KIRJOITTAMISEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ
Luento 3: Literacy
Termi ’literacy’
- Kirjaimellinen käännös: Luku- ja
kirjoitustaito
- Käyttö laajentunut
- Tutkimusala, jonka kohteena ovat tietyn yhteisön jäsenten
käytössä olevat viestintään liittyvät resurssit
- kirjoituksen ja puheen viestintäkäyttö
Esimerkkejä tutkimusaiheista
- kirjoituksen ja puheen suhteen historiallinen kehitys
- kirjoittamisen ja puheen rooli yhteiskuntien viestinnässä, kaksikielisyys
- kirjoitetun ja puhutun
kielen erot
- kirjoittamisen ja ajattelun väliset suhteet
- vallan ja kielen suhde
- kirjoittaminen ja lukeminen eri elämänaloilla
Historiallinen kehitys
- Puhutun kielen vaihe
- pitkä historia
- puhuttu kieli vahvin myös kirjoitustaidon keksimisen
jälkeen
- Kirjoitetun kielen vaihe
- hiljaa lukemisen ajatus
- Uusi "oraalisuus"
- televisio,
radio, puhelin
Literacy Studies
- Monitieteinen lähtökohta:
- sosiaalinen
- psykologinen
- historiallinen
- Lukemisen ja kirjoittamisen ekologia
- "organismin ja ympäristön välinen suhde"
- psykologisen toiminnan sijoittaminen sosiaaliseen kontekstiin
Termiongelma
- Literacy
- Luku- ja kirjoitustaito
- Lukeminen ja kirjoittaminen
- Kirjalliset käytänteet
- Sisällöltään laaja käsite, jolle vaikea löytää kaikki puolet kattavaa nimitystä
1.
Sosiaalinen lähtökohta
- Kirjalliset käytänteet laajempien sosiaalisten käytänteiden
osa kulttuurisidonnaisia
- sosiaaliset instituutiot ja valtasuhteet määräävät kirjoitetun kielen
käyttöä
- arvot, asenteet, sosiaaliset suhteet vaikuttavat
- Kirjalliset toiminnot
- sosiaaliset säännöt rajaavat, kuka saa tuottaa ja käyttää mitäkin tekstejä ja millaisia ne ovat
1.1 Valmiudet - Ihmisillä on erilaisia luku- ja
kirjoitusvalmiuksia
- Niitä käytetään eri elämänalueilla
- Vaihtelevat/ovat vaihdelleet eri aikoina
ja eri kulttuureissa
- Pysyviä, yhtenäisiä ja tunnistettavia toimintatapoja
1.2
Suhteet ja roolit
- Kirjalliset käytänteet ovat osa laajempia sosiaalisia suhteita
- Sosiaaliset roolit määräävät käytänteitä
- Kyse ympäristön tukemista, opituista asenteista, ei
niinkään taidosta
- Instituutiot tukevat erilaisia käytänteitä esim. koulu, kirkko
1.3 Symbolijärjestelmä
- Luku- ja kirjoitustaitoa käytetään viestintään suhteessa muihin
viestintäjärjestelmiin
- ihmisten tapoja esittää maailmaa muille
- Kirjallisen ja suullisen
esityksen väliset suhteet ja niiden historialliset muutokset
- teknologian vaikutus
- koskee
vahvemmin kirjoitettua kieltä
- kirjoitettu kieli on aina ollut suhteessa johonkin tekniikkaan
2. Psykologinen lähtökohta
- Luku- ja kirjoitustaito on osa
ajattelun tekniikkaa
- tapa representoida maailmaa itsellemme
- teksti on aina kognitiivisen prosessin tulos ajattelu on kulttuurisidonnaista
- asenteet, tietoisuus ja arvot ohjaavat
toimintaa
3. Historiallinen lähtökohta
- Historiallisen muutoksen
tarkastelunäkökulmat:
- Yhteiskuntien historia
- Yksilön historia
- Näkökulmia yhdistetään, jotta taustat voidaan kyseenalaistaa
- Käytänteiden historia
- Kulttuurinen tausta
- Muutos ja sen syyt
- Lukutaito ja tasa-arvo
- Lukutaito tuo hyvinvointia
- Yhteiskunnan kehittyminen on sidoksissa ihmisten luku- ja kirjoitustaitoon.
- Joka
10. aikuinen teollisuusmaissa kokee vaikeuksia.
- Vaikeudet korvataan usein sosiaalisten verkostojen
avulla.
- Kehitysmaiden ongelmia
- monikielisyys (omaa kieltä ei kirjoiteta)
- koulukieli on vieras kieli
- Lukutaito yhteiskunnallinen ilmiö
- Yhteiskunnallinen tasa-arvo
- Eri yhteiskuntaluokkien erot
- kodin tuki
- kokemukset erilaisista tilanteista
- Eri ikäisten ihmisten väliset erot
- tietokoneen lukutaito
- medialukutaito
- informaation lukutaito
- Eri maiden väliset erot