LEHDISTÖTIEDOTE

VÄITÖSKIRJA KÄSITEJÄRJESTELMISTÄ

Anita Nuopponen: Begreppssystem för terminologisk analys (käsitejärjestelmät terminologisen analyysin apuna)

Tutkimuksessa pohditaan erilaisia tapoja analysoida ja järjestää ammattikäsitteitä ja - termejä. Lähtökohtana on esim. eri alojen sanastoja laadittaessa käytettävän systemaattisen terminologisen analyysin tarpeet. Tavoitteena on luoda yleistä, monien ammatillisen ja tieteellisen  viestinnän ongelmien ratkaisemiseen sopivaa teoriaa.

Käsitteet järjestykseen

Joudumme päivittäin tekemisiin monien erilaisten luokittelujen kanssa. Milloin meitä luokitellaan punatukkaisiksi, akateemisiksi työttömiksi, tai kaupunkilaisiksi tai milloin me luokittelemme esim. uutarhassamme kasvavia kasveja hyötykasveiksi tai rikkaruohoiksi. Ammatissamme joudumme tekemisiin monien vielä hienojakoisempien jaottelujen kanssa. Kirjapainoille on tärkeää painotuotteiden jaottelu eri tyyppeihin, postilla on omat luokittelunsa lähtevälle postille, säätieteilijöille tärkeää on esim. pilvien jaottelu:

Myös Linné järjesti kasveihin ja eläimiin liittyvää käsitteistöä vastaavalla tavoin hierarkioihin. Tutkimukseni selvittelee mm. tällaisia tapoja järjestää ammattikäsitteitä ja termejä.

Toinen tavallinen jaottelutapa on kokonaisuuden jako osiin, esim. teurastajalle ja lihakauppiaalle tärkeä käsitteistö liittyy yhteen osa-kokonaisuussuhteiden avulla, onhan heille tärkeää esim. sian paloittelu osiin (potka, sisäfile jne.). Erilaisissa prosesseissa, kuten esim. kirjapainossa, voidaan erottaa erilaisia vaiheita, jotka seuraavat toisiaan tai tapahtuvat yhtäaikaa. Lääkärille taas osa tärkeästä käsitteistöstä liittyy toisiinsa syy- seuraussuhteiden avulla, esim. mistä mikäkin oire johtuu. Armeijassa taas jokapäiväiseen viestintään kuuluu arvojärjestyksen hallinta. Vesitutkija taas on kiinnostunut siitä, mitä kaikkea vedessä on - kaloja, leviä, saasteita jne. Käytän näistä suhdetyypeistä nimityksiä looginen käsitesuhde, koostumussuhde, temporaalinen käsitesuhde, kausaalisuhde, arvosuhde ja sijaintisuhde. Nämä ovat muutamia esimerkkejä erilaisista käsitteiden järjestämismahdollisuuksista, jota tutkimuksessani olen kehitellyt.

Käyttömahdollisuuksista

Kehittelemiäni malleja ja käsitteellisiä työkaluja voidaan käyttää apuna selviteltäessä eri ilmiöiden välisiä eroja, määriteltäessä käsitteitä, kartoitettaessa tutkittavan erikoisalan ammattikäsitteistöä ja termistöä. Tutkimani teoria ja menetelmät ovat saaneet alkunsa tämän vuosisadan alkupuolella ammattialojen sanastojen laatimisesta. Tällöin käsitejärjestelmät saivat keskeisen aseman, sillä todettiin, että käsitteet ovat riippuvaisia toisistaan eikä niitä voida määritellä tuntematta niiden lähikäsitteitä. Käsitejärjestelmiä voitaisiin kuvata verkostoiksi, jotka heijastavat käsitystämme alan ilmiöiden välisistä suhteista. Silmukohtina näissä verkostoissa ovat käsitteet, tietomme tietystä ilmiöstä, ja käsitteiden väliset suhteet, jotka perustuvat havaintoihimme ilmiöiden välisistä yhteyksistä.

Sanastoja laadittaessa käsitejärjestelmien avulla kartoitetaan alan käsitteet ja termit, käsitteiden väliset erot, laaditaan määritelmät, luodaan uusia termejä ja järjestetään sanakirjan artikkelit systemaattiseen järjestykseen. Systemaattisia sanastoja pidetään erikoisaloille sopivimpina kuin aakkosellisia, sillä silloin ei olla sanojen vankeja - voidaan vaellella ympäri sanastoa teemasta toiseen, määritelmästä toiseen ja etsiä käsitteitä, vaikkei tiedettäisi etukäteen niiden nimityksiäkään. Aakkoselliset sanastothan eivät anna tätä mahdollisuutta, sillä niissä toisilleen läheiset käsitteet on erotettu toisistaan sen mukaan, mikä sattuu olemaan niiden nimitysten alkukirjaimet.

Nykytekniikka on tuonut mukanaan hypertekstin, hypermedian ja CD-ROMit, jotka toisaalta laajentavat käsitejärjestelmien sovellusmahdollisuuksia ja toisaalta antavat uusia ulottuvuuksia ammattisanastojen laatijalle. Monet painetun sanakirjan rajoitteista poistuvat ja tekstin lisäksi voidaan käyttää graafisia esityksiä, kuvia, animaatiota ja ääntä havainnollistamaan vaikeita ammattikäsitteitä. Sanastoartikkelit voidaan linkittää toisiinsa monin eri tavoin. Erilaisten käsitesuhteiden avulla voidaan luoda verkostoja, joista käyttäjä voi etsiä haluamaansa tietoa. Sanahaku tietenkin on myös mahdollista ja nopeampaa kuin painettua sanakirjaa selatessa. Oma suunnitelmani on laittaa väitöskirjani ja sen sisältämä käsitteistö ja termistö tietokoneelle hypermediaesitykseksi kuvioineen kaikkineen! Silloin lukija voisi vaikeiden käsitteiden kohdalla halutessaan saada esille määritelmän ja esimerkin tai palata suoran linkin avulla kohtaan, jossa edellisen kerran puhuttiin samasta asiasta. Toivottavasti vain löydän aikaa tähän!