KIRJOITTAMISEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ

Luento 2.

Kirjoitus vs. puhe

• Päämediat
  • suullinen=puhe
  • kirjallinen=kirjoitus
• Kirjoittamisen historia
  • maanviljelyyn siirtyminen toi tiedon tallentamistarpeen
  • suullisen ja kirjallisen median suhde jatkuvassa muutoksessa

Kirjoitetun kielen funktioita

• Esimerkkejä
  • Ilmaisee toimintaa tai kehotusta toimintaan (esim. liikennemerkit, käyttöohjeet, puhelinluettelot)
  • Antaa ja välittää tietoa (uutiset, lehdet)
  • Viihdyttää (kirjallisuus, sarjakuvat)

Kielen funktiot

• Referentiaalinen funktio (referentti)
• Emotiivinen funktio (lähettäjä)
• Direktiivinen funktio (vastaanottaja)
• Faattinen funktio (media)
• Metakielellinen funktio (koodi)
• Poeettinen funktio (sanoman muoto)

Puheen ja kirjoituksen erot

• Viestintätilanteesta riippuvat:
  • Fyysinen kanava
  • Kulttuurinen käytäntö
  • Osallistujien väliset suhteet
  • Osallistujien suhde ympäristöön
  • Osallistujien suhde tekstiin
  • Viestinnän ensisijainen tavoite

Puheen ja kirjoituksen erot

• Funktionaaliset erot:
  • Integraatio-fragmentaatio:
    • miten tieto organisoidaan?
    • kirjoituksessa suuri informaatiotiheys
    • puhe fragmentoitunutta (aikatekijä)
  • Osallistuminen-etäyttäminen
    • mitkä ovat osapuolten keskinäiset suhteet?
    • puheessa molemmat läsnä
    • kirjoituksessa ei läsnäoloa, kirjoittaja etäyttää itsensä tekstistä

Puheen tyyppipiirteitä

• interaktiivisuus
• kasvokkaisuus
• spontaanius
• arkipäiväisyys
• kielen toiminnallinen luonne
  • Puhe jäsentyy puheenvuoroihin, on kontekstisidonnaista, rakenteeltaan dynaamista, kieliopiltaan kompleksista ja horjuvaa, sisältää epäröintiä, täytteitä, keskeytyksiä.

Kirjoituksen tyyppipiirteitä

• monologisuus
• ei-kasvokkaisuus
• suunnitelmallisuus
• virallisuus
• kielen reflektoiva luonne
  • Kirjoitus on rakenteellisesti monimutkaisempaa, eksplisiittisempää, kontekstista riippumattomampaa, vähemmän henkilökohtaista, abstraktia, uuteen tietoon keskittyvää, tarkempaa ja paremmin organisoitua ja suunniteltua.

Kirjoittamisen tutkiminen

• Lähtökohtia:
  • tekstuaalinen lähtökohta (tekstilingvistiikka, diskurssianalyysi)
  • prosessilähtökohta (psykolingvistiikka, asiantuntijuustutkimus, erikoisalaviestintä)
  • kognitiivis-sosiaalinen lähtökohta (kognitiivinen kielentutkimus, sosiolingvistiikka)

Kirjoittamisen etnografia

• Kuvauksen pohjana aina:
  • kuka kirjoittaa mitä kenelle, missä tarkoituksessa, miksi, milloin, missä ja miten?
  • tilanteinen vaihtelu

Prosessimallit

• Flower & Hayes (1984)
  • kirjoitusprosessori
  • tehtävän kehys
  • kirjoittajan pitkäkestoinen muisti
  • Vaiheet:
    • Suunnittelu, kääntäminen, tarkastaminen
    • Ohjaa: monitori, kontrollitoiminto
    • Kaikki vaiheet käynnissä yhtä aikaa, kiinteä yhteys

Prosessimallit

• Bereiter & Scardamalia (1987)
  • Tiedosta kertova malli
  • Tietoa luova malli
    • Sisältöongelmien kenttä
    • Retoristen ongelmien kenttä
    • Kirjoitusprosessi ongelmanratkaisuketju: jokainen ratkaisu johtaa uuteen ongelmaan
  • Kaikki asiantuntijat eivät omaksu tietoa luovaa mallia!

Mallien kritiikki

• Eivät onnistu kuvaamaan prosessin monimuotoisuutta
• Kuvaavat kaikki ratkaisut tietoisina
• Kirjoitusprosessin vaihtelua ei oteta huomioon
  • Vaihtelee samallakin kirjoittajalla sen mukaan, mitä kirjoittaa, kenelle ja missä

Itsetarkkailun aste

• Korkea
  • suunnittelee pitkään
  • laatii yksityiskohtaisen jäsennyksen
  • toteuttaa jäsennyksen
• Matala
  • ei suunnittele juurikaan ennen kirjoittamista
  • ei laadi jäsennystä
  • muokkaa tekstiään jatkuvasti kirjoittamisen aikana

Opiskelijatyypit ;-)

• Keräilijä
  • rakastaa yksityiskohtia, punainen lanka kuitenkin puuttuu
• Nero:
  • mieltynyt suuriin teorioihin, viisveisaa yksityiskohdista, usein väärinymmärretty, osoittaa innokkaasti muiden virheitä
• Paradigmaatikko:
  • arvostaa tiettyä mallia, epävarma jäljittelijä, nöyrä
• Pragmaatikko:
  • mieltynyt johonkin ideologiaan, idealisti