määritellyn itsehallinnon perusteella. [3] Kuntalaki
antaa kuntien järjestää hallintonsa omien
tarpeidensa mukaan, mutta kunnassa on oltava kunnanvaltuusto,
kunnanhallitus, kunnanjohtaja sekä tarkastuslautakunta ja
varsinainen tilintarkastaja, jotka vastaavat tilintarkastuksen
järjestämisestä. [4] [5] Kaupunkien
kunnallishallinto syntyi jo Ruotsin vallan aikaan 1300-luvulla.
[6]
Valtio ja kunnat ovat julkisyhteisöjä,
jotka päättävät itsenäisesti asioistaan.
Valtion kansalaiset ja kuntalaiset ovat jäseniä
näissä julkisyhteisöissä ja ohjaavat niiden
toimintaa. [3]
Kunta voi käyttää kuntalain 5
§:n nojalla nimitystä ’kaupunki’, jos se
katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle
yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. [5] Esimerkiksi kaupungiksi
itseään kutsuvan kunnan kunnanvaltuustosta
käytetään nimitystä
’kaupunginvaltuusto’, joka on yksi kaupungin hallinnon
toimielin.
Tässä sanastossa kunta- ja
kaupunki-termejä käytetään rinnakkain, koska
esimerkiksi kuntalain kuntaa koskevia säädöksiä
sovelletaan myös kaupunkiin. Koska tämä sanasto on
laadittu kuvaamaan Vaasan kaupungin hallintoa,
käytetään teksteissä kuitenkin
kaupunki-termiä enemmän.
Lähteet:
[1] Kulla 2008: 30, [2] Salminen 2004: 11, [3]
Kulla 2008: 30–31, [4] Porokka-Maunuksela, Huuskonen,
Koskinen & Säilä 2004: 7, [5] Kuntalaki
17.3.1995/365, [6] Rönkkö 2000
